Kolumni: Suomalaisen avaimen ylivertaisuuden huomaa vasta ulkomailla - Kolumnit - Aamulehti

Ulkomailla oven avaaminen on käsittämättömän vaikeaa – Tämän takia suomalainen avain on ylivertainen

Yksinkertainen, helppo ja turvallinen. Suomen merkittävimmäksi keksinnöksi nimitettyä tuotetta tulee reissussa ikävä. Suomalaista avainta ja lukkoa ei voita mikään.

19.10. 6:30

Sen huomaa vasta kun se ei toimi kuin rasvattu. Se ei tunnu käteen sopivalta eikä oikein tiedä, miten se toimii. Vasta pois lähdettyään sitä kaipaa joka hetki: suomalaista avainta, joka sujahtaa lukkoon helposti ilman ongelmia ja avaa oven yhdellä kätevällä ranneliikkeellä.

Kuten yhtye Ruusut laulaa: Avaimet avaa ovii. Ulkomailla säe ei päde.

Itävallassa opiskelija-asuntoni avain on ruma möhkäle. Muotoilun puolesta avaimen voisi luulla olevan vanhan Helkaman tai Tunturin runkolukosta, sellaisesta, joka on ruostunut lukkopesään vuosikymmenien aikana kiinni.

Itävaltalainen lukko menee pieneen reikään vain yhdessä tietyssä asennossa. Mitään nappia lukossa ei tietenkään ole, vaan ovi pitää lukita aina pois lähtiessään avainta kääntämällä. Kuinka aikaa vievää ja antiikkista! Vielä kun ovetkin aukeavat väärään suuntaan.

Suomalaiset avaimet ja lukot ovat maailman parhaita. Yksinkertaisia, helppokäyttöisiä, tyylikkäitä ja ennen kaikkea toimivia. Myös yksinkertainen skandinaavinen muotoilu hivelee silmää ja sormia.

Ulkomaalaista avainta käytettäessä pitäisi myös tietää, mihin suuntaan lukkoa on käännettävä, jotta ovi aukeaa. Ensimmäisillä kerralla avainta voi joutua sörkkimään vieraaseen pesään minuuttien ajan. Ei kiva, jos haluat päästä vaikkapa nopeaa karkuun sinua seuraavaa henkilöä. En myöskään usko, että voroa tuo itävaltalainen heiveröinen lukko pidättelisi. Tuskin murtautumiseen hakaneulaa kummempaa tarvitsisi.

Huomataksesi lukkokulttuurien erot ei tarvitse lähteä kovin kauas kotoa. Esimerkiksi jo meren takana Virossa kulttuuri on rakkaaseen kotimaahamme verrattuna paikoin keskiaikaista. Miksi suomalaiset avaimet eivät ole valloittaneet koko planeettaa? Hyvä lukko on avain tehokkuuteen.

Osataan sitä Suomessakin asentaa surkeita lukkoja. Niin kutsutuista älylukoista, jotka toimivat muka pelkällä liike-energialla, minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa. Älylukko aukeaa ehkä noin joka kolmannella ranneliikkeellä. Se on luultavasti kehitetty vain siksi, että avainten uusiminen olisi halvempaa. Käytettävyydestä viis. Sanokaamme ei surkeille älylukoille.

Kyllä suomalaisia lukkoja ja avaimia ulkomaillakin käytetään. Tosin ei niinkään kuluttajakäytössä, vaan esimerkiksi Eiffel-tornissa ja Versaillesin palatsissa. Onhan sekin ihan kiva, mutta huippuavaimista eivät pääse nauttimaan kuin vartijat.

Kunnia tästä kaikesta sille, jolle kunnia kuuluu: Kiitos Emil Henrikssonille, joka keksi vuonna 1919 patentoidun levyhaittasylinterijärjestelmän, jonka hän myi parin vuoden päästä Ab Lukolle. Tuohon ideaan perustuvat myös Abloyn nykyiset lukot. Henrikssonin Suomen merkittävimmäksi kuvatun keksinnön ansiosta voimme ainakin Suomessa avata oviamme nopeasti ja turvallisesti.

Kirjoittaja on Itävallassa opiskeleva toimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut