Näkökulma: Tunnin rata suistaa Tempereen periferiaan - Kolumnit - Aamulehti

Tunnin rata suistaa Tampereen periferiaan ikuisiksi ajoiksi – Yhdessä kuvassa Suomi on kuin autiomaa, ja se paljastaa ongelman

Jos Tampere sijaitsisi Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, täällä olisi toimiva ja menestyvä kansainvälinen lentokenttä.

Tampere-Pirkkalan lentoasema 29. syyskuuta.

19.10. 7:08

Aamulehti

Kuinka tuttuja ovat paikannimet Ålesund, Bodö, Billund ja Sandefjord?

En minäkään niitä osaisi kartalle sijoittaa, mutta edessäni on parhaillaan lista, jossa kerrotaan, että näiden mitäänsanomattomien paikkakuntien lentokentiltä matkustaa vuosittain 1,1–3,7 miljoonaa matkustajaa.

Suomessa yli miljoonaan matkustajaan pääsivät ennen koronaa (2019) ainoastaan Helsinki-Vantaa ja Oulu. Tampere-Pirkkala oli surkea alisuorittaja 222 390 lentomatkustajallaan. Suomen toiseksi suurin kaupunkikeskus ja Pohjoismaiden suurin sisämaan kaupunki, mutta vasta Pohjoismaiden 48. vilkkain lentokenttä.

Tätäkö me oikeasti haluamme?

Valtio, väylävirasto, VR, poliitikot, Pirkanmaan maakunta ja jopa monet paikalliset päättäjät ja lobbarit puuhaavat ahkerasti Tampereelta parempia junayhteyksiä Helsinki-Vantaan-lentokentälle. Minä väitän, että tunnin junayhteys Helsinkiin, siitä haaveilu ja sen toteuttaminen suistavat Tampereen periferiaan ikuisiksi ajoiksi.

Haluatte varmaan kuulla perusteluni.

Jos kaupungilla ei ole läheisyydessään kansainvälistä lentokenttää, sitä ei ole kansainvälisesti olemassa. Se ei houkuttele ulkomaisia investointeja eikä matkailijoita. On täysin huuhaata kuvitella, että aasialainen lentomatkustaja piipahtaisi Helsingissä pysähtyessään junalla Tampereella.

Katson edessäni toista kuvaa. Siinä on Pohjoismaiden kartalle merkitty sinisellä pisteellä lentokentät, joilla oli vuonna 2019 yli miljoona matkustajaa. Tanska, Etelä-Ruotsi ja Etelä-Norja ovat erittäin hyvin edustettuna. Sitten on Tukholman seutu ja Norjan rannikko Tromssaan asti. Suomi näyttää näiden rinnalla autiomaalta.

On helppo nähdä yhteys lentokenttien ja kehityksen välillä. Pohjoismaiden parhaiten kehittyneillä alueilla on lähellä kansainväliset lentoyhteydet. Oletan, että nämä alueet jatkavat kehittymistään ja kansainvälistymistään myös tulevaisuudessa. Nyt Tampere ei tähän joukkoon kuulu.

Lue lisää: 100 000 uutta asukasta, kilometrin junia Kiinasta ja politiikan ykkösnimiä – 12 vuotta Pirkanmaata johtanut Esa Halme kertoo, millaisessa paikassa asumme 2050-luvulla

Tehdään pieni vertailu. Tanskan Jyllannissa, kolmen tunnin junamatkan päässä Kööpenhaminasta sijaitsee vireä Aarhusin kaupunki. Asukkaita on 350 000, joten sitä voinee verrata Tampereeseen.

Montako lentoa sen lentokentältä lähti esimerkiksi perjantaina 15. lokakuuta? Kello 6.40 pääsee jo Kööpenhaminaan, josta avautuu koko maailma. Sen jälkeen kone nousee noin tunnin välein: München, Lontoo, Berliini ja jokunen lomalento, yhteensä 12.

Entä Tampere? Kello 5.15 Riika ja haukotus.

Ihan oikeasti.

Tampere on voimakkaasti kehittyvä ja tulevaisuudessakin vahvasti muuttovoittoinen. Tampereen kaupunkiseudulla asuu jo 400 000 ihmistä, mutta se itsessään saattaa olla hieman liian vähän kansainvälisten lentoyhteyksien ylläpitämiseksi.

Siksi apuun tarvitaan naapurimaakunnat: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi sekä osa Kanta-Hämeestä ja Varsinais-Suomesta. Kaikilta näiltä alueilta on lyhyempi matka Tampere-Pirkkalaan kuin Helsinki-Vantaalle, ja tällä alueella asuu jo liki 1,4 miljoonaa ihmistä.

Esimerkiksi Ruotsissa Göteborgin lentoasema on rakennettu koko Länsi-Ruotsia varten. Miksi sama ei onnistu Suomessa? Miksi mitään ei tapahdu?

Tampereen lentokenttää ei markkinoi kukaan. Se ei ole paikallisten omistuksessa, eivätkä poliitikot tee työtään. Tampereen lentokenttä on otettu vuonna 2015 liikenne- ja viestintäministeriön laatimassa Suomen lentoliikennestrategiassa kärkihankkeeksi, mutta mitään ei ole tapahtunut. Ei liene liioittelua, jos väittää, että yhdestäkään liikenneministeristä eduskunnan liikennevaliokunnasta puhumattakaan ei ole ollut vastustamaan lentokenttäyhtiö Finavian hegemoniaa. Sopii kysyä, kuka johtaa ketä.

Lue lisää: Vain osa Pirkanmaan kansanedustajista allekirjoitti vetoomuksen Finnairille lentojen säilyttämiseksi – Näin listalta puuttuvat kommentoivat

Maakuntien näkökulmasta Suomen lentoliikenteen strategia on kerta kaikkiaan väärä. Ruotsi, Tanska ja Norja eivät keskitä kaikkia voimavarojaan Arlandaan, Kastrupiin ja Gardermoeniin. Miksi Suomi tekee niin, vaikka sijaintimme on kansainvälisesti huomattavasti hankalampi kuin esimerkiksi Tanskalla?

Mikä tunnin lentojunassa olisi huonoa? Sehän parantaisi huomattavasti yhteyksiä Tampereen rautatieasemalta Helsinki-Vantaalle. Se on totta, mutta se on myös sen heikkous.

Tampereen lentoasema voisi kehittyä kansainväliseksi ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikki potentiaaliset lentomatkustajat alkaisivat käyttää sitä. Jos maata pitkin Helsinki-Vantaalle matkustaminen helpottuu, Tampere-Pirkkalan havittelemat asiakkaat hajautuvat liiaksi eikä kannattavia lentoyhteyksiä voi rakentaa eikä ylläpitää.

Toisekseen tunnin rata ei auta läheskään kaikkia pirkanmaalaisia lentomatkustajia, koska lentojunaan päästäkseen pitää ensin hankkiutua matkatavaroineen Tampereen rautatieasemalle.

Tehdään taas pieni vertailu. Jos asut esimerkiksi Tampereen muodikkaassa Muotialassa, matka-aikasi tulevaisuudessa Helsinki-Vantaan-kentälle rakentuu seuraavasti: 11 minuuttia taksilla juna-asemalle, 10 minuutin varoaika, 1 tunti junalla Helsinki-Vantaalle, 1–1,5 tuntia lähtöselvitykseen ja sitten ilmaan kohti Eurooppaa. Aikaa meni vähintään 2 tuntia 21 minuuttia. Todennäköisesti vielä puoli tuntia enemmän, koska et halua jumiutua turvatarkastuksen ruuhkiin. Nyt vallitsevassa tilanteessa matka-aikaan voi lisätä 33–49 minuuttia.

Sama Tampere-Pirkkalaan: 18 minuuttia taksilla lentoasemalle, 45 minuuttia lähtöselvitykseen ja kone ilmaan. Aikaa kului 1 tunti 3 minuuttia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiireinen liikematkustaja olisi jo vaihtamassa konetta Tukholman Arlandassa, kun nopeaa junaa käyttävä on vasta Tikkurilassa.

Kumman itse valitsisit?

Eikä tässä kaikki. Yksityinen lobbausryhmä kehitteli viisi vuotta sitten ajatusta, että lentomatkustaja voisi kirjata matkatavaransa sisään jo rautatieasemalla, vaikkapa Jyväskylässä tai Pieksämäellä. Junan ja lennon logistiikan yhdistäminen lyhentäisi matkustusaikaa ja ennen kaikkea lisäisi matkustusmukavuutta. Tämäkin hanke hautautui vaivihkaa.

Vaarana on, että jos Tampere-Pirkkalan alisuorittaminen jatkuu vielä esimerkiksi 20 vuoden ajan, Tampere jää kansainvälistymisessä jälkeen Pohjoismaiden muista kasvukeskuksista.

Tampere-Pirkkalan-lentoasema tarvitsisi näkyvän ja vaikutusvaltaisen puolustajan, lentonyrkin, jossa elinkeinoelämä, teollisuus, kaupunkien johto, maakunta ja poliitikot alkavat määrätietoisesti korjata Finavian ja Finnairin täysin Helsinki-keskeistä strategiaa sekä markkinoida Tamperetta ulkomaisten lentoyhtiöiden suuntaan.

Kuka ottaa kopin?

Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut