Kolumni: Kielivalinta on tamperelaisten etuoikeus - Kolumnit - Aamulehti

Kielivalinta on tamperelaisten etuoikeus – harvassa suuressa kaupungissa on niin laaja tarjonta ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi kuin täällä

7.1.2019 6:08

Kaksi vuotta sitten tuskailin äitituttujen kanssa. Sillä kertaa mieltämme kaihersi esikoistemme kielivalinta. Lastemme koulussa oli tarjolla englannin lisäksi saksaa ja ranskaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, ja ajattelimme, ettei tätä tilaisuutta voi jättää käyttämättä: kolmannella luokalla saksaa tai ranskaa ja neljänneltä alkaen englantia.

Ongelmana oli vain se, että kahdeksanvuotiaalle on melko vaikea selittää, miten "monipuolinen kielitaito parantaa asemiasi työmarkkinoilla". Loppujen lopuksi en joutunut käyttämään selitystaitojani, vaan lapsi valitsi saksan ihan itse "koska kaveritkin".

Tiedän, että kokemani tuska oli etuoikeutettua. Harvassa kunnassa on tarjolla ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi niin laajaa valikoimaa kuin Tampereella tai muissa suurissa kaupungeissa. Koko maassa noin 90 prosenttia kolmasluokkalaisista aloittaa kieliopintonsa englannilla. Vaikka haluaisikin jonkin muun kielen, se ei ole mahdollista, koska tarjontaa ei ole.

Vuoden 1998 jälkeen yli 30 000 asukkaan kuntien ei ole ollut enää pakko tarjota perusopetuksessa useita kieliä. Moni kunta onkin vähentänyt kielitarjontaa vedoten rahapulaan tai halukkaiden oppilaiden vähyyteen.

Kielten opiskelun voi toki aloittaa myöhemminkin, mutta sekään ei innosta lapsia entiseen malliin. Opetus-ja kulttuuriministeriön mukaan neljännellä alkavan valinnaisen A2-kielen opiskelijoiden määrä on vähentynyt, ja heistäkin suurin osa on englannin opiskelijoita. Niin ikään kahdeksannella luokalla alkavan valinnaisen B2-kielen opiskelu on vähentynyt.

Tämä on kaventanut suomalaisten kielitaitoa: noin 80 prosenttia oppilaista opiskelee peruskoulun aikana vain toista kotimaista ja yhtä vierasta kieltä, joka lähes poikkeuksetta on englanti.

Tässä kuussa monen tokaluokkalaisen kodissa pohditaan taas kielivalintoja.

Ratkaisun tekemistä helpottaa, kun osallistuu koulujen järjestämiin kielivalintailtoihin, joissa tapaa kieltenopettajia. On myös viisasta jutella lapsen luokanopettajan kanssa. Jos koulunkäynti sujuu vaivatta, ei jonkin muun kielen kuin englannin valintaa tarvitse karttaa.

Monia arveluttaa se, että jos valitsee esimerkiksi saksan ensimmäiseksi kieleksi, neljännellä alkavat sen lisäksi englannin opinnot. Englanti A2-kielenä ei ole pakollinen, mutta käytännössä kaikki valitsevat sen. Se tietää lisää läksyjä, ja myös kouluviikko pitenee parilla tunnilla. Jälkikasvu ei ole siitä valittanut, mutta ihmekös tuo, sillä englanti on heidän sukupolvelleen kuin kolmas kotimainen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut