Kolumni: Kybersodankäynti vaatii omaa rauhanvälitystä - Kolumnit - Aamulehti

Kybersodankäynti on alkanut – Suomi on avainasemassa, kun haetaan ratkaisuja

Suomen pitää profiloitua teknologian rauhanvälittäjänä ja siihen meillä on hyvät edellytykset.

25.7. 7:17

Elämme keskellä teknologista vallankumousta, joka vaikuttaa tulevaisuudessa mittavasti niin kansainväliseen politiikkaan, sodankäyntiin, yhteiskuntien ja yritysten toimintaan kuin ihmisten arkipäivään.

Kyberympäristöstä tulee entistä tärkeämpi, kun digitalisoimme lähes kaikkea. Yhteiskunnat toimivat jo nyt pitkälti tietojärjestelmien ja -yhteyksien varassa. Kyberympäristön merkityksen kasvu ja maailmanlaajuiset teknologiakamppailut ovat tämän vuosikymmenen keskeisin turvallisuuteemme vaikuttava trendi.

Viimeistään Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hiljattainen Euroopan-vierailu ja tapaaminen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa nostivat kyberasiat kansainvälisen politiikanteon ja huippukokouksien agendojen ytimeen. Kyberasiat ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti nousseet niin sanotun matalan politiikan vaikutuspiiristä korkean politiikan piiriin, johon ovat perinteisesti kuuluneet esimerkiksi sodat ja konfliktit.

Vaikka kyberasiat ovat politiikassa varsin uusi alue, edellyttää nykytilanne vahvaa poliittista huomiota. Eri toimijat käyttävät kyberympäristöä yhä suuremmin resurssein ja kehittyneemmillä toimintatavoilla hyväkseen edistääkseen omia poliittisia, taloudellisia tai muita motiivejaan. Eduskunnan kybervakoilu, energianjakelun pysähtyminen Yhdysvalloissa ja kauppaketjun lamaantuminen Ruotsissa ovat tämän toiminnan viimeaikaisia esimerkkejä. Kyberulottuvuus on myös osana maailman jokaista tämän hetken sotaa ja konfliktia.

Nyt jos koskaan on tarve globaalille kyberrauhanvälitykselle ennen kuin kybermaailman vakavampi eskalaatio tapahtuu.

Kybersodankäynnissä tuotetaan vaikeasti havaittavaa ja ennustettavaa hyökkäys- ja puolustuskykyä. Pelkkä hyökkäys- ja vastahyökkäysajattelu vie valtavasti resursseja ja on lopulta resepti umpikujaan. Kun keskitytään omien aseellisten kyvykkyyksien rakentamiseen, unohtuu helposti kaikkein tärkein, kyky rakentaa rauhaa.

Kyberturvallisuus on ulottuvuus, josta tulee kyetä sopimaan tulitauko- ja rauhansopimuksin fyysisen maailman tavoin. Vaikka kybersodankäynnin lainalaisuudet perinteiseen sodankäyntiin verrattuna ovat monelta osin erilaisia, yhteys on ilmeinen. Teknologia mahdollistaa rauhankehitystä, sillä se voi toimia rauhanvälityksen alustana osana laajempia rauhanprosesseja.

Rauhanvälityksessä on kysymys konfliktien ratkaisemisesta ulkopuolelta tuetun vuoropuhelun keinoin. Rauhanvälittäjänä toimii aina ihminen, mutta teknologia voi auttaa suuresti. Teknologiat ovat lähtökohtaisesti neutraaleja, eivätkä ne välitä, mitkä ovat osapuolten kannat asioihin. Täten teknologia soveltuu erityisen hyvin sovittelun tarpeisiin. Rauhanteknologioilla (PeaceTech) tarkoitetaan käytännössä ohjelmistoja, joita konfliktiosapuolet voivat käyttää rauhanomaisten aloitteiden tekoon, vuoropuheluun ja rauhanneuvotteluun.

Suomi nähdään luotettuna toimijana verrattuna muihin korkean koulutustason ja teknologian maihin. Suomessa on tehty pitkään töitä kansainvälisen kyberlainsäädännön kehittämiseksi. Muun muassa CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation on kerryttänyt perinteistä ja digitaalistakin rauhanvälitysosaamista.

Suomessa on yrityksiä, joilla on erityisen hyvä osaaminen kyberturvallisuuden saralla. Meiltä löytyy siis tahtoa ja osaamista olla digitaalisen rauhanvälityksen suurvalta. Kybersovittelu ja rauhanteknologioiden edistäminen vaatii, mutta myös mahdollistaa uudella tavalla yhteistyön yli perinteisten poliittisten ja maantieteellisten jakolinjojen, niin sisä- kuin ulkopoliittisesti.

Suomeen kannattaa nostaa digitaalinen rauhanvälitys vahvasti ulkopolitiikan agendalle. Teknologioiden käyttöönottoon rauhantyön tueksi tulee luoda uusia rahoitusmekanismeja. Innovatiivisten rauhanteknologioiden vienti maailmalle edistää suomalaisia yrityksiä, nostaa Suomen profiilia globaalissa politiikassa, tukee konflikteista kärsiviä maita ja ehkäisee kybersodankäynnin eskaloitumista globaalisti.

Suomen tulee toimia aktiivisesti ja profiloitua digitaalisen rauhanvälityksen kärkimaana. Suomella on hyvät edellytykset johtaa maailmaa suuntaan, jossa teknologia valjastetaan rauhanomaisiin tarkoitusperiin. Se on kaikkien etu, sillä nykykehitys on muussa tapauksessa valitettavasti päinvastainen.

Mikaeli Langinvainio

Inclus oy:n toimitusjohtaja

Jarno Limnéll

kyberturvallisuuden työelämäprofessori, Aalto-yliopisto

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos