Tampereelta löytyy helposti pörssikelpoisia yrityksiä. - Kolumnit - Aamulehti

Tampereelta löytyisi helposti useita yrityksiä pörssiin

Näilläkin yrityksillä ei luulisi olevan suurempia esteitä, jos haluaisivat pyrkiä Helsingin pörssin listoille.

15.9. 7:00

Lähivuosina Helsingin pörssissä voi näkyä entistä enemmän Tampereen seudun yrityksiä. Viitteitä tästä on jo nyt.

Halu listautua pörssiin on ollut yleisesti kasvussa. Suuri vaikutus on myös sillä, että Tampere on lähialueineen yhä vahvempi talousveturi Suomessa.

Viime aikoina yrityksiä on vetänyt pörssiin, ja ennen kaikkea pienemmille yrityksille tarkoitetulle First North -listalle, muun muassa sijoittamisen suosion kasvu. Samoin pitkään jatkunut pörssikurssien nousu. Annit ovat menneet hyvin kaupaksi.

Nykyisistä Tampereen seudun yrityksistä pisimpään pörssissä ovat olleet Kylmäkoskella erilaisia UHT-pakkauslinjoja valmistavat Elecster, rengasvalmistaja Nokian Renkaat ja kehitysyhtiö Panostaja.

Elecsterin pörssiura alkoi vuonna 1989, Nokian Renkaiden 1995 ja Panostajan 1998. Ne löytyvät kaikki päälistalta.

Sitten olikin hiljaisempi kausi ennen uuden aallon käynnistymistä. Vuonna 2013 päälistalle nousi ravintolayhtiö Restamax, joka tunnetaan nykyään Noho Partnersina, ja vuonna 2015 kallioporien kruunuja valmistava Robit sekä terveysyhtiö Pihlajalinna. Ict- ja ohjelmistoalan kasvu vauhditti muun muassa Vincitiä ja Goforea. Ne aloittivat First North -listalla 2016. Gofore siirtyi tämän vuoden keväällä pörssin päälistalle.

Nokialainen sähkövarastoja kehittävä Merus Power aloitti pienten yritysten listalla kesällä. Ja viime viikolla aikeistaan ilmoitti puolestaan laserteknologiayhtiö Modulight.

Eli kaiken kaikkiaan lista on näyttävä. Ja varmasti potentiaalia olisi huomattavasti suurempaankin yritysjoukkoon, jos vain yrityksillä on haluja listautumiseen.

Pörssikelpoisista yrityksistä ei alueella ole pulaa. Hyvin nopeasti löytyy useita ehdokkaita, jotka sopisivat joukkoon, kuten vaikkapa it-yritykset Unikie, M-Files ja Solita, hiljaisia työtiloja tekevä Framery, erilaisia kemianteollisuuden tuotteita tekevä Kiilto, teollisuusautomaatioyhtiö Insta tai vaikkapa pien- ja monitoimikuormaimia valmistava Avant Tecno. Ja toki moni muukin.

Ruotsissa pienten yritysten listalla on noin 400 nimeä, Suomessa 36.

Pörssiin siirtymistä perustellaan usein rahoituksen hakemisella seuraavaan kasvuloikkaan. Samalla listautuminen on myös luonteva tilaisuus yritysten omistajille myydä osakkeitaan ja ottaa välipalkkio siihenastisesta uurastuksesta. Toisaalta osa yrityksistä ei halua pörssiin, vaikka edellytyksiä olisikin. Pörssi tuo muun muassa lisää raportointivelvollisuuksia.

Pörssiyritysten lukumäärän sijaan tärkeämpää onkin, että alueen yrityksistä löytyy huippuluokan osaamista, olipa pääkonttori missä tahansa. Ja näin onkin. Useimpien pirkanmaalaisyhtiöiden tuotteilla on vahvaa kysyntää ja kasvumahdollisuuksia myös ulkomailla.

Tampereen alueen vahva koulutustarjonta, ja etenkin entisen Teknillisen yliopiston panos, on varmasti yksi syy siihen, että tänne on syntynyt paljon erilaisia kasvuyrityksiä.

On kiinnostavaa nähdä, voisiko uuden Tampereen yliopiston suojista nousta tulevaisuudessa yrityksiä, joissa tekniikkaan yhdistyy entistä enemmän muita tieteenaloja.

Mahdollisuuksia on varmasti paljon.

Kirjoittaja on Aamulehden toimituspäällikkö.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: