Aamulehden Tulenkantaja-palkintoehdokkaat on valittu – Lue, miksi juuri nämä viisi teosta pitäisi viedä maailmalle

Suomalaisen kirjaviennin edistäjäksi perustettu Tulenkantaja-palkinto jaetaan tänä vuonna jo kymmenennen kerran. Voittaja selviää Tampereen Kirjafestareilla joulukuussa.

Merja Mäki, Aino Louhi, Riku Siivonen, Noora Vallinkoski ja Satu Rämö ovat kirjoittaneet teokset, jotka kisaavat Aamulehden Tulenkantaja-palkinnosta.

4.11. 5:00

Vuoden 2022 Tulenkantaja-palkintoehdokkaaksi on valittu viisi tänä vuonna julkaistua kotimaista kaunokirjallista teosta, joiden vientimahdollisuuksiin kilpailun esiraati uskoo.

Ehdokkaat ovat Kauhavalla asuvan, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana työskentelevän Merja Mäen esikoisromaani Ennen lintuja, tamperelaisen kuvataiteilijan Aino Louhen sarjakuvaromaani Tähtienvälinen avaruus, Helsingissä asuvan toimittajan Riku Siivosen esikoisromaani Kaikki isäni tavarat, Tanskassa asuvan Noora Vallinkosken Koneen pelko ja Islannissa asuvan kirjailija-vaikuttajan Satu Rämön esikoisdekkari Hildur.

Tulenkantaja-palkinto jaetaan Tampereen Kirjafestareilla Tampere-talossa 3. joulukuuta. Voittajan valitsee viiden ehdokkaan joukosta päätuomarina toimiva tamperelaiskirjailija Emmi Itäranta.

Voittaja saa palkinnoksi 5 000 euroa ja Kirjallisuuden vientikeskuksen Filin valmennusohjelman Tulenkantaja-voittajateoksen viemiseksi ulkomaille.

Mikä?

Tulenkantaja-palkinto

Aamulehden vuonna 2013 perustama kirjallisuuspalkinto, jonka tarkoituksena on kiihdyttää kotimaisen kirjallisuuden vientiä ulkomaille. Palkinnon arvo on 5 000 euroa.

Kilpailun päätuomarina toimii tänä vuonna tamperelainen Emmi Itäranta.

Ehdokkaat valinneen esiraadin muodostivat freelance-toimittaja, kriitikko Kaisa Järvelä, kirjallisuuden harrastaja Minna Hyytiäinen, vapaa kirjoittaja, toimittaja ja kriitikko Marjaana Tunturi, kirjailija, kriitikko Markku Soikkeli sekä Aamulehden toimittaja Nina Lehtinen.

Vuoden 2022 ehdokaskirjat

Ajankohtainen evakkotarina liikuttaa muitakin kuin lajityypin faneja

Merja Mäen Ennen lintuja -romaanissa Alli pakenee Sortavalasta pommituksia.

Merja Mäki: Ennen lintuja. Gummerus, 2022. 416 sivua.

Mikä kirja: Liikauttava, proosallinen kertomus pakenemisesta ja muukalaisuudesta, kodin ja omaisuuden menettämisestä sekä toisten nurkkiin asettumisesta.

Kenelle: Niillekin, joita historialliset romaanit tai evakkotarinat eivät kiinnosta. Maailman tapahtumia seuraaville. Kaikille, joilla on koti, kotiseutu tai läheisiä.

Mikä puhutteli: Sotaa Karjalasta Pohjanmaalle pakeneva nuori Alli, hänen suhteensa biologiseen äitiinsä ja bonusisäänsä sekä evakon asema vieraassa kulttuurissa. Pakomatkan ja kulttuurien törmäysten lisäksi romaani kertoo uusperheistä. Kun ihmiset kuolevat tauteihin ja sotaan, moni jää vaille biologista lasta tai vanhempaa. Yhteisön normit sanelivat 80 vuotta sitten perhesuhteita tiukasti. Joillakuilla on onneksi aina rohkeutta valita, miten perheen bonuksiin suhtautuu.

Miksi maailmalle: Kuvaus sodan yksilötason vaikutuksista koskettaa kaikkialla etenkin näinä aikoina. Vaikka evakkomatkaa ei tarvitsisi kulkea lehmien kanssa pakkasessa, on oman kodin menettäminen samastuttava kokemus.

Marjaana Tunturi

Upea teos tekee näkyväksi aikuisten kuvakirjan mahdollisuudet

Aino Louhen Tähtienvälinen avaruus on aikuisten kuvakirja.

Aino Louhi: Tähtienvälinen avaruus. Suuri Kurpitsa, 2022. 168 sivua.

Mikä kirja: Kuvataidekirja, sarjakuvakirja, upeasti taitettu ja suorastaan tuoksuva kahvipöytäkirja eron jälkeisestä maailmasta. Aikuisten kuvakirja.

Kenelle: Aikuisille, nuorille, nuorille aikuisille ja vanhuksille. Elämässään pettyneille, suuresta rakkaudesta haaveileville sekä kaikille elintärkeää yhteyttä toisiin ja itseensä etsiville.

Mikä puhutteli: Taiteidenvälisyys. Tässä teoksessa kirjallisuus ja kuvataide lyövät kättä. Suuri rooli on myös sillä, mitä ei sanota: aukkopaikoilla, jotka jokainen lukija voi täyttää omalla tulkinnallaan. Tarinassa liikutaan muualla kuin Suomessa. Tarina on koskettava, samaistuttava ja universaali, ei ainoastaan globaali vaan galaksienvälinen.

Miksi maailmalle: Teoksessa ei ole kovin monta sanaa käännettäväksi, mutta mikä sanojen määrässä hävitään, se tarinan mahdissa voitetaan. Tähtienvälinen avaruus toisi myös kiinnostavan haasteen nykyisille kirjamarkkinoille ja lukuaikapalveluille. Kyseessä on kirja, jota ei voi myydä äänikirjana. Sen sijaan uudenlaisena innovatiivisena sähkökirjana se toimisi.

Nina Lehtinen

Keski-ikäisen miehen elämän sekasotku sanoittaa monen sisintä

Riku Siivosen romaanissa Kaikki isäni tavarat pojalle jää perinnöksi isän kuoleman jälkeen hämäläinen pientila täynnä tavaraa.

Riku Siivonen: Kaikki isäni tavarat. WSOY, 2022. 196 sivua.

Mikä kirja: Itseironinen autofiktio elämän, traumaattisten perhesuhteiden ja keski-iän kivuliaisuudesta. Riku Siivonen ei neuvo ketään, mutta onnistuu siinä tahtomattaan.

Kenelle: Kaikille, jotka tarvitsevat toivoa asioiden järjestymisestä sekä oivalluksen kelpaamisestaan, vaikka eivät tuntisi itseään yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi. Myös heille, joilla on lapsia tai joiden tehtäväksi tulee vanhempiensa jäämistöstä huolehtiminen.

Mikä puhutteli: Siivonen sanoittaa asioita, joita useimmat meistä miettivät, mutta eivät uskalla tai osaa sanoa. Ruosteisia elämäntilanteita hän kuvaa kaunistelematta, silti kauniisti, ja välipaloiksi syöttää tarkkanäköisiä pakinoita globaaleista teemoista. Kirja kulkee hankaluuksista huolimatta duurissa.

Miksi maailmalle: Kaikki isäni tavarat on yleismaailmallista tiskirättirealismia olematta banaalia. Nokkela kirja on hyvin kirjoitettu, teksti on valmista ja sujuvaa. Kirjailija laittaa persoonansa likoon ja uskaltaa myös nauraa itselleen.

Minna Hyytiäinen

Synkkää nostalgiaa ja armottomia miestyyppejä

Noora Vallinkosken romaani Koneen pelko kuvaa suurta murrosta.

Noora Vallinkoski: Koneen pelko. Atena, 2022. 359 sivua.

Mikä kirja: Piinallisen rehti tarina naiseksi kasvamisesta turhakkeiksi muuttuneiden miesten lähiössä.

Kenelle: Kansanradiota kuunteleville täsmäproosan rakastajille ja betoninkarheaa lähiökuvausta kaipaaville.

Mikä puhutteli: Lähimmäisten hyötysuhteisiin tarkentuva, tilanteittain etenevä elokuvamainen kerronta. Ei mikään murroskauden tarina, vaan hyvästit koneiden korvaamalle työkansalaisuudelle ja 1990-luvun turkulaisuudelle. Mieleen jäävät ihmissuhteiden lohduttomuus, museossa lihavartaita jauhavat äijät, synkkä perhenostalgia ja salakavala ironia: ”Yksinäisillä ihmisillä on hienoimmat elämät.”

Miksi maailmalle: Suomalaisten miesluonteiden armoton tyypittely, ainutlaatuisen tiivistetty proosakieli ja huumorin universaalius puhuttelevat.

Markku Soikkeli

Dekkarisarjan koukuttava avaus vie maagiseen Islantiin

Satu Rämö: Hildur. WSOY, 2022. 364 sivua.

Mikä kirja: Islannin syrjäseuduille sijoittuvan dekkarisarjan avaus. Sarjan hurmaava päähenkilö on rikosetsivänä ja kadonneiden lasten yksikön päällikkönä työskentelevä Hildur, jonka omat pikkusiskot katosivat lapsina jäljettömiin.

Kenelle: Pohjoismaisen dekkarin ystävälle, joka kaipaa sekä kiinnostavia rikoksia että syviä ja persoonallisia henkilöhahmoja.

Mikä puhutteli: Satu Rämö pitää lukijan tiukasti otteessaan hyytävällä murha-aallolla, joka tulee kipeän lähelle myös päähenkilön omaa elämää. Dekkarin henkilöhahmot on poikkeuksellisen huolellisesti rakennettuja. Lukija kiintyy aidosti sekä Hilduriin että hänen suomalaiseen työpariinsa Jakobiin.

Miksi maailmalle: Hildur-sarja ponnistaa heti ensimmäisellä osallaan pohjoismaisten huippudekkareiden joukkoon. Islanti paikallisine erikoisuuksineen lisää kirjan kiinnostavuutta, ja Hildur on päähenkilönä niin kiehtova, että hänen on helppo kuvitella löytävän itselleen laajojakin fanijoukkoja.

Kaisa Järvelä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut