Tarjolla taas uusia supermahdollisuuksia – Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja, ei työllisyystemppuja - Kolumnit - Aamulehti

Tarjolla taas uusia supermahdollisuuksia – Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja, ei työllisyystemppuja

Hallituksen retoriikka alkoi taas vahvasti kuulostaa aktiivimallilta, vai pitäisikö sanoa supermahdollistamismallilta.

18.1. 6:00

Sydämeni hypähti ilosta, kun kuulin, että hallitus aikoo parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Siis meidän ”ikääntyneiden”, joiden surkeita näkymiä työmarkkinoilla on toitotettu joka tuutista. Ja nyt hallitus taikookin meille jopa 10 000 työpaikkaa lisää vielä tällä vuosikymmenellä. Voi kiitos, ajattelin mielessäni, ja lähetin hallitukselle ison etähalauksen.

Ilo vaihtui irvistykseksi, kun perehdyin asiaan. Nämä tuhannet uudet ”työlliset” onkin määrä synnyttää silmänkääntötempulla, jonka nimi on eläkeputken poisto. Piti ihan lukea uudestaan, että puhutaanko nyt uusista työllisistä, vaiko työttömistä, joita tässä maassa on jo ennestään lähes parisataatuhatta. Hallituksen retoriikka alkoi taas vahvasti kuulostaa aktiivimallilta, vai pitäisikö sanoa supermahdollistamismallilta. Osuva ilmaisu on tuttu kaikille Tiina Lymin Sisäilmaa-tv-sarjaa seuranneille.

En ihan vakuuttunut, kun asiantuntijat selittivät, että työn tarjonnan lisääminen kasvattaa myös kysyntää. Taloustiede on tästä liikuttavan yksimielinen: kun työvoima kasvaa, se johtaa myös työllisyyden kasvuun. Näin saattaa ollakin hyvässä suhdannetilanteessa, mutta ikääntyneillä työnhakijoilla ei ole vuosia aikaa odotella nousun viriämistä. Pitkä työttömyysjakso eläkeiän kynnyksellä voi romuttaa toimeentulon koko loppuelämäksi.

Eläkeputki on ollut monen pitkän työuran kunniallinen päätepiste ja vaihtoehto irtisanomiselle. Putkeen on ollut sekä työntöä, että vetoa. Jos työntekijöitä joka tapauksessa joudutaan irtisanomaan, moni ikääntynyt on vapaaehtoisesti luovuttanut paikkansa nuoremmille, joilla on lainat maksettavanaan ja lapset elätettävänään. Tosiasia on, että potkujen saaminen ei muutu työllistymiseksi kuin kahdella tavalla: niitä potkuja ei anneta tai löytyy uusi työpaikka. Jos uuden työpaikan löytäminen on kovan työn takana nuorellakin, ikääntyneellä se lähentelee pientä ihmettä.

Seuraavaksi katseet on kohdistettu lasten kotihoidontukeen. Työryhmä arvioi, että tuen poistaminen lisäisi naisten työllisyyttä noin 10 000 hengellä. Tutkimukset kuitenkin kertovat, että alle puolella yli kaksi vuotta lastaan kotona hoitaneella äidillä oli työpaikka, johon palata. Pitkiä kotihoidontuen kausia käyttävät muita useammin vähän koulutetut ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat äidit. Kotihoidontuen poistaminen voisi ajaa nämä lapsiperheet ahdinkoon.

Hallituksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä 80 000:lla vaalikauden loppuun mennessä. Syykin on päivänselvä: ikääntyvä Suomi tarvitsee kaikki kynnelle kykenevät töihin, jotta hyvinvointiyhteiskunta pidetään pyörimässä. Toivoisin kuitenkin, että hallitus etsisi keinoja synnyttää uusia työpaikkoja näiden näennäisten työllisyystemppujen sijaan. Etujen leikkaaminen heikossa asemassa olevilta ei ole reilua politiikkaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?