Matti Pitkon kolumni: Kansa tarvitsee halaustalkoot - Kolumnit - Aamulehti

Kansa tarvitsee halaustalkoot

28.11.2021 11:42

Hierojani sen puki sanoiksi: ”Kun kukaan ei enää halaa eikä pitele, he tulevat luokseni.”

Äitini antoi tulevalle rouvalleni yhden neuvon: ”Mattia ei saa jättää yksin.”

Ihminen tarvitsee toista ihmistä lähelleen. Korona kasvatti etenkin yksin asuville valtavan halausten vajeen, kun melkein kaikkialla vierailu oli kielletty ja lasin takaa sai joskus nähdä rakkaitaan.

Jokaisella tulisi olla tässä hetkessä toinen ihminen, jota saa halata, koskettaa, ja josta voi hakea turvaa.

Halauksen ja pusujen puute aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Monen kohdalla viimeisestä halauksesta voi olla ikuisuus.

Kun kukaan ei enää pitele, ihmiset käpertyvät yksin tv:n eteen, räpläävät kännykkää tai juovat viiniä.

Tilanne on niin ankea, että presidentti Sauli Niinistö voisi ehdottaa kansalleen halaus- ja pusutalkoita.

Kättelyn voisi lopullisesti hylätä, sillä se on tuontitavaraa antiikin Kreikasta. Roomalaiset omaksuivat tavan uskollisuuden osoituksena.

Meillä parituhatta suomalaista osoittaa kerran vuodessa uskonsa presidentille. Kättely on ollut vuoden katsotuin tv-ohjelma.

Jos olisin kauppias, pestaisin Pate Mustajärven ja Miia Selinin halaamaan ihmisiä. Kummelit kirkastaisi kummasti Stockmannin mielikuvaa.

Suomalaisessa kulttuurissa koskettaminen on tarkkaan säädettyä. Noin vain ei mennä pussaamaan puolituttua ihmistä.

Pääministeri Juha Sipilän aikana ministerit tervehtivät iskemällä nyrkit vastakkain, mikä sopii suomalaisuuteen.

Jalkapallokentillä miehetkin kaulailevat, mutta liika halaaminen on vaarallista.

Hakan Jussi Peltonen laukoi pallon heinäkuussa 1963 Tampereen Palloilijoiden Risto Hannulan vahtimaan verkkoon.

Ryntäsimme halaamaan Jussia, joka huusi kasan alla apua.

Jussilta oli solisluu poikki, ja Jussi vietiin ambulanssilla sairaalaan.

Halaamisessa on heimojen välillä eroa. Me Karjalan evakkojen jälkeläiset halaamme ja koskettelemme enemmän kuin muut.

Olen asunut satakuntalaisessa ympäristössä yli 30 vuotta, mutta en ole nähnyt, että joku halaa.

Meillä päin on aina pidetty kolmen metrin etäisyys muihin, joten korona on pysynyt hallinnassa.

Itse lisään halailua, sillä tutkimusten mukaan halaaminen vähentää stressiä, laskee verenpainetta ja lisää onnellisuutta. Ja mukavaakin se mokoma vielä on.

Sairaaloissa ja hoitokodeissa kosketus on oiva työväline.

Monet vanhukset ovat kokeneet sota-ajan, pulat ja lamat, jotka ovat jättäneet jälkensä.

Hyvä hoitaja aistii ihmisen tarpeet. Iho paljastaa paljon, sillä iho muistaa kaiken elämän loppuun asti.

Kosketuksen puutteeseen auttavat kissa, koira ja pehmolelut. Meillä Kauno-kissa kyttäsi liikkumatta hiirtä, ja sotasaalis oli aamulla keskellä tuvan lattialla.

Kirjoittaja on toimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut