Kolumni: Henna Virkkunen: Uusia askeita EU-puolustuksessa - Kolumnit - Aamulehti

Uusia askeleita EU-puolustuksessa – nopeaa etenemistä puolustusunionille ei voi ennustaa, kirjoittaa europarlamentaarikko Henna Virkkunen

Jäsenmailla on hyvin erilaiset uhkakäsitykset, jotka ovat pitkälti sidoksissa kunkin maan maantieteeseen ja historiaan.

10.10. 8:30

Euroopan unionin yhteiseen puolustuspolitiikkaan ollaan taas polkemassa uutta vauhtia. Tähän on aihettakin, viimeksi Yhdysvaltain kaaoottinen vetäytyminen Afganistanista osoitti kuinka hajanaista Euroopan unionin toiminta kriisitilanteessa edelleen on.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti puolustusunionin kehittämisen syyskuussa vuosittaisen State of the Union -linjapuheensa yhdeksi kärjeksi. Konkreettisina aloitteina hän esitti jäsenmaiden tiedustelutiedon yhdistämistä, yhteistä kyberpolitiikkaa ja arvonlisäverosta luopumista EU:ssa valmistettujen puolustustarvikkeiden osalta.

Viime viikonloppuna myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julisti ensi vuoden olevan EU:ssa puolustuksen vuosi.

Ranskan puheenjohtajakaudelle ensi keväälle ollaan järjestämässä puolustuspolitiikan huippukokousta, jossa jäsenmaiden on määrä sopia uusista askeleista puolustuksen saralla. Presidentinvaaleihin valmistautuvalle Ranskalle kaikki aloitteet tähän suuntaan ovat mieluisia. Vahvan puolustusteollisuutensa vuoksi se on perinteisesti ollut EU-maista kaikkein innokkain yhteisen EU-puolustuksen kehittäjä. Toinen EU-puolustuksesta erityisen kiinnostunut jäsenmaa on ollut Suomi, mutta eri syistä.

Edellisen Jean-Claude Junckerin komission aikana Euroopan unioni otti jo puolustuspolitiikan saralla aika merkittäviäkin askeleita: Käynnisti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO), perusti Euroopan puolustusrahaston ja lähti kehittämään rajat ylittävää sotilaallista liikkuvuutta (military mobility). Vaikka eteenpäin on menty, hankkeiden eteneminen on jäämässä toivottua hitaammaksi.

Jonkinlainen pettymys oli, että kun jäsenmaat lopulta pääsivät sopuun vuosien 2021–27 EU:n budjettikehyksestä, puolustushankkeiden rahoitus jäi kauas komission esityksistä. Myöskään Suomen nykyhallitukselle se ei ollut neuvotteluissa samanlainen prioriteetti kuin edeltäjälleen.

Lisää puhtia siis tarvitaan, jos jotakin halutaan saada EU-puolustuksessa aikaiseksi, ja sitä komissio Ranskan kovalla pumppauksella yrittää nyt tehdä. Lisää pontta valmisteluihin on tuonut USA:n, Australian ja Britannian lanseeraama puolustusliittouma AUKUS, joka yllätti Euroopan unionin ja tyrmistytti täysin Ranskan, jonka pitkään neuvottelemat sukellusvenekaupat Australiaan samalla kaatuivat.

Euroopan unionissa on asetettu kansainvälisessä toiminnassa tavoitteeksi strateginen autonomia. Termi on lainattu ranskalaisesta turvallisuuspolitiikan keskustelusta, eikä sille ole yhteisesti hyväksyttyä määritelmää. Jäsenmaat tulkitsevatkin sitä ainakin toistaiseksi kovin eri tavoin. Tämä kävi viimeksi esiin EU-johtajien työillallisella Sloveniassa, jossa keskusteltiin strategisen autonomian merkityksestä suhteessa Yhdysvaltoihin ja Natoon. Johtopäätökset erosivat.

Jotta yhteinen turvallisuuspolitiikan päätöksenteko ja toiminta olisi ylipäätään mahdollista, Euroopan unionilla pitäisi olla yhteinen suunta. Jäsenmailla on kuitenkin keskenään hyvin erilaiset uhkakäsitykset, jotka ovat pitkälti sidoksissa kunkin maan maantieteeseen ja historiaan.

Siksi EU:n yhteistä turvallisuuspolitiikan suuntaa yritetään nyt määrittää ”strategiseksi kompassiksi”-nimetyllä prosessilla. Tavoitteena on auttaa jäsenmaita muodostamaan yhtenäisempi strateginen kulttuuri – käsitys siitä, mitä uhkia Euroopan unionin tulisi kyetä torjumaan, miten sen tulisi toimia ja mitkä ovat sen yhteiset intressit. Työn etenemistä esitellään seuraavan kerran marraskuussa, ja sen on määrä valmistua kevään huippukokoukseen.

Kovin nopeaa etenemistä Euroopan puolustusunionille ei voi ennustaa, mutta uusia askeleita tullaan varmasti seuraavina vuosina ottamaan. Samalla on muistettava, että pääosa EU-maista on Naton jäseniä, eikä niillä ole mitään halua tai tarvetta rakentaa Natolle päällekkäisiä järjestelmiä. Euroopan unionin toiminta onkin luonteeltaan Natoa täydentävää. Näin ollen se, mikä Suomelta puuttuu sen vuoksi ettemme ole Naton jäseniä, jää myös Euroopan puolustusunionissa puuttumaan.

Henna Virkkunen

europarlamentaarikko (kok./EPP)

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti puolustusunionin kehittämisen syyskuussa State of the Union -linjapuheensa yhdeksi kärjeksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: