Aamulehti
Lempäälässä toimiva Kulttuurikeskus Piipoo sai yksityiseltä Alfred Kordelinin säätiöltä ison apurahan runoilija Kirsi Kunnakseen liittyvään kulttuurihankkeeseen. Summa on 300 000 euroa, ja se oli suurin Kordelinin säätiön tänä vuonna jakamista suurhankeapurahoista.
Kirsi Kunnas 100 -juhlavuosi 2024 -hankkeen projektipäällikkö Saara Vesikansa, mihin 300 000 euroa käytetään?
”Leijonanosa Alfred Kordelinin säätiön apurahasta menee siihen, että pääsemme lahjoittamaan kaikille syksyllä 2024 ensimmäisen luokkansa aloittaville koululaisille uuden runoantologian. Se on iso ja mahtava juttu, jonka tämä apuraha nyt varmisti. Kirjan toimittaa Pia Krutsin, joka on itsekin pirkanmaalainen lastenkirjailija ja runoilija sekä sanataideopettaja. Kirjan kuvittaa Jani Ikonen, joka on myös pirkanmaalainen. Kirjaan tulee Kirsi Kunnaksen runoja, mutta myös uusia suomalaisia lastenrunoja eri tekijöiltä. Pidämme tärkeänä, että lapsille tulee myös tietoon se, että runoja syntyy meidän ajassamme. Kirjaan tulee myös sanataidetehtäviä. Kirjan kustantaa WSOY, joka on Kirsi Kunnaksen kustantaja.”
Saara Vesikansa on Kirsi Kunnas 100 -juhlavuosi 2024 -hankkeen projektipäällikkö.
Minkälainen on oma tehtäväkuvasi?
”Aloitin työssä kaksi viikkoa sitten. Tässä vaiheessa kerron hankkeesta, ja keskustelen mukaan lähtevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Meillä on jo tiedossa muutama iso valtakunnallinen yhteistyökumppani, esimerkiksi varhaiskasvatus- ja opettajapuolen koulutuksen valmistelu on jo aloitettu. Tämä valmisteluvuosi keskittyy kumppaneiden mukaan saamiseen ja sparraamiseen sekä rahoituksen hankintaan. Kordelinin säätiön lisäksi saimme hankkeeseen Suomen kulttuurirahastolta 100 000 euroa ja Opetushallitukselta 76 000 euroa.”
Miten runokirja saadaan koululaisille?
”Kirja jaetaan koulujen kautta, kun ekaluokkalaiset elokuussa aloittavat koulun. Tämän ansiosta runot aidosti menevät lasten reppuihin. Kirjalla ja alkuopetuksen opettajien koulutuksella pyrimme innostamaan siihen, että runokirja olisi jo lukutaidon opettamisen alusta asti tiiviisti mukana. Oli myös Kirsi Kunnaksen unelma, että lukutaidon opetuksessa olisi mukana sanataiteen magiaa.”
Miksi pidätte lastenrunoutta näin tärkeänä?
”Oppimisen takia on tärkeää, että oppii käyttämään kieltä, ei vain arjessa, vaan myös luovasti. Haluamme vahvistaa lapsen omaa kielen ja runon harjoittelua. Runo on kompaktia, kielestä siivilöityä kielen ydintä. Kirsi Kunnakselle itselleen oli hyvin tärkeää, että lapsille luetaan, kielellä hullutellaan ja lapsia innostetaan kielen pariin, jotta syntyisi into ja rakkaus kielen ja ilmaisuun. Usein ajatellaan, että kaikki tuntevat jonkin Kirsi Kunnaksen runon, mutta tämän hetken lapsista emme voi olla ihan varmoja. Siirtyykö perinne? Paljon riippuu siitä, minkä verran perheissä luetaan, onko iltasatu vielä voimissaan. Kyllä aikuisten täytyy tämä varmistaa, ja siksi kampanja onkin niin hieno asia.”
Minkälaisena näet Kirsi Kunnaksen perinnön runoilijana?
”Kirsi Kunnaksen runot ovat edelleen täysin voimissaan. Niissä on mielettömiä kielellisiä jekkuja, huumoria, seikkailuja ja yllättävyyttä. Sanoilla on monia merkityksiä. Rytmi on todella tärkeää. Aiheet voivat olla tosi tavallisia niin kuin vaikka peruna, joka pyörii kattilassa. Siitä kasvaa ihan uusia ulottuvuuksia, jotka vertautuvat kaupunkilaisten kiireeseen, kuten lastenrunossa Peruna ja kattila: ’Voi tätä hoppua hoppua hoppua / huusivat perunat, voi tätä hoppua / ei tule loppua loppua loppua...’”
Oikaisu 11.4.2023 kello 20.45: Jutun sitaatista on poistettu virheellinen kohta, jossa kerrottiin vuonna 2016 syntyneen ikäluokan aloittavan vuonna 2024 ensimmäisen luokkansa. Vuonna 2024 ensimmäisen luokan aloittavat vuonna 2017 syntyneet lapset.
