Tampere tarvitsee kipeästi miljoonien eurojen EU-tukipotin - Kolumnit - Aamulehti

Tampere tarvitsee kipeästi miljoonien eurojen EU-tukipotin

Kulttuuripääkaupunkivuodella hillitään nopean kasvun mukanaan tuomia lieveilmiöitä: työttömyyttä, rikollisuutta ja eriarvoisuutta. Siinä myös konsulttiapu on tervetullutta.

22.4. 14:27

Aamulehti

Mikään ei nosta kateutta niin paljon kuin puhe kulttuurista, eikä mikään ole niin kade kuin kulttuuri-ihminen. Tämä johtuu tietenkin siitä, että niukoista resursseista on tappelemassa niin suuri määrä tarvitsevia. Lisäksi ihan jokainenhan tietää, mitä on oikea kulttuuri.

Tampereen EU-kulttuuripääkaupunkihakukirjassa riittää vielä puitavaa. Onko mainintaa saunalautoista? Onko Uros-areena riittävän isolla? Miten käy tavallisen ihmisen? Kuka tämän kaiken maksaa?

Kaikessa EU-byrokratiaa myötäilevässä virkamiesslangissaankin hakukirjamme ja sen ydinajatus on kuitenkin viisas ja hieno. Sen ytimessä on erilaisten ihmisten välinen yhdenvertaisuus ja yhteinen Eurooppa.

Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi tuo voittajakaupungille mukavan EU-tukipotin. Summa on 4,6–6,9 miljoonaa euroa riippuen siitä, palkitaanko kaupunki myös 1,5 miljoonan suuruisella Melina Mercouri -palkinnolla. Lisäksi tulevat vielä valtion osuudet ja vuosia kestävät liike-elämän kerrannaisvaikutukset.

Oulu ja Savonlinna ansaitsivat voiton, mutta niin ansaitsee Tamperekin.

Suurena kasvukeskuksena alueemme imee maakunnista väkeä myös ja yksinomaan sosiaalipalvelujen piiriin.

Kasvun lieveilmiöihin ei ole pystytty reagoimaan riittävästi. Rikosten määrä Tampereella on kasvussa, samoin huumeongelma. Tampereen työttömyysaste on Pirkanmaan korkein. Yksinäisyys, mielenterveysongelmat ja taloudellinen eriarvoisuus lisääntyvät.

Siihen kaikkeen voi auttaa kulttuuri ja yhdessä tekeminen.

Aprillipäivänä Yleisradio kertoi Tampereen käyttäneen apunaan kansainvälisiä konsultteja.

Jutun sävy oli paheksuva ja siinä puhuttiin muun muassa eurooppalaisten ”asiantuntijoiden kiertävästä sirkuksesta” ja ”hyvä veli -järjestelmästä”. Savonlinnan hankejohtaja Sari Kaasinen totesi, kuinka Saimaa-ilmiöön ei ole otettu konsultteja sotkemaan asioita lainkaan.

Tampereella ihmetellään nyt, pitäisikö kansainväliset suhteet, kokemus, osaaminen ja se, että meillä on aina käynyt myös ulkomaisia vieraita, kätkeä vakan alle?

Suoraan sanottuna se on meillä päin hieman vaikeaa, onhan koko kaupunkikin rakentunut pitkälti maahanmuuttajan, skottilaisen James Finlaysonin ansiosta.

Tamperelainen löytää hakemuksesta hyvinkin paljon kotikutoisuutta ja paikallisia näkökulmia. Mukana on myös 19 ympäristökuntaa, joiden omaleimaista kulttuuria halutaan esitellä ja elvyttää.

Taiteellinen johtotroikka: Perttu Pesä, Pauli Sivonen ja Marika Vapaavuori ovat kaikki todellisia, pitkän linjan pirkanmaalaisia kulttuurivaikuttajia.

No Pesä on tosin syntynyt Oulussa, mutta kun kerran pääsi Tampereelle, ei ole lähtenyt täältä kulumallakaan. Kelpo pojat -bändin entinen basisti Sivonen on Stadin kundeja, mutta tajusi jo vuosia sitten muuttaa Vilppulaan.

Hakemuksen kirjoittanut kirjailija Heikki Aleksanteri Kovalainen on toiminut tutkijana niin Tampereen, Oulun kuin Harvardinkin yliopistoissa. Emme aio pyytää tätä kansainvälisyyttä anteeksi.

”Konsultti” on tietysti perin ikävä sana, mutta kannattaa huomioida sekin, että Oulun hakukirjan on jopa kirjoittanut ulkopuolinen konsulttitoimisto MDI. Sama konsulttitoimisto on ollut vuonna 2019 luomassa myös Savonlinnan kulttuuristrategiaa.

Niin, että eiköhän tämä riitä rikoista ja malkoista.

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Lue lisää: Nyt se on julki: Tampere lupaa 115 tapahtumaa festivaaleista parveketaiteeseen, jos se valitaan kulttuuripääkaupungiksi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: