Kolumni: Näin meitä opettajia koijataan - Kolumnit - Aamulehti

Opettaja kertoo, mitä kuuli opiskelijoiden juttelevan bussissa ja havahtui– ”Mitä kaikkea meidän opettajien selän takana tapahtuukaan?”

2.5. 7:17

Työmatkani keskeytyi ikävästi, kun autonrengas puhkesi kesken kaiken. Auton jäädessä tienreunaan turvauduin TKL:n bussikyytiin.

Jotta korona tulee tässäkin jutussa mainittua, totean, että hämmästyttävän moni ei käyttänyt maskia bussimatkan aikana. On häpeällistä olla välinpitämätön vakavan asian edessä.

Mutta sitten hauskempaan asiaan. Voi että miten rattoisaa oli kuunnella takanani istuvien koulutyttöjen kovaäänistä keskustelua. Painotan sanaa kovaäänistä, koska he eivät millään tavalla arkailleet puhua aiheesta, ja siksi uskallan minäkin heidän juttunsa oikein lehteen kirjoittaa. Kyse on opettajien koijaamisesta.

Toinen tytöistä sanoi, että pitääkin muistuttaa, että Mauri (nimi vaihdettu, kaikki Maurit voivat huokaista helpotuksesta, olette syyttömiä) maksaa hänelle velkansa. Summa oli ihan merkittävä – ainakin siitä päätellen, kuinka monesta osiosta velka koostui. Maurilla oli nimittäin maksettavanaan ainakin yksi novellianalyysi, joku muukin äikän teksti plus jotakin kotitalouteen liittyvää ja muutama läksyksi saatu tehtävä oppikirjasta.

Tyttö siis teki Maurin hommat, ja Mauri maksoi tytölle hyvin tehdystä työstä. Toinen tytöistä tiedusteli, kuinka homma toimi.

Maurin palkkaama tyttö luki selkäni takana ääneen osan kirjoittamastaan novellianalyysistä ja sitten Maurin opettajalle antaman version siitä. Mauri siis teki jokusen virheen tekstiin ja muutti näin tytön hienosti kirjoittamaa tekstiä hieman kömpelömmäksi, että opettaja ei hoksaisi koijausta.

Eikä opettaja Maurin saaman palautteen perusteella ollutkaan hoksannut: Mauri oli kuulemani mukaan kehittynyt valtavasti kirjoittajana, kunhan hän vielä muistaisi parannella lauserakenteita ja laittaa pilkkuja paikoilleen.

Homma nauratti minua vielä kotonakin. Mitä kaikkea meidän opettajien selän takana tapahtuukaan?!

Kyselin lähipiirin koijausmuistoja.

Eräs poika oli pyytänyt luokkakaveriaan lyömään häntä mahaan, että välttyisi loppupäivän tylsiltä tunneilta ja pääsisi kotiin parantelemaan mahakipuaan.

Tyttöporukka oli kehitellyt järisyttävän pienen mutta selkeän käsialan, jolla he kirjoittivat kumeihin ja teroittimiin muistiinpanoja koetta varten. He vaihtelivat kokeessa kumeja ja teroittimia, jotta kaikki kerätty tieto siirtyi jokaiselle osalliselle.

Koko luokka päätti yhteistuumin ryhtyä lunttaukseen, osa epäröi mutta heidät vaiennettiin. Oppilaat kiinnittivät lunttilappuja opettajan pöydän etuseinään ja oppilaiden tuolin selkämyksiin. Myös ikkunan ulkolasiin kiinnitettiin luntti niin, että verhot peittivät näkyvyyden opettajalta. Homma toimi kuin häkä.

Näin meitä opettajaparkoja koijataan.

Kirjoittaja on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, kolumnisti ja kirjailija.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?