Misogynia eli naisviha on maailmanlaajuinen ilmiö, joka pahimmillaan vaatii useita kuolonuhreja, kuten Torontossa maanantaina tai Turussa viime syksynä. Vuosien saatossa useat muutkin joukkomurhilla ympäristöään terrorisoineet yksilöt ovat nimenneet motiivikseen naisvihan.
Naisvihan ja seksismin vastapainoksi ei riitä, että ei vihaa naisia. Pitää pyrkiä aktiivisesti pitämään naisista. Monet meistä kyllä rakastavat itselleen läheisiä naisia, äitejä, tyttäriä ja ystäviä, mutta eivät kuitenkaan pysty vilpittömästi pitämään naisista.
Tämä pätee, on itse mitä sukupuolta hyvänsä. Se, että aidosti pitää naisista ei tapahdu mitenkään automaattisesti, sillä seksistinen kulttuuri pommittaa meitä kaikkia naisvihalla jatkuvasti.
Miehistä pitäminen on helppoa. Jokaisen miesyksilön kohdalla voi tehdä valinnan, tykkääkö tästä kyseisestä yksilöstä vai ei. Naisen kohdalla asia ei ole niin suoraviivaista. Seksismi vaikeuttaa kykyä arvioida tilannetta yksilöllisesti, sillä monet naisiin liitetyt ominaisuudet arvotetaan yleisesti alempiarvoiseksi.
Aito naisista pitäminen on sitä, että kunnioittaa naisia, kuuntelee naisten kokemuksia ja näkemyksiä ja uskoo siihen, että nainen voi todellakin olla oman kokemuksensa paras asiantuntija. Se on myös sitä, että arvioi tämän pätevyyttä asiasisältöjen perusteella eikä ripusta arviotaan siihen onko nainen esimerkiksi miellyttävä.
Naisviha ei ole jatkumo, jonka yhdessä päässä on naisten asiantuntijuuden vähättely ja sivuuttaminen ja toisessa päässä raaka seksuaalinen väkivalta ja joukkomurhat. Pikemminkin se on pyramidi, kuten Emma Pitman Meanjin-lehden nettiartikkelissa esittää.
Misogynian pyramidia pitää pystyssä leveä pohja, jossa on kaikki seksististen läppien hiljainen hyväksyntä, häirintätilanteisiin puuttumattomuus, naisten kuuntelematta jättäminen, monet pienet ja arkiset epätasa-arvoiset teot.
Tämä laaja pohja mahdollistaa pyramidin huipulla tehdyt räikeät väärinkäytökset, seksuaalisen väkivallan ja naisvihalla motivoidut joukkomurhat.
Hyvä uutinen on se, että koska pyramidi pysyy pystyssä pienten ja arkipäiväisten tekojen johdosta, se on myös mahdollista romahduttaa pienin teoin, kunhan tarpeeksi moni osallistuu.
Joka kerta, kun seksistinen läppä ei saakaan palkinnoksi muiden naurua, joka kerta kun naisten ideoista annetaan kunnia heille itselleen, joka kerta kun sivullinen puuttuu häirintätilanteeseen, murtuu pieni pala pyramidin pohjasta pois. Lopulta koko pyramidi romahtaa ja ollaan taas lähempänä aitoa tasa-arvoa.
Kirjoittaja on tutkija ja taiteilija.