Kolumni sote-uudistuksen ihmislähtöisyydestä Pirkanmaalla - Kolumnit - Aamulehti

Jokaista sote-uudistuksen päätöstä tehtäessä pitäisi kysyä yksi olennainen kysymys

Sosiaali- ja terveysuudistus etenee nyt vauhdilla kohti käytäntöä. Pirkanmaallakin pelissä on miljardit ja ihmisten elämä ja arki.

17.9. 7:00

Aamulehti

Tämä kolumni käsittelee aihetta, joka saattaa kuulostaa äärimmäisen tylsältä siitäkin huolimatta, että kokonaisuus tulee vaikuttamaan arkeemme ja elämäämme hyvin paljon ja hyvin pian.

Kyse on tietenkin sote-uudistuksesta, joka on vuosikausien poliittisen väännön jälkeen muuttumassa todeksi. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä aluevaalit järjestetään tammikuussa eli ihan kohta. Siitä alkaa loppukiri, kunnes Pirkanmaalla lukuisat palvelut siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle reilun vuoden päästä eli 1.1.2023.

Kyse ei ole mistään pienestä asiasta, vaan vaikutukset ulottuvat kirjaimellisesti koko elämäämme syntymästä kuolemaan, synnäriltä saattohoitoon. Siihen väliin sitten voi mahtua monenlaisia asioita lastensuojelusta mielenterveyspalveluihin ja kotihoitoon. Kaikki nuo ovat äärimmäisen tärkeitä arjen palveluita.

Ja jos mikään muu ei saa kiinnostusta heräämään, niin kyse on myös hyvin mittavasta veroeurojemme käytöstä. Kunnista tulee rahassa mitattuna lilliputteja ison hyvinvointialueen rinnalla. Pelkästään Pirkanmaan hyvinvointialueen budjetti on noin kaksi miljardia euroa.

Miksi siis pelätään sitä, saavatko aluevaalit ihmiset uunille?

Kyse on näkökulmakysymyksestä. Sote-uudistusta on jo vuosia käsitelty poliittisena kiistakysymyksenä ja mahdottomana hallintohimmelinä.

Viimeistään nyt tarvitaan näkökulman vaihdos. Pitäisi alkaa puhua enemmän meistä ihmisistä, siis asiakkaista ja maksajista.

Esimerkiksi Pirkanmaalla aloitti kesällä toimintansa hyvinvointialueen väliaikainen toimielin eli tuttavallisesti Vate. Kokoonpanossa on mukana edustusta niin kunnista, sairaanhoitopiiristä kuin pelastustoimesta.

Mutta mitä jos Vateen ja muihin vastaaviin ryhmiin otettaisiin jatkossa mukaan asiakas-jäsenet? Samoin ensi vuonna aloittaville valtuutetuillekin voisi etsiä kummiasiakkaat.

On hyvin todennäköistä, ettei vaikkapa Tampereelta lähtöisin olevalla aluevaltuutetulla ole ymmärrystä siitä, millaisia ovat hyvät terveyspalvelut vaikkapa akaalaisen näkökulmasta.

Jos kiintiöasiakkaiden järjestäminen on liian työlästä, vaihtoehtona on kysyä jokaisessa kokouksessa ja jokaisen päätöksen kohdalla yksi olennainen kysymys: Mitä tämä tarkoittaa ihmisen kannalta ihan käytännössä?

Siitä luontevana jatkona olisikin toivottavasti tarjolla vastaus ihmisiä eniten kiinnostavaan asiaan: Miten tämä vaikuttaa minuun ja läheisiini?

Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos