Tavase jatkaa, vaikka toimivuus on kyseenalainen - Kolumnit - Aamulehti

Tavase sen kun jatkuu vuodesta toiseen, mukana roikkuvien määrä hupenee – yhdessä paikassa kassakone laulaa

27.12.2019 7:55 | Päivitetty 27.8. 14:23

Aamulehti

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Tavase oy:n tekopohjavesilaitokselle vesilain mukaisen luvan Kangasalan Vehoniemenharjulle, vaikka hankkeeseen liittyy muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kangasalan luonnon mukaan huomattavia epävarmuustekijöitä.

Valitukset nyt myönnetystä luvasta laitokselle ovat siis takuuvarmoja.

Kun Tavase-hanke 20 vuotta sitten polkaistiin käyntiin, ajatuksena oli tuottaa Kangasalan ja Pälkäneen Vehoniemen-Syrjänharjuissa kymmeniä tuhansia kuutioita tekopohjavettä vuorokaudessa sadettamalla Roineen raakavettä harjujaksolle.

Tästä kolumnista Julkisen sanan neuvosto antoi Aamulehdelle huomautuksen.

Uutinen Julkisen sanan neuvoston päätöksestä

Julkisen sanan neuvoston päätös kokonaisuudessaan”

Yhtiö on sittemmin muuttanut suunnitelmaansa niin, että raakavesi ohjattaisiinkin harjuihin niin sanotulla kaivoimeytyksellä eli imeytysputkien kautta.

Tässäkin menetelmässä tuntuu olevan selvittämättömiä ongelmia.

Kaivo- tai allasimeytyksen toimivuutta Vehoniemenharjulla ei ole lainkaan testattu ja virtaustutkimukset Kangasalla ovat tekemättä.

Nurmijärven Vesi -liikelaitos joutui nostamaan kädet pystyyn omissa kaivoimeytyskokeissaan: vesi ei puhdistunutkaan riittävästi eikä tuotto yltänyt tavoiteltuun määrään. Nurmijärven hanke on vain kymmenesosa eli 5 000 kuutiota Kangasalle kaavaillusta 50 000 kuution vuorokausituotosta. Vesialan asiantuntijoiden mielestä tavoitteen saavuttaminen on fysikaalinen mahdottomuus.

Nyt Nurmijärvi on hakenut ensi kesään ulottuvaa jatkolupaa imeytyskokeisiin allasimeytyksellä. Päijännetunnelin raakavesi aiotaan pumpata altaisiin, joista sen on määrä imeytyä harjujakson läpi.

On kuitenkin viitteitä siitä, että esikäsittelemättömän järviveden kiintoaineet tukkisivat imeytyskaivot tai imeytyskentät.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi viime vuonna Tavasen hakemuksen Pälkäneellä Natura 2000- ja luonnonsuojelualueille koituvien haittojen takia. Nyt tuotanto aiotaan keskittää Kangasalle kahdelle, yhteensä 14 hehtaarin tuotantoalueelle.

Laitoksen valmistelu jatkuu, vaikka alkuperäisistä jäsenkunnista Valkeakoski on jo irtautunut, Kangasala päättänyt irtautua eikä Pälkäne koskaan ole kuulunutkaan yhtiöön. Yli 1 200 nimen kansalaisaloitteella vaadittiin viime elokuussa Kangasalan irtautumista hankkeesta heti.

Valmistelu on maksanut seitsemän ja itse laitos maksaa 100 miljoonaa euroa.

Asiantuntijoiden mukaan laadukasta talousvettä saataisiin tehtyä pintavedestä kemiallisella esikäsittelyllä ja kalvosuodatuksella, jossa haitalliset partikkelit poistetaan ajamalla vettä kovalla paineella kalvon läpi.

Mutta selvitystyö jatkuu ja kassakone laulaa – arvatkaapa missä? No, Pöyry-konsultoinnilla. On laulanut jo pari vuosikymmentä.

”Miksi Tavasen kallista lupaprosessia pidetään yllä?” Kangasalla on odotettavissa valituksia luvasta – tästä 20 vuoden väännössä on kyse

Tästä kolumnista Julkisen sanan neuvosto antoi Aamulehdelle huomautuksen.

Osion tuoreimmat

Luetuimmat