Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon voittaja selviää Tampereen Kirjafestareilla lauantaina – miten kirjailijat edistäisivät palkintorahoilla kirjansa vientiä?

Suomalaisen kirjaviennin edistäjäksi perustettu Tulenkantaja-palkinto jaetaan tänä vuonna kymmenennen kerran. Kirjafestareilla selviää, mikä viidestä ehdokkaasta on päätuomari Emmi Itärannan mielestä vuoden potentiaalisin vientikirja.

Merja Mäki, Aino Louhi, Riku Siivonen, Noora Vallinkoski ja Satu Rämö ovat tänä vuonna ilmestyneillä teoksillaan ehdolla Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon voittajaksi.

22.11. 8:07

Tampereen Kirjafestareiden jännittävin ohjelmanumero käynnistyy Tampere-talon Aamulehti-salissa lauantaina 3. joulukuuta kello 13. Silloin selviää, kuka viidestä ehdokaskirjailijasta voittaa 5 000 euron arvoisen Tulenkantaja-palkinnon.

Aamulehden kokoama esiraati on valinnut ehdolle viisi tänä vuonna julkaistua kotimaista kaunokirjallista teosta. Viittä erilaista ehdokasteosta yhdistää se, että esiraati uskoo niiden kaikkien vientimahdollisuuksiin.

Rahapalkinnon lisäksi Tulenkantaja-voittaja saa oman kirjansa vientimenestyksen tueksi myös Kirjallisuuden vientikeskus Filin valmennusohjelman. Voittajan valitsee ehdokkaista vuoden 2022 päätuomari, kirjailija Emmi Itäranta.

YKSI HEISTÄ ON VUODEN 2022 TULENKANTAJA-VOITTAJA:

Aino Louhen hieno teos puhuttelee visuaalisen kerronnan ystäviä

Aino Louhen aikuisten kuvakirja tarjoaa yhden vision siitä, missä muodossa tulevaisuudessa haluamme tarinamme lukea.

Kuka ehdokas: Aino Louhi on Espoossa syntynyt, Tampereella asuva kuvataiteilija, kuvittaja ja sarjakuvantekijä. Louhi on kuvittanut useita kotimaisia lastenkirjoja ja tehnyt sarjakuvateoksia. Kuvataiteilijana Louhi tekee lisäksi maalaus- ja installaatiotaidetta.

Tähtien välinen avaruus on Louhen toinen sarjakuvaromaani.

Mikä kirja: Tulenkantaja-palkinnon esiraati näki Louhen Tähtien välinen avaruus -sarjakuvaromaanin (Suuri Kurpitsa) ennen muuta aikuisten kuvakirjana. Tekstiä teoksessa on vain vähän, mutta tarinaa ja upeita kuvia sitäkin enemmän.

Naisen eron jälkeistä maailmaa kuvaava teos on täynnä suuria tunteita ja kiehtovia aukkoja, jotka jättävät kirjan kokijalle sopivasti tulkinnan varaa.

Visuaalinen teos puhuttelee myös niitä, jotka eivät juuri välitä lukemisesta. Esiraati visioi teoksesta myös uudenlaista innovatiivista sähkökirjaa.

Miten Louhi edistäisi palkintorahoilla kirjansa vientiä: ”Ihan ensimmäiseksi lähtisin teettämään käännöksiä. Englannin lisäksi haaveissa ovat ruotsin-, ranskan- ja japaninkieliset käännökset. Palkinto mahdollistaisi myös matkan joillekin kansainvälisille festareille tai messuille kirjani kanssa”, Aino Louhi visioi.

Merja Mäen vuosia työstetty evakkotarina osui oikeaan ajankohtaan

Merja Mäen esikoisromaanissa Ennen Lintuja nuori Alli pakenee Sortavalasta pommituksia.

Kuka ehdokas: Seinäjoella syntynyt ja Kauhavalla asuva Merja Mäki on ammatiltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja.

Ennen lintuja on Mäen esikoisromaani. Hän tutki sota-ajan historiaa kirjoitusprojektia varten viitisen vuotta.

Lähivuosina Gummerus on julkaisemassa Mäeltä myös kaksi muuta historiallista romaania.

Mikä kirja: Ennen lintuja -romaani (Gummerus) käsittelee sota-ajan kauhuja evakoksi joutuvan nuoren Allin näkökulmasta.

Herkällä otteella nuoren naisen evakkomatkaa, ajatuksia ja tunteita käsittelevä romaani koskettaa myös lukijaa, joka ei ole suuri sota- tai evakkokirjallisuuden ystävä. Ihon alle menevä tarina on juuri nyt Euroopassa kipeän ajankohtainen. Kodista, haaveista ja kaikesta tutusta luopuminen tuntuvat samalta missä päin maailmaa tahansa.

Miten Mäki edistäisi palkintorahoilla kirjansa vientiä: ”Romaanin ensimmäiset käännösoikeudet myytiin juuri Ukrainaan. Jos jonain päivänä on mahdollista, haluan matkustaa Ukrainaan puhumaan romaanistani. Toivon, että tarina voisi tarjota Ukrainassa lohtua sitten, kun kansakunnan on aika käsitellä sotatraumaansa”, Mäki kertoo.

Satu Rämön dekkari ampaisee suoraan pohjoismaisten huippujen joukkoon

Satu Rämön dekkarisarjan avaus vie lukijan Islannin syrjäisille vuonoille.

Kuka ehdokas: Islannissa asuvalla Satu Rämöllä on taustallaan värikäs ura, johon kuuluu kaikkea viestinnästä aina Islanti-aiheisen matkaoppaan kirjoittamiseen ja design-kaupan pyörittämiseen. Rämö on myös yksi Suomen ensimmäisistä sosiaalisen median vaikuttajista.

Islantiin sijoittuvan dekkarisarjan avaus Hildur on Rämön esikoisromaani. Sarjan toinen osa ilmestyy jo ensi keväänä.

Mikä kirja: Hildur (WSOY) nostaa Rämön hyytävällä tarinallaan ja kiehtovilla henkilöhahmoillaan suoraan pohjoismaisten huippudekkarikirjailijoiden joukkoon.

Sarjan hurmaava päähenkilö on rikosetsivänä ja kadonneiden lasten yksikön päällikkönä työskentelevä Hildur, jonka omat pikkusiskot katosivat lapsina jäljettömiin.

Maaginen Islanti paikallisine erikoisuuksineen lisää kirjan kiinnostavuutta. Sarjan ensimmäisen osan lopussa on myös koukku, joka suorastaan pakottaa tarttumaan seuraavaan osaan.

Miten Rämö edistäisi palkintorahoilla kirjansa vientiä: ”Olen jalkatyön kannattaja ja pidän tärkeänä sitä, että kirjailija tapaa lukijoitaan. Hildurilla on jo nyt kuusi käännössopimusta, ja käyttäisinkin rahat siihen, että pääsisin tapaamaan islantilais-suomalaisen dekkarin ystäviä eri maihin”, Rämö kertoo.

Riku Siivosen autofiktio sanoittaa kipuja, joita moni pitää sisällään

Riku Siivosen romaanissa poika perii isän kuoleman jälkeen pientilan tuskallisen täynnä tavaraa.

Kuka ehdokas: Helsingissä asuva, pirkanmaalaistaustainen Riku Siivonen on viestintäalan moniosaaja. Siivonen on uransa aikana työskennellyt muun muassa toimittajana, kolumnistina, viestinnän asiantuntijana ja monen menestyksekkään televisio-ohjelman käsikirjoittajana.

Kaikki isäni tavarat on Siivosen ensimmäinen romaani.

Mikä kirja: Kaikki isäni tavarat (WSOY) on kertomus pelaamiseen ja päihteisiin koukuttuneesta viestintäkonsultista, joka kamppailee isän jälkeensä jättämien traumojen ja tavaravuorten puristuksessa.

Siivonen on hyödyntänyt romaanissa omaa historiaansa. Esimerkiksi isältä peritty rojujen täyttämä pientila on olemassa myös oikeassa elämässä.

Nokkelan itseironinen autofiktio sanoittaa osuvasti elämän, traumaattisten perhesuhteiden ja keski-iän kivuliaisuutta. Sisäisen kaaoksen ja eri puolilta tulevien vaatimusten välissä räpiköimisessä on paljon sellaista, mihin hyvinvoinnin ympäröimän yksilön on helppo samaistua.

Miten Siivonen edistäisi palkintorahoilla kirjansa vientiä: ”Palkintorahat soisivat minulle mahdollisuuden käyttää aikaa ulkomaisten kustantajien kontaktointiin pienen käännösnäytteen kera. Isän ja minun eli kärjistettynä tavara- ja tunnesukupolvien välinen hankaus on yleiseurooppalainen, tunnistettava virtaus. Siksi uskon tarinan kiinnostavan myös Suomen ulkopuolella”, Siivonen toteaa.

Noora Vallinkoski antaa äänen miehille, joiden voimat koneet muuttivat turhakkeiksi

Noora Vallinkosken romaani Koneen pelko kuvaa yhteiskunnan murrosta lähiössä, jossa miehet ovat tottuneet pärjäämään voimalla ja fyysisellä työllä.

Kuka ehdokas: Turkulaisessa lähiössä kasvanut Noora Vallinkoski asuu ja kirjoittaa nykyään Tanskassa.

Vallinkosken esikoisromaani, vuonna 2018 julkaistu Perno Mega City kuvasi huono-osaisten lähiöarkea 1980–1990-luvun Turussa. Teos herätti paljon positiivista huomiota, mutta myös pienen kohun, kun useampi ihminen tunnisti sen hahmoista itsensä.

Kahden ensimmäisen romaaninsa myötä Vallinkoskesta on tullut jo raikastava vastavoima kotimaisen kaunokirjallisuuden keskiluokkaisuudelle.

Mikä kirja: Koneen pelko -romaani (Atena) vie lukijan jälleen lähiöön, mutta pureutuu erityisesti turhakkeiksi ajautuneiden työmiesten ja heidän keskellään kasvaneen nuoren naisen sielunmaisemiin.

Romaanin suurimpia vahvuuksia ovat napakasti etenevä elokuvamainen kerronta ja ainutlaatuisen huolellisiksi ajatuksiksi tiivistetty proosakieli. Romaani muistuttaa, ettei valkoisen, keskiluokkaisen miehenkään rooli ole automaattisesti helppo.

Miten Vallinkoski edistäisi palkintorahoilla kirjansa vientiä: ”Yhteiskuntaluokkia tarkasteleva kaunokirjallisuus on Pohjoismaissa nosteessa. Suomalaisia kirjailijoita kaivataan lisää joukkoon. Palkintorahat käyttäisin romaanini tanskan- ja ruotsinkielisiin käännöksiin”, Vallinkoski kertoo.

Mikä?

Tulenkantaja-palkinto

Aamulehden vuonna 2013 perustama kirjallisuuspalkinto, jonka tarkoituksena on kiihdyttää kotimaisen kirjallisuuden vientiä ulkomaille. Palkinnon arvo on 5 000 euroa.

Kilpailun päätuomarina toimii tänä vuonna tamperelainen Emmi Itäranta. Viisi ehdokasta valitsi viisihenkinen, Aamulehden asettama esiraati, joka koostui kriitikoista, toimittajista ja kirjailijoista.

Palkinto jaetaan Tampereen Kirjafestareilla lauantaina 3. joulukuuta kello: 13 alkaen Tampere-talossa Aamulehti-salissa (Pieni sali). Palkintogaalan ohjelmassa on varsinaisen palkinnon jakamisen lisäksi muun muassa ehdokaskirjailijoiden paneelikeskustelu ja Kirjallisuuden vientikeskus Filin edustajan haastattelu.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut