Kolumni: Hyvä omenasato näkyy kompostissa, se kertoo elintason muutoksesta - Kolumnit - Aamulehti

Hyvä omenasato näkyy kompostissa, ja se kertoo elintason muutoksesta

Pihan sadon hyödyntäminen voisi olla osa kriisivalmiutta ja ruokaturvaa.

14.10. 6:30

Kotipuutarhojen hedelmät ja marjat ovat kuin maailman varallisuuserot pienoiskoossa. Osalla on esimerkiksi omenoita niin ylen määrin, että niitä kipataan kompostiin tai roskiin. Toisilla ei ole ollenkaan kotimaisia omenoita, koska ei ole omaa puuta, lähipiirissä ei ole ketään omenapuullista, ja kaupassa ja torilla ne maksavat – tai niitä ei ole saatavilla.

Omenoita menee hukkaan, vaikka niitä viedään tuliaisiksi. Lisäksi mehuasemilla on puristettu mehua lähes yötä päivää, Moron omenapörssi toimii ja monien omakotitalojen portinpielessä on tarjolla omenoita ohikulkijoille.

Tampereen Nekalassa Pirkanmaan Marttojen mehuasema on auki vielä tänään.

En ole syytön, vaan omenaa muhii minunkin kompostissani.

Kolmesta omenapuustani kaksi tuotti hyvän ja terveen sadon, matoja, rupia tai muumiotautisia hedelmiä ei paljon näkynyt. Sadosta suurin osa on puristettu mehuksi, jonka minä ja lähipiirini juomme talven aikana. Mehu tekee kauppansa niin hyvin, että juhannusjuhlissa sitä ei enää saa.

Mitä sadon päätyminen roskiin kertoo meistä?

Ainakin se kertoo muutoksesta.

Ruuasta ei ole pulaa, eikä yleisesti ottaen rahastakaan. Jos näin ei olisi, luulisi jokaisen omenan ja herukan löytävän jonkun suuhun tuoreena, pakasteena, mehuna, hillona tai muuna säilykkeenä.

Ruokahuolto on muuttunut viime vuosikymmeninä paljon.

1960-luvulla oli yleistä, että lähes kaikki ruoka tehtiin itse kotimaisia raaka-aineita hyödyntäen, kertoo Tilastokeskus. Sen jälkeen olemme siirtyneet jalostettujen elintarvikkeiden, valmisruokien ja tuontielintarvikkeiden käyttämiseen. Suomalaisten ostoskassista löytyy myös tuoreita hedelmiä ja kasviksia selvästi enemmän kuin 1960-luvulla.

Kotitarveviljely ei ole enää elinehto vaan joidenkin harrastus. Muutos kertoo elintason noususta.

Elintarvikkeet hankitaan kulutusvalmiimmassa muodossa kuin aiemmin. Säilykkeiden ja einesten hankintamäärät ovat kasvaneet runsaasta 6 kilosta 29 kiloon vuodesta 1966 vuoteen 2006, kertoo Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisu 7/2008.

Suomalaisen ruuan suosiminen varmistaa huoltovarmuutta mahdollisissa kriiseissä. Kotimaisen ruuan käyttö pitää pellot viljeltyinä ja elintarviketeollisuuden rattaat pyörimässä.

Omenapuun juurella harvoin miettii kriisiajan syömisen suuruisia ajatuksia, mutta kyllähän pihojen tuotteiden käyttö edistää myös ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Säilömisen niksit pysyvät tiedossa vain, jos satoa säilötään.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: