Suomalaisen musiikin päivää vietetään jo toista kertaa vaikeissa olosuhteissa – Passi avaa väylän kulttuurin luokse - Kolumnit - Aamulehti

Suomalaisen musiikin päivää vietetään jo toista kertaa vaikeissa olosuhteissa – Passi avaa väylän kulttuurin luokse

Suomea taottiin Jean Sibeliuksen sävelten säestyksellä. Olisiko toista ilman toista? Tuskin ainakaan ihan samanlaisina.

5.12.2021 9:00

Aamulehti

Liput salkoon! Maanantaina juhlitaan itsenäisyyttä, kahta päivää myöhemmin suomalaista musiikkia Jean Sibeliuksen päivänä. Niiden välinen kytkös on luonnollinen. Suomea taottiin Sibeliuksen sävelten säestyksellä. Olisiko toista ilman toista? Tuskin ainakaan ihan samanlaisina.

Sibelius oli suomalainen ja kosmopoliitti. Hänen musiikkinsa osoitti, etteivät sävelet tunnusta kieli- tai kulttuurirajoja. Sibelius yhdisti, ei erottanut. Äänten viesti on kaikille yhteinen, vaikka kuulemisen merkitykset eroavatkin. Joku näkee Sibeliuksen musiikissa lumisen metsämaiseman, toinen kuulee taivaankappaleiden kosmisen tanssin.

Sibeliuksen vaikutus tuntuu edelleen sata vuotta hänen luovan kautensa päättymisen jälkeen. Ilman Sibeliusta meillä ei luultavasti olisi nykyisenlaista kansanvälisestikin arvostettua musiikkielämää, palkittuja säveltäjiä, konserttitaloja, orkesteriverkostoa, musiikkikoulutusta ja muusikkokuntaa.

Jo kapellimestareiden ketju kertoo katkeamattomasta historiasta, joka ulottuu Sibeliuksen suurista aikalaistulkeista Robert Kajanuksesta ja Georg Schnéevoigtista nykyhetken nuoriin tähtiin Santtu-Matias Rouvaliin, Dalia Stasevskaan ja Klaus Mäkelään asti.

Sibelius ja perilliset

Suomalaisen musiikin päivää vietetään jo toista kertaa vaikeissa olosuhteissa koronan takia. Vaikka instituutioiden tukemana klassinen musiikki onkin selvinnyt pääosin vähemmin vaurioin kuin kevyen musiikin haavoittuvampi kenttä, kaikki ovat kärsineet niin taloudellisesti kuin henkisestikin.

Lievää helpotusta tuo yleisön vapaampi liikkuvuus koronapassien ansiosta. Jotkut tosin pitävät koronapasseja välineenä luoda muureja ihmisten välille. Useimmille todistus antaa mahdollisuuden saada taas kokea elämyksiä. Yhdessä.

Passi-sana sopii osuvasti tähän aikaan. Sanan ranskankielinen alkujuuri pas tarkoittaa väylää tai solaa, josta pääsee kulkemaan muuten vaikeakulkuisella seudulla. Sellaisenahan nykymaailmassakin pärjääminen juuri nyt hahmottuu. Jatkuvana turvallisten reittien etsimisenä.

Itsenäisyyspäivänä koronapassi avaa väylän esimerkiksi Tampere-taloon. Suomalaisuuden juhlakonsertissa Tampere Filharmonia soittaa muun muassa Joonas Kokkosen kuulaan neljännen sinfonian, joka on kuin tehty tähän epävarmaan, kirkkaita ajatuksia kaipaavaan aikaan.

Oman tilansa saavat nuorempienkin Sibeliuksen perillisten teokset, Outi Tarkiaisen Yön auringon variaatiot ja Lotta Wennäkosken Hava. Niissä ihmisen suhde luontoon ja lähiympäristöön asettuu samantapaiseen keskustelevaan asetelmaan kuin Sibeliuksella aikoinaan.

Ja jos oikein turvallista selkänojaa tarvitsee, soihan siellä Finlandiakin.

Kirjoittaja on musiikkitoimittaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut