Kolumni: Perhe vaikuttaa seuraavan polven asemaan - Kolumnit - Aamulehti

Suomi voi olla mahdollisuuksien maa, mutta perhetausta näkyy seuraavassa polvessa yhä vahvemmin

Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa hukata niiden ihmisten lahjakkuutta, jotka ovat sosioekonomisesti heikommasta perhetaustasta.

23.10.2021 7:00

Suomen koulutusjärjestelmä tunnettiin pitkään jopa maailman parhaana. Sen vahvuutena on pidetty tasa-arvoa: maksuttoman koulutuksen ansiosta kuka tahansa voi jatkaa tohtoriksi asti tai ainakaan mahdollisuuksia ei määritä esimerkiksi perheen rahatilanne.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaikka meitä on kutsuttu jopa tasa-arvon mallimaaksi, tekemistä riittää vielä sen eteen, että mahdollisuudet todella ovat yhtäläiset.

Merkkejä koulutuksen tasa-arvon säröilystä nähtiin jo esimerkiksi vuonna 2018. Silloin viimeisimmät Pisa-tulokset osoittivat, että perheiden sosioekonominen tausta, kuten vanhemman koulutus, ammatti ja kodin varallisuus, näkyy suomalaislasten oppimistuloksissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sosioekonomisessa taustassa ylimpään ja alimpaan neljännekseen kuuluvien oppilaiden välillä oli lukutaidossa niin iso ero, että se vastasi laskennallisesti noin kahden kouluvuoden opintoja.

Pari vuotta aikaisemmin Tilastokeskus kertoi, että ”kodin perintö” näkyy lasten valinnoissa yhä selkeämmin. Korkeakoulutettujen lapset pyrkivät usein korkeakouluihin, kun taas matalasti koulutetuissa perheissä lapset jatkavat korkeakouluihin selvästi harvemmin kuin ikäisensä keskimäärin.

Koulutus ei ole ainoa asia, joka periytyy. Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportin mukaan perhe ja lapsuuden elinolosuhteet ennustavat seuraavan polven sosiaalista asemaa, mutta myös elämän tapahtumia monella osa-alueella: esimerkiksi terveyserot pohjaavat jo lapsuuden kasvuympäristöön ja olosuhteisiin ja tulotaso taas vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen.

Raportin mukaan eriarvoisuus periytyy maassamme siitäkin huolimatta, että Suomi on yhteiskunta, jossa ”mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu hyvin”. Eriarvoisuuden periytymisellä on väliä, sillä se heikentää yhtäläisiä mahdollisuuksia tavoitella menestystä.

Eriarvoisuus näkyy yhä vahvemmin myös tamperelaisten arjessa. Tulot ovat yhteydessä siihen, missä ja miten asutaan. Viime vuonna julkaistu raportti Tampereen kaupunkiseudun asuinalueiden eriytymiskehityksestä kertoi, että hyvinvoinnin jakautuminen on kasvattanut joidenkin asuinalueiden eriytymistä seudulla. Parinkymmenen vuoden aikajakson aikana yhä suurempi osuus väestöstä oli siirtynyt hyvinvoinniltaan matalimmille asuinalueille.

Eriytymisen myötä ihmiset kohtaavat yhä enemmän kaltaisiaan. Muillakin kohtaamisilla olisi kuitenkin tärkeä rooli erilaisuuden ymmärtämisessä ja sen estämisessä, etteivät naapurustojen todellisuudet liu’u liian kauas toisistaan.

Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa hukata niiden ihmisten lahjakkuutta, jotka ovat sosioekonomisesti heikommasta perhetaustasta. Siksi eriarvoistumisen suunta on syytä ottaa vakavasti.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut