Kolumni: Rikkaat saavat suurimmat tulonsiirrot - Kolumnit - Aamulehti

Kolumni: Rikkaat saavat suurimmat tulonsiirrot

1.10.2016 20:46

Sunnuntaivieras

nakokulma@aamulehti.fi

Taas on se aika vuodesta, kun perusturvasta leikataan.

Listalla ovat tällä kertaa esimerkiksi työmarkkinatuki, kansaneläke sekä eräät vammaisetuudet.

Säästöjen kohdistumista köyhimpiin perustellaan jälleen sillä, että rikkailla ei ole tulonsiirtoja leikattavaksi.

Tämähän ei ole totta.

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan köyhin kymmenes suomalaisista saa tulonsiirroista vain 9,4 prosenttia. Rikkain desiili saa tasan kymmenen, vähän köyhiä enemmän. Loput 80,6 prosenttia jakautuvat väliryhmille.

Osittain lukuja selittävät ansiosidonnaiset vanhuuseläkkeet, mutta ilman niitäkin on köyhimpien osuus tulonsiirroista vain 13,6 prosenttia ja rikkaimpien 5,6 prosenttia.

Ei siis pidä paikkaansa, että tulonsiirrot menisivät pienituloisille.

Alemmissa tuloluokissa on enemmän tulonsiirtoja saavia ihmisiä, mutta rikkailla könttäsummat ovat suurempia.

Siinä missä keskimääräisen köyhän nostamat veronalaiset sosiaalietuudet jäävät alle 2000 euroon vuodessa, mätkähtää rikkaan pankkitilille lähes 70 000 euroa.

Tulonsiirtojen allokointia hyvätuloisille perustellaan sillä, että ansiosidonnaiset etuudet ovat enemmän omaa rahaa kuin suoraan verorahoitteiset perusturvaetuudet. Eläkkeitä kutsutaan myöhennetyksi palkaksi ja työttömyysturvan ajatellaan määräytyvän työttömyysvakuutusmaksujen mukaan. Näin se ei tarkalleen ottaen mene.

Ainoastaan vanhuuseläke on suoraan sidottu siihen, minkä verran järjestelmään on maksanut – ja sekin vain eläkkeen suuruuden, ei sen keston suhteen. Muissa ansiosidonnaisissa etuuksissa tärkein määräytymisperuste on etuutta edeltänyt tulotaso. Niinpä lyhyt korkeapalkkainen työjakso oikeuttaa parempaan sosiaaliturvaan kuin pitkä matalapalkkaura, vaikka jälkimmäinen olisi maksanut vakuutusmaksuja kokonaisuudessaan enemmän.

Alkujaan köyhyyttä vastaan luodut järjestelmät ovat vuosikymmenten kuluessa muuttuneet yhä enemmän elintason turvaajiksi. Vaikka osa ansiosidonnaisista etuuksista kustannetaan nimenomaisilla maksuilla ja ne juoksutetaan erityisten rahastojen kautta, iso kuva on, että julkinen sektori kanavoi jo valmiiksi hyvätuloisille anteliaamman sosiaaliturvan kuin köyhälle.

Mielestäni vain perusturvaan nojaava tulonsiirtojärjestelmä ei ole realismia pirstaleisten työmarkkinoiden ja nopeiden tulovaihteluiden maailmassa. Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa tarvitaan muutosturvaksi näissä myrskyissä luovimiseen ainakin, kunnes saamme riittävän perustulon.

On kuitenkin epärehellistä väittää, että köyhimmiltä leikataan, kun ei muualla ole mistä ottaa. Leikata voisi myös kaikkein suurimmista tulonsiirroista.

Kirjoittaja Anna Kontula on vasemmistoliiton kansanedustaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: