Aamulehti
Kirjasyksyn yllättävin yhdistelmä on todennäköisesti Kari Häkämiehen ja Rosa Meriläisen yhdessä kirjoittama Epäpyhä liitto. Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön KULTA ry:n pääsihteerinä toimiva Rosa Meriläinen tunnetaan räväkkänä suvakkifeministinä ja takavuosien vihreänä kansanedustajana. Varsinais-Suomen maakuntajohtajana toimiva Kari Häkämies oli puolestaan 1990-luvulla kokoomuksen kansanedustaja ja Lipposen hallitusten oikeusministeri sekä sisäasiainministeri.
Se, että molemmat kirjoittavat kirjoja, ei ole yllättävää. Häkämies on kunnostautunut erityisesti poliittisissa dekkareissa, joita hän on julkaissut melkein vuosittain.
Kaksikon kirja Epäpyhä liitto (Teos) liikkuu politiikan ja yrityselämän huipulla. Romaanissa valtio-omisteisen energiayhtiön konsernijohtaja murhataan juuri, kun Venäjä on kokoamassa joukkojaan Ukrainan rajalle. Kirjan keskeisiä hahmoja ovat pyörätuolilla liikkuva naispuolinen rikostutkija, joka johtaa tapauksen tutkintaa ja miespuolinen freelance-toimittaja, jonka tytär toimii radikaalissa ympäristöliikkeessä.
Olette molemmat Teos-kustantamon kirjailijoita. Kustantamoko teidät tähän epäpyhään liittoon vietteli vai oliko ajatus ihan omanne?
Rosa Meriläinen: ”Tämäkin hyvä idea oli omamme. Muutoin syytän ajopuuteoriaa. Tästä puhuttiin, kunnes tehtiin. Paljon saa elämässä aikaiseksi, kun toteuttaa suunnitelmat, vähän hullutkin.”
Kari Häkämies: ”Sama kustantamo teki kirjoittamisen luontevaksi. Itse halusin kirjoittaa kirjan sellaisen kirjailijan kanssa, jonka maailmankuva on eri kuin itsellä.”
Miltä tuntui työskennellä omalla epämukavuusalueella?
Rosa Meriläinen: ”Olen mukavuusalueellani aina, kun saan väitellä ihmisten kanssa, jotka ovat erilaisia ja eri mieltä kuin minä.”
Kari Häkämies: ”En kuvaisi aluetta epämukavuusalueeksi ollenkaan, päinvastoin. Emme kirjoittaneet yhdessä, jo eri paikkakunnilla asuminen esti sen. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, itse asiassa erinomaisesti.”
Kirjaa kuvataan eroottiseksi ekotrilleriksi. Se on lievästi sanottu, kun romaani alkaa rohkealla suuseksikohtauksella. Missä vaiheessa päätettiin, että suora toiminta on paras aloitus?
Rosa Meriläinen: ”Taisi käydä niin, että seksikohtaus valmistui ensimmäisenä ja tuntui alusta loppuun asti hyvältä. Sellaistahan seksi on.”
Kari Häkämies: ”Seksi lienee ihmiselämässä aika tavallinen asia. Päähenkilö esitellään aina jollakin tavalla. Intiimi kohtaus kertoo ystävyydestä tutkijaparin välillä ja myös sen, että komisario Sara Silas työskentelee pyörätuolista käsin.”
Väitetään, että politiikan huipulla parhaat kaverit löytyvät oikeasti muista puolueista kuin oman puolueen sisältä. Allekirjoitatteko väittämän?
Rosa Meriläinen: ”En allekirjoita. Minulla on oikeasti hyviä kavereita useista puolueista – myös omastani, mutta en valitse ystäväpiiriäni poliittisin perustein.”
Kari Häkämies: ”Väite on stereotyyppinen. Kansanedustajat kilpailevat samoista paikoista puolueiden sisällä, siksi noin sanotaan, mutta itse löysin parhaat ystävät omasta puolueesta. Suomessa kylläkin ystävystytään puoluerajojen yli enemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.”
Mikä asia yhdistää teitä eniten?
Rosa Meriläinen: ”Nerous. Tajusimme jo viime syksynä tätä kirjaa kirjoittaessa mikä juuri nyt on jännintä: Venäjä ja energia. Lisäksi meitä yhdistää nopeus. Kari on nopea keksimään juttuja, minä tajuamaan ne.”
Kari Häkämies: ”Olen toki jäävi sanomaan, mutta eniten yhdistää kyky tulla toimeen hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa. Rosa on aidosti suvaitsevainen vihervassari.”
Kirjassanne murhataan valtio-omisteisen energiayhtiön toimitusjohtaja. Millainen on suhteenne Fortumin toimitusjohtajaan Markus Rauramoon?
Rosa Meriläinen: ”En tunne häntä.”
Kari Häkämies: ”Kirjan yhtiö ei ole Fortum. Tunnen Markus Rauramon sukulaisia, mutta hänet olen tavannut lyhyesti vain pari kertaa yli kaksikymmentä vuotta sitten.”
