Tällaisia korkoja ei kukaan enää usko, stressitestikin korkokin lisäisi korkokuluja hurjasti. - Kolumnit - Aamulehti

Korkojen nousu kummittelee, mutta tällaisia korkoja ei kukaan uskoisi todeksi

Myös pankkien tekemän stressitestin korkokulut vetävät varmaan monen suut auki.

6.12.2021 7:00

Mitä meillä oli ennen nollakorkoja?

Kysymys on herännyt, kun harva se päivä eri puolilta maailmaa varoitellaan korkojen noususta. Hintojen kallistumista kuvaava inflaatio oli Euroopassa marraskuussa 4,9 prosenttia, mikä on korkein luku 25 vuoteen.

Yleensä inflaatiota on taltutettu korottamalla korkoja. Rahasta tehdään kalliimpaa.

Välttämättä moni ei muista tai osaa edes ajatellakaan, että rahalla on voinut olla myös kova hinta. Lähellä nollaa tai alle nollan olevien korkojen aika on jatkunut niin pitkään, että asiaa on alettu pitää itsestäänselvyytenä. Suomen korkotaso laski oleellisesti, kun maa liittyi EU:hun ja alkoi noudattaa Euroopan keskuspankin yhteistä rahapolitiikkaa 1990-luvun lopulla.

Vuoden 2008 finanssikriisi nuiji reaalikorot jo lattiatasolle. Sen jälkeen Euroopan talouskasvu on ollut kuin tikulla työntämistä. Hiipunutta taloutta on yritetty herätellä keskuspankkien massiivisilla velkapaperiostoilla ja - matalilla ohjauskoroilla.

Mutta, kurkataanpa lyhyesti 1980- ja 1990-lukujen vaihteeseen. Suomen Pankin tilaston mukaan tuolloin 12 kuukauden markkinakorot liikkuivat korkeimmillaan 12-15 prosentissa ja reaalikorot 8-12 prosentin tietämissä.

Miten tuolloin juuri kukaan pystyi ostamaan asuntoa? Esimerkiksi 200 000 markan asuntolainasta joutui pahimmillaan maksamaan jopa 24 000 markkaa korkoja vuodessa. Ja päälle vielä pankin marginaali, joka saattoi olla yli kaksi prosenttia. Ja toki lainaa piti lyhentääkin. Pää olisikin tullut pian vetävän käteen, elleivät asuntolainakorot olisi olleet suurelta osin vähennyskelpoisia verotuksessa. Silti taakka oli monelle liikaa.

Kulutusjuhlat päättyivät lamaan, ja korkokin alkoi laskea.

Entä tilanne nyt? Lokakuun viimeisenä päivänä 12 kuukauden markkinakorko oli 0,48 prosenttia miinuksella ja reaalikorko pakkasella peräti 3,65 prosenttia.

Käytännössä inflaatio syö velkaa hyvällä ruokahalulla, ja asuntokauppa käy.

Jos nyt ottaa 200 000 euron asuntolainan ja saa kokonaiskoroksi marginaaleineen esimerkiksi 0,7 prosenttia, ovat korkokulut vuodessa 1400 euroa eli reilut 200 euroa kuukaudessa.

Jos inflaatio uhkaa jäädä pysyvämmäksi, keskuspankit vääntävät korkoruuvia. Markkinoilla ei silti uskota, että aivan lähivuosina nähtäisiin korkeita korkoja.

Mutta mitä tarkoittaisi, jos 200 000 euron asuntolainan todellinen kokonaiskorko nousisi 0,7 prosentista vaikkapa 2,7 prosenttiin? Tyypillisessä 20 vuoden lainassa korkokulut kasvaisivat laina-ajalla noin 44 600 euroa eli noin 186 euroa kuukaudessa. Pankki testaa maksukykyä stressitestillä. Siinä korko on kuusi prosenttia. Vastaava laina kallistuu jo huimasti. Lisäkuluja kertyy peräti 129 500 euroa eli noin 540 euroa kuukaudessa.

Asuntokauppa tuskin tyrehtyisi sittenkään. Enemmän dramatiikkaa nähtäisiin varmaankin yrityspuolella. Etenkään heikot yritysideat eivät enää kantaisi lainarahan kallistuessa.

Korko on kova konsultti.

Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut