Kolumni: Kuka perustaisi Perhe-Tinderin, josta saisi swaippailtua itselleen sukulaisia? - Kolumnit - Aamulehti

Kuka perustaisi Perhe-Tinderin, josta saisi swaippailtua itselleen sukulaisia?

Monilla ei ole arjessa mukana sukulaisia, koska he asuvat kaukana, jopa ulkomailla, ovat kuolleet tai välit ovat katkenneet. Perhe-Tinderistä voisi etsiä uuden siskon tai vaarin, pohtii toimittaja Tiina Ellilä.

14.12.2021 6:30

Aamulehti

Voiko joku perustaa Perhe-Tinderin? Perhe-Tinderistä voisi etsiä itselleen veljeä, siskoa, isää, äitiä, mummoa, pappaa, lasta ja lapsenlasta – tai vaikka serkkua.

Monilla ei ole arjessa mukana sukulaisia, koska he asuvat kaukana, jopa ulkomailla, ovat kuolleet tai välit ovat katkenneet.

Perhe-Tinderissä voisi esitellä itsensä ja kertoa, mitä uudelta sukulaiseltaan toivoo ja mitä itsellä olisi annettavaa sukulaisena. Uusi veli ja uusi mummo poikkeaisivat synttäreille, ja uussukulaiset lupaisivat olla läsnä toistensa elämässä sekä hyvinä että vaikeina hetkinä.

Perhe-Tinderiin kuuluisi sopimus, että omista toiveista ja tunteista kerrotaan asiallisesti, ja ristiriitoja sitoudutaan sitkeästi selvittämään, ja pyritään ymmärtämään myös toisen näkökulma.

Yllättävän moni tuntee yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Perhe-Tinder toisi tähän apua. Esimerkiksi moni lapsiperhe toivoisi lähelleen mummoja ja pappoja. Monet iäkkäätkin kaipaavat seuraa.

Sinkkuelämä voi olla yksinäistä, ja sinkkuja on paljon. Sinkku voisi nauttia, jos saisi vaikka uuden veljen, jonka kanssa voisi puhua, juoda kahvit tai pelata sulkapalloa. Yksin uuteen kaupunkiin muuttanut voisi löytää Perhe-Tinderistä itselleen uussuvun.

Kuulostaako hurjalta? Onko se sen hurjempaa kuin se lotto, keiden sukulaisiksi satumme syntymään? Jokainen arpa voi voittaa, niin myös Perhe-Tinderissä.

Jokainen kaipaa lähelleen ihmistä, joka välittäisi juuri hänestä. Tinder-sukulaiset olisivat sitoutuneet juuri tähän. Kuulumisten kysymiseen, yhdessä elämiseen, yhdessä asioiden tekemiseen ja auttamiseen puolin ja toisin.

Olen seurannut, miten jotkut ovat onnistuneesti rakentaneet itselleen uutta läheisverkostoa: liki asuvaa mopopoikaa on pyydetty maksua vastaan lastenhoitajaksi tai samassa taloyhtiössä asuvaa mummoa perheen ystäväksi.

Monet rakentavat itselleen ystävistä uuden perheen. Eräs mies teki sopimuksen toisen miehen kanssa, että tästä lähtien he ovat veljiä.

Voisiko yhteiskuntaan kehittää uusia tapoja, jotka tukisivat yhteisöllisyyttä?

Auttaako omakotialueiden tiivis rakentaminen, kun naapuri on ihan liki? Joissakin kerrostaloissa on kerhohuone, jossa voi tavata muita asukkaita.

Yhteisöllisiä asunto-osuuskuntiakin jo on. Niissä aina joku on paikalla, aina voi puhua jollekin ja aina joku tietää ratkaisun toisen ongelmaan.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja, jolla on minisuku.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut