Kotitalousvähennyksen hyödyt mitätöitiin tutkimuksessa, jonka Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt ja Palkansaajien tutkimuslaitos PT julkaisivat tammikuussa. Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys on tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon. Lisäksi arvioitiin, että vähennystä käyttävät lähinnä hyvätuloiset.
Älkää nyt viitsikö. Oman kokemukseni mukaan kotitalousvähennys lisää työllisyyttä ja estää harmaata taloutta. Se ei ole mikään rikkaiden etuoikeus, vaan ihan tavallisten ihmisten elämää helpottava kädenojennus valtiolta.
Kun lapset olivat pieniä, me leikkipuistoon kokoontuneet rättiväsyneet äidit pohdimme keinoja helpottaa elämäämme. Päätimme perustaa siivousringin, ja palkkasimme kotitalousvähennystä käyttäen työttömän nuoren naisen avuksemme. Hän teki töitä muutaman tunnin viikossa kussakin perheessä: siivosi, silitti vaatteita ja laittoi ruokaa. Tehtävät räätälöitiin kunkin perheen tarpeiden mukaan. Arjen apu auttoi meitä äitejä jaksamaan ja työllisti yhden ihmisen osa-aikaisesti. Emmekä me siivousringin äidit todellakaan olleet mitään rikkaita elintasorouvia, vaan keski- tai pienituloisia äitiyslomalaisia.
Seuraavan kerran hyödynsimme kotitalousvähennystä mieheni kanssa, kun teimme kotonamme remonttia. Ensimmäisenä vuonna uudistimme saunan ja pesutilat, toisena keittiön ja kolmantena talon ulkomaalauksen. Työllistimme remontissa paikallisen rakennusyrittäjän, joka sai näin moneksi viikoksi töitä. Työstä maksettiin verot ja saatoimme luottaa siihen, että vesieristykset, putki- ja sähkötyöt tehtiin takuutyönä sääntöjen mukaan. Lainarahalla tehtyä remonttia maksettiin useita vuosia, joten täysi kotitalousvähennys oli meille iso helpotus. Ilman sitä talon peruskorjaus olisi voinut jäädä haaveeksi.
Kotitalousvähennys oli merkittävä apu myös muistisairaan läheiseni viimeisten vuosien elämässä. Kunnan kotihoidon pikaiset piipahdukset eivät enää riittäneet, joten päätimme ostaa lisäapua hoivayritykseltä. Tuttu hoitaja kävi tekemässä siivoukset, hoitamassa pyykit ja kauppaostokset. Hoitaja myös varmisti, että vanhus söi päivittäin lämpimän aterian ja piti hänelle seuraa. Kalliiksihan se tuli kotitalousvähennyksestä huolimatta, mutta läheiseni pystyi näin asumaan kotonaan vielä pari vuotta ennen tehostettuun palveluasumiseen siirtymistä.
Tutkimus sai syystäkin epäuskoisen vastaanoton, jossa myös tutkijoiden metodit kyseenalaistettiin. Heräsi epäilys, että kyse oli tilaustyöstä, jonka perusteella säästökohteita etsivät poliitikot voisivat leikata vähennystä tai peräti poistaa sen. Tuoreessa kyselyssä 72 prosenttia suomalaisista katsoi, että kotitalousvähennys pitää säilyttää. Olen täysin samaa mieltä.