Tamperelaista valon tutkimusta on syytäkin juhlia - Kolumnit - Aamulehti

Valon päivä istuu hyvin Tampereen yliopistoon

12.5. 7:00

Aamulehti

Sunnuntaina 16. päivä toukokuuta vietetään jokavuotista kansainvälistä valon päivää. Siihen liittyen Tampereen yliopisto on tarjonnut koululaisille mahdollisuuden tutustua valoon ja valon tutkimukseen alkuviikon Valon viikko -tapahtumassa.

Tiedetyöpajoista ja muusta ohjelmasta koostettu tapahtuma on järjestetty verkossa.

Tutkimuksen ja koulutuksen lisäksi yliopiston tärkeä tehtävä on jättää jälkiä yhteiskuntaan sekä jakaa tietoa siitä, mitä yliopiston seinien sisällä tapahtuu. Yliopisto ei voi olla ympäristöstään erillään oleva saareke.

Yliopistoissa puhutaan vaikuttavuudesta ja vuorovaikutuksesta yliopistoa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Lapsille ja nuorille suunnattu Valon viikko on yksi tärkeä osa tätä yliopiston kolmatta tehtävää.

Kuten yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Juha Teperi muotoili tiistaina toimittajille järjestetyssä verkkotapahtumassa: ”Tutkimus ei saa päätyä vain julkaisujen hautausmaalle.”

TAMPEREELLA on pitkät perinteet valon tutkimisessa ja valon hyödyntämisessä. Siksi Tampereen yliopistossa tehdään tänään valon parissa maailmanluokan tutkimusta.

Asiantuntemuksesta kertoo, että runsas kaksi vuotta sitten yliopisto valittiin vetämään satojen tutkijoiden fotoniikan alan PREIN-osaamiskeskittymää. Se on yksi Suomen Akatemian lippulaivahankkeista.

Tampereella valon avulla tapahtuva solujen liikkeiden ja solun sisäisten prosessien ohjaaminen ja kuvantaminen on jo arkipäivää. Eläviä soluja yhdistetään elottomiin materiaaleihin ja solujen kasvua biomateriaalien pinnalla ohjataan pintojen valoherkällä manipuloinnilla.

Hervannan kampuksella taapertavat jo piskuiset valo-ohjattavat robotit, jotka muuttavat muotoaan, tarttuvat kappaleisiin ja siirtävät niitä paikasta toiseen.

Vaikka käytännön sovelluksiin on vielä pitkä matka, tavoitteet ovat korkealla.

YKSI ajan suurista megatrendeistä on aurinkoenergian hyödyntäminen. Tampereella kehitettyjen uraauurtavien puolijohdemateriaalien myötä yliopistossa tehtävä kokeellinen aurinkokennotutkimus surffaa aivan trendin aallonharjalla.

Tutkimuksen kohteena ovat petrovskiittiaurinkokennot, aurinkopolttoaineet ja moniliitosaurinkokennot, joiden hyötysuhteet ovat parasta, mitä maailmasta saa.

Kehitteillä on monikalvoteknologiaa, jonka myötä ihmisen hiusta paljon ohuemmat aurinkokennot voidaan kiinnittää taipuisaan alustaan.

Työn alla ovat myös aurinkokennojen tapaan toimivat valosähkömuuntimet. Ne muuttavat laservaloa sähköksi. Muuntimilla sähköä saadaan paikkoihin, minne sähköjohtoja ei voi vetää.

Tamperelaisen valotutkimuksen tulevaisuus näyttää, no, miten sen nyt muotoilisi: valoisalta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: