Suomalaiset käyttävät Euroopassa eniten rahaa rahapeleihin. Yhteensä kulutamme uhkapeleihin noin 3 miljardia euroa eli keskimäärin yli 500 euroa jokaista suomalaista kohden vuodessa. Yksityishenkilöiden sijoittamisen nettomerkinnät ovat noin miljardi euroa vuodessa.
Suomalainen siis pelaa uhkapelejä kolme kertaa enemmän kuin sijoittaa. Se on hämmentävä suhdeluku. Se kertoo siitä, kuinka suomalaiset ovat vahvasti lottokansaa, mutta eivät sijoittajakansaa. Veikkauksen kannalta parhaat asiakkaat häviävät sille keskimäärin 700 euroa kuukaudessa.
Voiko uhkapelaamista ja sijoittamista verrata keskenään? Osittain voi, osittain ei. Lähtökohtaisesti on jokaisen oma valinta, miten rahansa käyttää. Jos haluaa hakea uhkapelaamisesta viihdettä ja pitää yllä unelmaansa lottovoitosta niin lappu vetämään.
Taloudellisesti uhkapelaamisessa ei ole pelaajan kannalta mitään järkeä. Keskimääräinen pelaaja häviää aina ja hyvin hyvin harva on pelaamisessaan voitolla, vaikka moni jättää tämän totuuden tunnustamatta. Toinen fakta on se, että talo eli peliyhtiö voittaa aina. Uhkapelibisnes on yksi maailman kannattavimpia toimialoja. Mieluummin kannattaisi omistaa kasino kuin pelata kasinolla.
Toiminnan eettisyyttä korostetaan usein sen merkittävällä hyväntekeväisyysroolilla. On totta, että esimerkiksi Veikkauksen tuki on keskeinen rahoituslähde monelle tärkeälle toiminnalle, kuten esimerkiksi kulttuurille ja urheilulle. Tämä on kunnioitettavaa ja arvokasta.
Olisi ilo nähdä kattava vaikuttavuusanalyysi sijoittamisen ja uhkapelaamisen välillä. Kuluttajan näkökulmasta ero on selvä. Sijoittamisen tuotto-odotus on lähtökohtaisesti positiivinen eli keskimääräisesti saat rahasi takaisin ja sijoitetulle pääomalle jonkinlaista tuottoa. Näin ei siis käy aina ja joka tapauksessa, mutta keskimääräisesti ja yli ajan asia on todistettavasti näin. Uhkapelaamisessa tuotto-odotus on lähtökohtaisesti negatiivinen eli keskimääräisesti häviät rahaa. Jos joku tämän perustotuuden osoittaa toiseksi niin lupaan alkaa lottoamaan.
Toinen vaikuttavuuden mittari on, mitä kuluttajan eurolla saadaan aikaan. Tämä on vaikeampi analysoitava. Sijoittajan sijoituksella yritys pystyy investoimaan, luomaan työtä ja onnistuessaan synnyttää lisäarvoa sidosryhmilleen. Markkinoilla pääoma ohjautuu lähtökohtaisesti niihin yrityksiin, jotka pystyvät käyttämään sitä parhaiten.
Sijoittajien sijoitukset ovat talousjärjestelmämme ydin, koska sillä luodaan vauraus ja hyvinvointi. Kaikki verot maailmassa maksetaan viime kädessä yksityisen sektorin toiminnan tuloksesta. Sijoituksilla on suuri merkitys.
Rahapelijärjestelmän tuet paikkaavat niitä aukkoja, joihin sijoittajien raha ei markkinaehtoisesti kanavoidu. Vaikuttavuus on kiistatta positiivista.
Kuitenkin on vaikea kuvitella rahapelijärjestelmän pääsevän sijoittamisella aikaansaatuihin vaikuttavuushyötyihin. Jos näin olisi, kannattaisi koko talousjärjestelmä pyörittää rahapelimallilla. Lisäksi on huomioitava, että sijoittamisen tuotoilla on merkittävä rooli hyväntekeväisyydessä.
Jotta asia ei olisi näin mustavalkoinen, Veikkaus voisi vaikka lanseerata yksinkertaisen tuotteen, jossa puolet summasta pelataan ja puolet sijoitetaan edulliseen Helsingin pörssin indeksiin. Tällöin me suomalaiset kenties paremmin ymmärtäisimme, kumpi on kannattavampaa.
Kirjoittaja on Taalerin sijoitusjohtaja ja pääomakirjailija.
