Miten Väinö Linnan teoksia ja muita historiallisia romaaneja pitäisi lukea? – Asiaa pohditaan lauantaina Tampereella

Pirkkalaiskirjailijoiden 80-juhlavuoden klubi-illat jatkuvat Kulttuuritalo Laikussa. Linna-klubilla sukelletaan Väinö Linnan tuotannon tuoreimpiin tulkintoihin ja historiallisten romaanien vastaanottoon.

Linna-klubilla pohditaan suomalaisten sotatraumoja, niistä selviämistä ja sitä, miten Väinö Linnan historialliset romaanit ovat muokanneet käsityksiämme historiasta. Vieläkö kaunokirjallisuus toimii samoin?

24.1. 18:08

Aamulehti

Pirkkalaiskirjailijoiden 80-vuotista taivalta omalta osaltaan juhlistava klubi-iltojen sarja Elävät ja kuolleet kirjailijat kohtaavat jatkuu lauantaina, kun kaksi yliopistotutkijaa ja suosittu tamperelainen nykykirjailija käsittelevät historiallista romaania ja erityisesti Väinö Linnan tuotannon merkitystä.

Kirjallisuusklubissa palataan romaaniin, jossa suomalaisia sotilaita ruoski eteenpäin ”kuria, isänmaata, kunniaa ja velvollisuudentuntokin mahtavampi käskijä eli kuolema”. Kaunokirjallisuuden lisäksi käsitellään Väinö Linnaa yhteiskunnallisena keskustelijana.

Kolme esiintyjää

Ensimmäinen esiintyjä on kirjallisuuden emeritusprofessori Yrjö Varpio, joka on itsekin pitkäaikainen Pirkkalaiskirjailijoiden jäsen. Vuonna 2006 WSOY julkaisi hänen kirjoittamansa elämäkerran Väinö Linnan elämä. Hän on tutkinut myös monipuolisesti Linnan ja muiden pirkanmaalaisten kirjailijoiden teosten vastaanottoa Suomessa ja ulkomailla.

Yrjö Varpio on emeritusprofessori Tampereen yliopistosta. Hän on perehtynyt monipuolisesti Väinö Linnaan ja tämän tuotantoon. Varpion lisäksi Linna-klubilla esiintyvät historioitsija Ville Kivimäki ja kirjailija Anneli Kanto.

Suomen historian dosentti Ville Kivimäki on puolestaan tutkinut suomalaissotilaiden traumaattisia sotakokemuksia ja selviytymiskeinoja niistä. Vuonna 2013 ilmestynyt tietoteos Murtuneet mielet (WSOY) syvensi keskustelua sotasukupolven psyykkisestä taakasta. Osuudessaan Kivimäki vertaa tuloksiaan Tuntemattomaan sotilaaseen.

Tamperelaiskirjailija Anneli Kanto on avannut romaaneissaan uusia näkökulmia samoihin historiallisiin tapahtumiin kuin Linna. Romaanissa Veriruusut (Gummerus 2008) äänen saivat sisällissodan punaiset naiskaartilaiset. Lahtarit (Gummerus 2017) oli puolestaan romaani valkoisten puolella taistelleista ilmajokelaisista pojista sotaretkellä Vaasasta Viipuriin.

Linna-klubi on kaikille avoin ja pääsymaksuton. Pirkkalaiskirjailijoiden juhlavuoden aikana yhdistys järjestää Operaatio Pirkanmaan kanssa kymmenen Elävät ja kuolleet kirjailijat kohtaavat -keskustelutilaisuutta eri teemoista. Maaliskuussa keskitytään Eeva-Liisa Mannerin ja modernistisen novellitaiteeseen.

Linna-klubi lauantaina 28. tammikuuta kello 12–14 Kulttuuritalo Laikun Musiikkisalissa, Keskustori 4, Tampere.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut