Kolumni: Aluevaalit käydään hämärin lyhdyin – miten saada kansa innostumaan taas yksistä vaaleista, kun kahvit ja keitot puuttuvat? - Kolumnit - Aamulehti

Aluevaalit käydään hämärin lyhdyin – miten saada kansa innostumaan taas yksistä vaaleista, kun kahvit ja keitot puuttuvat?

Perinteinen vaalikampanjointi loistaa poissaolollaan, vaikka sotea pitäisi selvittää äänestäjille vanhoissa kunnon toritapahtumissa.

4.1. 7:00

Aamulehti

Siellä ne taas odottavat, nimittäin vaalit. Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla ja kestää viikon, varsinainen äänestyspäivä on vajaan kolmen viikon päästä. Ei siinä mitään, ovathan päivämäärät olleet tiedossa, mutta aika nopeasti pitäisi löytää se viisaus, jonka avulla kansa lähtisi liikkeelle ja äänestäisi.

Huoli on aiheellinen, sillä äänestysvilkkauden on uumoiltu jäävän ennätysalhaiseksi. Kunnallisalan kehittämissäätiön viime kuun kyselytutkimus ei hyvää lupaa. Sen mukaan äänestysprosentti uhkaa jäädä alle 40:n.

Kyselyn jälkeen äänestysinto on varmasti heikentynyt entisestään, kun korona kiristi otettaan. Äänestäjät pitäisi saada innostumaan uudesta sote-mallista ja vaikuttamisesta ehdokkaiden puheiden, hernekeittojen, makkaroiden ja kahvien voimalla, mutta tällä kertaa korona tekee perinteisestä vaalityöstä hankalaa.

Vaalityö onkin siirtynyt useilla ehdokkailla sosiaaliseen mediaan. Osa ehdokkaista on siellä ammattimaisin elkein, mutta on myös ehdokkaita, jotka vasta harjoittelevat. Ehtiikö äänestäjä mukaan lainkaan ja mitä tuumii varttunut äänestäjä? Luulisi, että hän ainakin kaipaisi henkilökohtaista kontaktia.

Vaalikoneita toki käytetään ahkerasti, mutta se ei todista, että niiden käyttäjä kävisi myös äänestämässä.

Kun vaalitulos on selvillä, siinä samassa aletaan ihmetellä äänestysprosenttia. Oliko sote-uudistus liian suuri möhkäle yksinkertaistettavaksi äänestäjille, ja miten paljon puuttuneet vaalitapahtumat vaikuttivat lopputulokseen?

Viime keväänä tehtiin raju päätös, kun kuntavaaleja siirrettiin koronan takia. Ne pidettiin kesäkuussa. Nyt tälle tielle ei lähdetty, sillä koronarokotusten kattavuus on aivan toista luokkaa kuin viime helmikuussa, jolloin kuntavaalit päätettiin siirtää. Nyt yli 80 prosenttia suomalaisista on rokotettu.

Taustalla on myös toinen, vähäisempi syy. Kuntavaaleja oli helpohko siirtää, koska istuvat kunnanvaltuustot pystyivät pidentämään toimikauttaan. Maakunnissa tilanne on toinen, koska aluevaltuustoja ei ole ennestään. Vaalien siirtäminen tietäisi jälleen kerran sote-uudistuksen viivästymistä.

Jos äänestysinto jää niin alhaiseksi kuin on uumoiltu, on se demokratian kannalta huono signaali. Joissakin keskusteluissa on vaadittu Suomeen äänestyspakkoa, joka on käytössä esimerkiksi Belgiassa ja Luxemburgissa.

On myös päivitelty vaalisumaa. Vaaleja on meillä riittänyt. Aluevaalit käydään tosin vain kerran erillisinä. Vuodesta 2025 alkaen vaalit pidetään samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Tämä auttaa hitusen vaaliähkyyn, mutta ei tarpeeksi. Vaalien niputtamista vaikkapa Ruotsin malliin voisi kokeilla Suomessa. Se olisi maltillisempi uudistus kuin äänestyspakko tai -velvollisuus, mutta voisi silti nostaa äänestysprosenttia.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut