Venäläinen nuoripari muutti pieneen ja kosteaan vuokrayksiöön Helsingissä, ja sieltä alkoi yhden maamme kuuluisimman musiikkiperheen ja Muskan tarina

Käheä-äänistä Muskaa on pidetty Suomen ensimmäisenä naispuolisena rocklaulajana, mutta uskomattomalla urallaan hän on ollut myös promoottori ja vaateyrittäjä. Uusi elämäkerta avaa myös näköalapaikan Babitzinien emigranttiperheen elämään.

Muskan keikkajuliste 1970-luvun alusta. Uran alkuaikoina hänen keikkojaan myi Dannyn D-tuotanto.

27.6. 16:06

En varmasti ole ainoa, jolle Muskasta tulee ensimmäisenä mieleen Krokotiilirockista tuttu pianointro.

Toukokuussa 1973 julkaistu käännös Elton Johnin kappaleesta Crocodile Rock oli saman kesän jättihitti, joka roikkui listoilla kahdeksan kuukautta. Suomessa kappale tunnetaan edelleen parhaiten Muskan rosoisena tulkintana.

Sinkulla oli seurauksensa. Samoihin aikoihin julkaistun Rauli Badding Somerjoen Fiilaten ja höyläten -biisin kanssa Krokotiilirock siivitti levy-yhtiö Love Recordsin kaupalliseen läpimurtoon. Samalla Muskasta tuli kestojulkkis.

Muska oli tullut suurelle yleisölle tutuksi jo paria vuotta aikaisemmin, kun hänen ensisinglensä Kirjoita postikorttiin nousi listoille. Tätä ennen Muska oli ujuttautunut yhdeksi esiintyjäksi isoveljensä Kirkan kesäkiertueelle.

Muutamassa vuodessa 1970-luvun alussa suomalaiset saivat ihailtavakseen kolme laulavaa Babitzinin sisarusta: Sammyn, Kirkan ja Muskan – Anna ja Ykä seurasivat myöhemmin perässä. Jokainen on jättänyt oman jälkensä kotimaiseen musiikkihistoriaan.

Päiväämätön lehtileike 1970-luvun alusta.

Marija ”Muska” Babitzinin kaltaista laulajaa ei ollut maassamme aiemmin kuultu eikä koettu. Käheä-äänistä ja alkuenergistä Muskaa on pidetty Suomen ensimmäisenä naispuolisena rocklaulajana.

Jouluksi 1973 ilmestynyt Muskan omaa nimeä kantava levy on rankattu korkealle, kun on arvioitu 1970-luvun tärkeitä rock-albumeita. Kaiken kaikkiaan levyjä on syntynyt kahdeksan neljällä vuosikymmenellä – vain 1980-luku jäi välistä, kun liike-elämä vei laulajaa.

Jo pelkästään Muskan musiikkiuran perusteella on pieni ihme, ettei hänestä ole tähän mennessä laadittu kattavaa elämäkertaa. Tietoa on ollut, mutta sirpaleina siellä täällä.

Kiinnostavat tarinat eivät rajoitu vain Muskan muusikkouraan. Lisäksi hän on toiminut musiikkipromoottorina ja vaatekauppiaana. Nämä työt ovat kuljettaneet Muskaa ja hänen puolisoaan Hannu ”Kala-Hande” Salakkaa eri puolille maailmaa.

Tietokirjailija Sauli Miettinen paikkaa nyt elämäkertapuutteen.

Muska on sujuvakielinen ja huolellisesti taustoitettu paketti, joka kertoo Muskan urakäänteiden lisäksi Babitzinien perheen ja etenkin sen musikaalisten sisarusten Alexandrin (Sammy), Kirillin (Kirka), Muskan, Georgijin (Ykä) ja Annan varttumisesta sekä heidän keskinäisistä suhteistaan tähän päivään saakka.

Kirjaa varten Miettinen on haastatellut kymmeniä Muskan uraan vaikuttaneita ja sitä sivusta seuranneita henkilöitä. Arkistotyö on tuottanut täsmennyksiä laulajan tarinan oletettuihin faktoihin. Esimerkiksi Muskan 50-vuotista uraa juhlistettiin näyttävästi kiertueella vuonna 2019, mikä meni vuodella pieleen – todellisuudessa Muska osallistui Kirkan kiertueelle vasta vuonna 1970. Myös lapsuudenkodin usein mainittu kaksio on nyt supistunut yksiöksi.

Babitzinin sisarukset Muska, Ykä, Kirka ja Sammy.

Kirja alkaa rokkielämäkerraksi yllättävällä kulmalla, kun Muska kertoo suvustaan. Babitzinin emigranttiperheen juuret vievät kauas Venäjän keisarikuntaan ja sen yläluokkaan. Elisabeth-äiti oli syntynyt Karjalassa 1917 ja Leo-isä Pietarissa 1914.

Kummankin suvussa arvostettiin oppineisuutta, ja vaurautta riitti. Muskan Anna- isoäidin isoisä oli toiminut fysiikan professorina Tarton yliopistossa, ja useat miespuoliset esi-isät palvelivat korkea-arvoisina upseereina tsaarin armeijassa. Sukutarinoissa vilahtelevat muun muassa perhetutut Anton Tšehov ja Pjotr Tšaikovski.

Muskan isovanhemmat Sofia ja Mihail Babitzin muuttivat vallankumouksen jälkeen Pietarista Karjalaan. Sofia kuvassa vasemmalla.

Niin omaisuudet kuin yhteiskunnalliset asemat katosivat bolševikkien vallankumouksessa vuonna 1917. Monet Muskan sukulaiset pakenivat Ranskaan, mutta osa jäi Suomeen.

Toisen maailmansodan jälkeen nuoripari Elisabeth ja Leo Babitzin muutti pieneen ja kosteaan vuokrayksiöön Huvilakadulle, joka tuohon aikaan sijaitsi kaikkea muuta kuin luksuskaupunginosassa.

Puulämmitteinen asunto oli karu. Yhteiskäytössä oleva vessa oli käytävällä, mutta keittiöön tuli sentään kylmää vettä. Seitsemänhenkiseksi kasvanut perhe muutti yksiöstä runsaan 60 neliömetrin kaksioon Maunulaan vasta vuonna 1961.

Myös kuvaus Muskan nuoruudesta ja päätymisestä laulajaksi on kiintoisaa luettavaa. Musiikkimaailman ajankuva on kaukana nykyisestä alan tehotuotannosta: musiikkikouluista, kykykilpailuista, biisileireistä ja striimauslukujen vahtaamisesta.

1960- ja 70-luvun vaihteessa elettiin suomalaisen populaarimusiikin taaperovuosia. Piirit olivat pieniä ja bisnes viatonta. Helsinkiläisillä kotipihoilla ja koulubileissä tutustuttiin nuoriin soittajiin, joista osasta tuli muutaman vuoden kuluttua isoja staroja. Jälkikäteen kanonisoiduiksi kokoonpanoiksi korotetut bändit syntyivät ja hajosivat hetken mielijohteesta.

Leo Babitzin oli toivonut, että hänen lapsensa olisivat opiskelleet ja valmistuneet perinteisiin arvostettuihin ammatteihin. Toisin kävi. Musiikki vei sisaruksia mukanaan yksi kerrallaan.

Muskan suosio oli huipussaan 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Esikoinen Sammy opetteli soittamaan kitaraa ja Kirka harmonikkaa, ja kaikki perheessä pitivät laulamisesta. Sammyn ensilevytys Saanhan sinut takaisin ilmestyi vuonna 1966, mutta Kirka oli perheen ensimmäinen laulajatähti singlellään Hetki lyö seuraavana vuonna.

Noina aikoina täysi-ikäisyyttä lähestyvä Muska kävi Lapinlahden yhteislyseota ja haaveili arkkitehdin urasta, mutta hengasi vapaa-aikanaan musiikkipiireissä ja -klubeilla. Laulajaksi Muska päätyi Kirkan ja Ilkka ”Danny” Lipsasen ideoinnin ansiosta. Jos yksi laulava Babitzin lavalla veti yleisöä, niin miten toimisi kaksi Babitzinia?

Suostuttelun jälkeen Muska lähti mukaan esiintyjäksi D-tuotannon vuoden 1970 kesäkiertueelle Villi viihdyttäjä. Kiertue ja sitä seurannut tiivis keikkailu oli Muskalle menolippu muusikon ammattiin.

Ei ihme että koulu jäi kesken.

Muskan aktiivisimmat laulajavuodet ajoittuvat 1970-luvun ensimmäiselle puoliskolle, jolloin hän ehti nuohota Suomen kaikki keskeiset keikkapaikat ja myös ne vähemmän keskeiset.

Muskan single Krokotiilirock pysytteli 30 myydyimmän singlen joukossa kahdeksan kuukautta.

Se kävi työstä: kiertäminen huonoilla teillä oli vaarallista ja maassa elettiin yhä kahdessa todellisuudessa, kun yhtye halusi esittää rockia ja lavayleisö vaati tangoja. Käsirysyiltä ei vältytty.

Ensialbumin nosteen hiivuttua Muskan päätyöksi muodostui työskentely ohjelmatoimistossa puolisonsa kanssa.

Ohjelmatoimisto Muzakka syntyi, kun Muskan yhteistyö D-tuotannon kanssa kariutui. Oman bändinsä keikkoja jo 1960-luvulla myynyt Hannu Salakka tajusi, että Helsingissä ei ollut yhtään ohjelmatoimistoa, joka olisi keskittynyt rockiin.

Muzakassa Muskan monipuoliseen työnkuvaan kuuluivat toki niin laskutukset, siivous, kokkaus, kahvin keittäminen kuin matkalippujen hoitaminen sekä luonnollisesti esiintyvän artistin työt.

Toimisto kaatui parin vuoden kuluttua kohtalaisen mielikuvitukselliseen ideaan järjestää jättikonsertti mallorcalaisella härkätaisteluareenalla. Promoottoritoiminta kuitenkin jatkui.

Muzakan työn jatkaja Rodeo hoiteli kotimaisia rock-artisteja, mutta alkoi pian tuoda maahan myös ulkomaisia artisteja. 1980-luvun alussa esiintyjäkaartissa alkoivat heijastua kaksikon omat musiikilliset suosikit, kuten esimerkiksi vanhan bluespolven uranuurtajat John Lee Hooker, Albert King ja Big Joe Williams. Rodeo järjesti myös ulkomaisten artistien kiertueita Euroopassa.

Dr. Feelgood -yhtyeen solisti Lee Brilleaux ja Muska Tavastia-klubilla.

Ulkopuolisen silmin Muskan urapolun eksoottisin käänne oli muutto Kaliforniaan ja heittäytyminen vaatebisnekseen.

Elämänmuutos sai alkunsa lomamatkasta Yhdysvaltoihin vuonna 1985. New York oli innostava ja Texas upea, mutta Los Angeles teki lähtemättömän vaikutuksen.

”Losiin tulo oli mieletön, kun lämmin ilma lehahti kasvoille. Ja ne tuoksut! Olimme suorastaan šokissa: tämä ei voi olla totta – tämä on niin cool”, muistelee Muska kirjassa.

Kun kuukauden mittainen loma loppui, Muska ja Salakka päättivät palata Los Angelesiin mahdollisimman pian, sillä promoottorin töitä pystyi pyörittämään sieltäkin käsin. Muutto tapahtui seuraavana vuonna.

Muska, Anna Babitzin ja Virve Vicky Rosti Venice Beachilla vuodenvaihteessa 1986-87.

Elämä Kalifornian auringossa muuttui syksyllä 1991, kun vanha tuttu Reiska Tuomikoski otti yhteyttä. Liikemies oli saanut bisnesidean.

1990-luvun alussa Levi’s 501 -farkkujen suosio oli räjähtänyt käsiin maailmanlaajuisen televisiomainoskampanjan myötä. Kysyntä oli Suomessakin kova, mutta täällä myytiin vain Belgiassa valmistettuja kalliita housuja.

Tuomikosken ehdotuksesta Muska ja Salakka alkoivat tuoda farkkuja Suomeen. Bisnes alkoikin pyöriä ja Suomeen kulkeutui Finnairin rahtina Yhdysvalloista denimhousuja ja myöhemmin muita vaatteita ja kankaita.

Ilmapiiri uudessa kotimaassa kuitenkin kiristyi, kun Los Angelesissa puhkesi mellakoita keväällä 1992. Kun Muskan ja Salakan ajama täydessä vaatelastissa ollut kuorma-auto ryöstettiin aseella uhaten, alkoi uusi elinympäristö arveluttaa.

Vuonna 1994 pariskunta palasi takaisin Suomeen seitsemän Amerikan-vuoden jälkeen.

Tänä päivänä Muska keikkailee yhä, vaikka sai taiteilijaeläkkeen jo vuonna 2015.

Sauli Miettinen: Muska. Like. 350 s.

Muska ja Hande keikalla Ravintola Pohjanpojassa Helsingissä vuonna 2006.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut