Kolumni: Viisivuotiaan koronakommentti pysäytti - Kolumnit - Aamulehti

Viisivuotiaan koronakommentti pysäytti – ”Pöpöajan” vaikutukset lapsiin voivat olla suurempia kuin vielä ymmärrämme

Pandemian vaikutukset lapsiin ja nuoriin saattavat näkyä vielä pitkään sen jälkeenkin, kun itse tauti on jo hiipunut.

30.12.2021 7:00

Aamulehti

”Sitten kun pöpöaika on ohi, haluaisin pussata.”

Näin totesi viisivuotias lapseni hiljattain. Kyllähän korona-aikanakin on saanut pussata, eli sikäli kommentti oli vähän hassu. Kuitenkin se oli myös pysäyttävä. Tuskin edes vielä käsitämme, miten monella tavalla pandemia vaikuttaa lapsiin ja heidän ajatuksiinsa.

Pandemian alussa syntyneet lapset ovat pian kaksivuotiaita. Viisivuotiaankin elämästä poikkeusaika on haukannut valtavasti, eikä ”normaalista” ole näillä pikkuisilla enää kuin kaukaisia muistikuvia.

Itse olen jo melko tottunut vaihteleviin rajoituksiin, maskin käyttöön, rokotuksiin, koronatesteihin, tartuntariskin arviointiin sekä vaihteluun etä- ja läsnätyön välillä.

Lapsetkin ovat huolestuttavan tottuneita siihen, että pöpöaika rajoittaa milloin mitäkin, vaikka syytä ei aina lapsen mieli käsittäisi. Olen yrittänyt puhua lapsille koronasta ja sen aiheuttamista rajoituksista mahdollisimman ymmärrettävästi ja rauhoittelevasti.

Viisivuotiaan on silti vaikea ymmärtää, miten näkymätön asia voi olla niin iso uhka ja mitä kaikkea voi tai ei voi tehdä sen takia. Ja sekös vasta hämmentää, että vielä äskettäin saattoi mennä vaikkapa ulos syömään tai uimahalliin, mutta nyt se ei taas hetkeen ole mahdollista, vaikka koko ajan on ollut sama ”pöpöaika”.

Isompien lasten osalta on jo saatu huolestuttavia signaaleja pandemian vaikutuksista pitkällä aikavälillä.

Uusimmasta Kouluterveyskyselystä käy ilmi, että nuorten ahdistusoireilu oli keväällä 2021 lisääntynyt huomattavasti verrattuna epidemiaa edeltävään mittaukseen.

Suomen Unicefin 13–18-vuotiaille tekemän kartoituksen mukaan pitkittynyt koronatilanne on myös heikentänyt nuorten uskoa tulevaisuuteen.

Yksi esimerkki lasten jaksamista koetelleista päätöksistä oli kevään 2020 pitkä etäkoulujakso. Lyhyesti sanottuna se oli ikävä kokemus sekä esikoiselleni että itselleni. Onneksi sittemmin on linjattu, että laajamittainen etäkoulu on viimesijainen vaihtoehto. Toivottavasti siihen ei tarvitse enää turvautua kuin lyhyinä täsmätoimina koulu- tai luokkakohtaisesti. Myös harrastuksia koskevat rajoitukset koettelevat lapsia ankarasti.

Nuoret esittivät Unicefin kyselyssä itse hyviä ratkaisuja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta toivoi, että mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuttaisiin koulussa enemmän. Moni koki myös, että pääsyn koulupsykologille ja -kuraattorille tulisi olla nykyistä helpompaa.

Itse ajattelen lisäksi, että aikuisten tehtävä on toimia pandemiassa niin vastuullisesti kuin mahdollista, jotta ainakin lapset ja nuoret voisivat elää mahdollisimman normaalia elämää.

Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut