Kolumni: Jokaiselle viime vuonna syntyneelle riittää korkeakoulupaikka - Kolumnit - Aamulehti

Viime vuonna vauvoja syntyi sen verran, että heille kaikille riittää korkeakoulun aloituspaikka

Suomessa on ammattikorkeakouluja on yhteensä 24, ja jokaiselle maakunnalle löytyy siis korkeakoulu. Yliopistojakin on 13.

17.1. 8:19

Muutamassa vahvassa ammattikorkeakoulukaupungissa on innostuttu pohtimaan alueelle omaa yliopistoa.

Satakunnassa ehdotus nousee Porin yliopistokeskuksen kasvattamisesta omaksi yliopistoksi, kun taas Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa pohjana toimisi alueen ammattikorkeakoulu, XAMK. Ajatus tuntuu alueen päättäjien kannalta hienolta, ellei muutama tärkeä yksityiskohta unohdu.

Viime vuonna Suomeen syntyi vauvoja sen verran, että kaikille heille riittää korkeakoulun aloituspaikka. Ennakointitiedot kertovat myös, että vuoden 2030 tienoilla korkeakoulujen tulisi saada vähintään 15 prosenttia ulkomaalaisia opiskelijoita, jos haluamme säilyttää nykyisen korkeakouluverkoston. Näiden opiskelijoiden pitäisi myös mielellään jäädä Suomeen työvoimaksi, jotta työikäisiä veronmaksajia riittäisi ylläpitämään hyvinvointivaltiotamme.

Suomessa on jo tällä hetkellä tiivis korkeakouluverkosto. Ammattikorkeakouluja on yhteensä 24, ja jokaiselle maakunnalle löytyy siis korkeakoulu. Yliopistojakin on jo 13. Siksi uusien korkeakoulujen perustamisen sijaan tulisi varmistaa, että korkeakouluverkostomme pystyy toimimaan taloudellisesti riittävän vahvana ja elävänä. Uusien yliopistojen perustaminen heikentäisi yliopiston rahoitusta rahoitusmallin takia automaattisesti.

Viime syksynä korkeakoulut lisäsivät runsaasti tutkintopaikkoja. Yksistään ammattikorkeakoulu-sektorilla otettiin 5 600 tutkinto-opiskelijaa enemmän. Näin saimme hakijasumaa purettua ja toisaalta luotua nuorille tai uranvaihtajille mahdollisuuksia ja toivoa koronapandemian keskellä.

Kun edellä kerrotun lisäksi huomioidaan nuorisoikäluokkien dramaattinen pieneneminen Suomessa, niin voi hyvin kysyä, tarvitaanko Suomessa todellakin uusia korkeakouluja?

Useissa maakunnissa nuorisoikäluokkien pudotukseen on keksitty ratkaisuksi korkeakoulutuksen turvaaminen, vaikka ratkaisevampaa olisi esimerkiksi syntyvyyden kasvun tukeminen.

Vaikuttavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä työelämän kehittämisen kannalta tarvitaan riittävän vahvat ja suuret korkeakoulut tukemaan yhteiskuntamme ja alueemme hyvinvointia. Tästä Tampere on hyvä esimerkki. Meillä on Suomen mittakaavassa toiseksi suurin ammattikorkeakoulu ja yliopisto.

Korkeakoulujen koko on tärkeää, mutta se ei yksin riitä, sillä tarvitaan myös paras mahdollinen kehittäjä - tutkimushenkilöstö. Tätä huippuosaamista meillä on riittävästi, ja se on perusedellytys korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Edustaahan korkeakoulut ylintä osaamista ja edelläkävijyyttä Suomessa.

Onnistuminen edellyttää meiltä myös jatkuvaa kunnianhimoa parantaa omaa toimintaamme, kehittää ja haastaa työelämää sekä yhteiskuntaa. Tarvitsemme kansainvälistä huippuosaamista ja eurooppalaista yhteistyötä, jotta pieni Suomi pärjää maailmalla.

Tampereen korkeakouluyhteisö on mahdollistaja Suomen ja Pirkanmaan hyväksi. Korkeakoulujen osaamista hyödyntäen ratkaisemme tarvittaessa myös Porin ja Mikkelin haasteita alueen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Tapio Kujala

Kirjoittaja on YTT ja Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori

Yksi Suomen 24 ammattikorkeakoulusta on Tampereella. Viime kesäkuun pääsykokeissa rakennukseen mentiin neljästä ovesta 15 minuutin välein porrastettuina ryhminä.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?