Äänikirjoissa jyrää nyt genre, jolle ei paljon arvostusta heru – suosikkisarja 30 vuoden takaa on tehnyt uuden paluun

Aamulehti

Vaikka arvostus on pitkään ollut heiveröistä, historiallinen viihdekirjallisuus vetoaa lukijoihin vuosikymmenestä toiseen. Viime vuosina myös lajityypin vanhat vakiintuneet kotimaiset tekijät ovat saaneet rinnalleen uusia.

Helmikuun Mitä Suomi lukee -lista on täynnä historiallisia romaaneja ja nimenomaan romanttista sarjaviihdettä. Äänikirjoissa genren suosio näkyy selvimmin. Äänikirjojen kotimaisten kaunokirjojen 20 myydyimmän listalla löytyi helmikuussa peräti seitsemän historiallista romaania.

Äänikirjojen myydyimmät kotimaiset helmikuussa:

1. Satu Rämö: Hildur (WSOY)

2. Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan kilpailija (Gummerus)

3. Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut (Otava)

4. Kale Puonti: Fadi (Bazar)

5. Kaisa Pylkkänen: Räjähdysvaara (Tammi)

6. Pilvi Hämäläinen: Cinderella (Otava)

7. Mesterton Anna-Lisa, Mesterton Carl, Mustonen Enni, Aukia Jussi-Pekka: Hovimäki. Oolannin sodasta sortovuosiin (Otava)

8. Rebekka Härkönen: Prinsessamekko (Bazar)

9. Meri Eskola: Ehdin rakastaa häntä (WSOY)

10. Mesterton Anna-Lisa, Mesterton Carl, Mustonen Enni, Aukia Jussi-Pekka: Hovimäki. Heräämisen aika. (Otava)

Suomessa historiallisen viihderomaanin eturivin nimiin on vuosikymmenet kuulunut Kaari Utrio, joka aloitti kirjoittamisen jo 1960-luvulla. Utrion laajassa tuotannossa on myös useita naisen yhteiskunnallista asemaa käsitteleviä tietoteoksia. Toinen klassikkokirjailija, edesmennyt Laila Hirvisaari, sai romaanillaan Minä, Katariina lopulta vuonna 2011 Finlandia-ehdokkuuden. Se oli lajille ennen kokematon tunnustus.

Puuvillatehdas-trilogia

Tällä vuosikymmenellä turkulaisesta kirjastonhoitajasta Ann-Christin Antellista on tullut pienessä ajassa historiallisen romantiikan kotimainen kärkitekijä.

Antellin kolmiosainen Puuvillatehdas-sarja kuvaa 1800-luvun lopun Turkua, 1900-luvun alun teollistumista ja svengaavaa 1920-lukua. Sarjaa on kiitelty niin tasa-arvonäkökulmista kuin historiallisesta tarkkuudesta. Trilogian käännösoikeudet on myyty myös Ruotsiin, Tanskaan, Islantiin ja Ranskaan.

Lajityypin yllättäjä myydyimpien listalla on Hovimäki-sarja, joka julkaistiin 1990-luvun lopulla TV2:n pitkänä epookkisarjana. Nyt Otavan julkaisemia Anna-Lisa Mestertonin, Carl Mestertonin, Enni Mustosen ja Jussi-Pekka Aukion kirjoittamia Hovimäki-sarjan kirjoja ahmitaan kuulokkeissa lenkin, autoilun ja kotiaskareiden lomassa. Sarjan kirjoja on helmikuun listalla kaikkiaan neljä kappaletta.

Huippusuosittu Mustonen

Yksi Hovimäen kirjoittajista oli historiallisten romaanisarjojen kultasormi, filosofian tohtori Kirsti Manninen, joka tunnetaan paremmin kirjailijanimellä Enni Mustonen. Mustosen järkähtämätön suosio genren lukijoiden keskuudessa näkyy myös Tampereen kirjastojen lainatumpien listalla, jonka kärjessä on Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -kirjasarjan päättävä Tekijä.

Tampereen kirjastoissa menestyvät erittäin hyvin paikalliset kirjailijat. Myös Anneli Kannon menestysromaani Rottien pyhimys on historiallinen romaani.

Vuoden 2023 lainatuimmat kotimaiset romaanit Tampereen kirjastoissa:

1. Enni Mustonen: Tekijä

2. Anneli Kanto: Rottien pyhimys

3. Meri Valkama: Sinun, Margot

4. Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa

5. Anni Kytömäki: Margarita

6. Seppo Jokinen: Siipirikkoiset

7. Hanna Brotherus: Ainoa kotini

8. Seppo Jokinen: Pahasti tehty

9. Miika Nousiainen: Pintaremontti

10. Kirsi Pehkonen: Uutta elämää, Jylhäsalmi