Nämä kuusi teosta ovat ehdolla kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi – mukana kolme jo aiemmin palkittua kirjailijaa - Kirjat - Aamulehti

Nämä kuusi teosta ovat ehdolla kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi – mukana kolme jo aiemmin palkittua kirjailijaa

Palkinnonsaajan valitsee tänä vuonna elokuvaohjaaja Zaida Bergroth.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto jaetaan 1.12.

11.11. 10:24

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaat on julkistettu. Ehdokkaat ovat Joel Elstelän Sirkusleijonan mieli, Rosa Liksomin Väylä, Marjo Niemen Kuuleminen, Matias Riikosen Matara, Pirkko Saision Passio ja Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on arvoltaan 30 000 euroa ja voittaja julkistetaan 1.12. Palkinnonsaajan valitsee tänä vuonna elokuvaohjaaja Zaida Bergroth.

Lue lisää: Kuusi teosta on ehdolla tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi

Lue lisää: Nämä kuusi teosta ovat ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi – mukana myös pirkanmaalaisia tekijöitä

Joel Elstelä: Sirkusleijonan mieli (Wsoy)

Tämän vuoden Finlandia-ehdokkaista ainoa yllätys on Joel Elstelän mediahuomiotta jäänyt Sirkusleijonan mieli.

Elstelä julkaisi esikoisteoksensa 1981, minkä jälkeen hän on keskittynyt teatteriuraan. Suuri yleisö tuntee hänet Komisario Palmu -dekkareiden dramatisoijana.

Sirkusleijonan mieli on 1940-luvun natsi-Saksaan sijoittuva, historiaa ja hieman maagista realismia sekoittava kertomus. Sirkustirehtööri pyörittää teatterimaista pienoismaailmaa, johon ulkoinen todellisuus pyrkii tunkeutumaan natsien sanellessa sirkuskiertueen suunnan ja tarkoituksen.

Show pyörii kuin sotaa ei olisikaan, Heinrich Himmler uhkailee kiväärillä vanhaa leijonaa. Sotahistorian sijaan tämä viileää farssia ja kummajaisten romanssia kytkevä tarina tuo mieleen Günter Grassin Peltirummun.

Rosa Liksom: Väylä (Like)

Finlandia-raatia voisi moittia rohkeuden puutteesta. Ehdokkaista löytyy peräti kolme kirjailijaa, jotka ovat aiemmin voittaneet palkinnon. Vuonna 2016 junareissukirjastaan palkittu Rosa Liksom on kuitenkin tällä kertaa mukana aivan erilaisella teoksella, Lappiin sijoittuvalla evakkotarinalla.

Elstelän teoksen tavoin Liksomin Väylässä eletään hakaristin varjossa, Lapin sodan syksyä 1944. Sota on siviilien elämän mullistava irrationaalinen voima, jossa "Vyyrerin" sotilaiden käytös rinnastuu villiintyviin eläimiin.

Vahvalla pohjoisen murteella kerrottu tarina on tuttu Liksomin edeltävistä teoksista: nimettömistä kylistä lähdetään anonyymeihin kohtaloihin. Evakkonaisten kaitsemat lehmät ovat viimeinen kiinneside kotiin ja kotimaahan.

Marjo Niemi: Kuuleminen (Teos)

Marjo Niemi on Elstelän, Saision ja monen muun nykykirjailijan tavoin teatteriammattilainen. Krediiteistä löytyy tusina näytelmiä ja viisi romaania.

Niemen draamaosaaminen näkyy henkilöhahmoissa, jotka yksin puhuessaankin analysoivat kuulijaansa. Kuuleminen on kahdeksan kirjeen sirpaleista koottu monologiromaani. ”Onko toinen ihminen jonkinlainen laumasuojavakuutus?” pohtii kirjekertoja. Sivun oikeassa laidassa juoksee paljastava dialogi.

Selvärajaista aihetta ei sirpaleista koostu, ei varsinkaan päähenkilöä. Tämä on tehokkain tapa dramatisoida tarinamaailma: lukijan on pakko ylitulkita henkilöitä itsesäälistä itseironiaksi muuntuvilla aineksilla.

Matias Riikonen: Matara (Teos)

Onko ihminen vähemmän olemassa, jos ei ole ehtinyt kokea aikuisuutta? Suurta kysymystä kääntelee Matias Riikosen romaani Matara, jossa poikajoukot leikkivät roomalaista sotaa aikuisella täsmällisyydellä. Tiber on puro, Forum kivenlohkareita.

Matara on elämäkerrallinen pari tekijänsä edelliselle romaanille Iltavahtimestarin kierrokset (2019). Lasten ja aikuisten maailmojen erillisyys on toistuvasti kiehtonut Riikosta.

Oriveden kirjoittajalukiosta nopeasti maineeseen noussut Riikonen on itsekin kuin viidellä kirjalla yleisönsä häikäissyt lapsinero. Matara maistuu kirjalta, joka on syntynyt vaivattomasti omista kokemuksista, mutta kätkee sisälleen vakavaa leikin filosofiaa.

Matara on niksipitoisista Finlandia-ehdokkaista ainoa, jota kelpaa suositella kelle tahansa lukuromaaniksi. Teos on ehdolla myös Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon saajaksi.

Lue lisää: Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon saajaksi ovat ehdolla nämä viisi teosta

Pirkko Saisio: Passio (Siltala)

Uskonto, intohimo ja taiteilijakutsumus toistuvat Pirkko Saision teoksissa. Passio-romaanissa vaaralliselle intohimolle on isommat kehykset kuin aiemmin.

Episodi kerrallaan hypätään läpi taiteellisten hyveiden ja ideologisten paheiden vuosisatojen. Renessanssin Firenzestä mennään Venetsiaan, sieltä Krakovaan, välillä sortoajan Helsinkiin.

Saisio on upottanut kirjaansa valtavan määrän taiteen- ja uskonnonhistoriaa, ilman, että hahmot katoaisivat yksityiskohtaiseen taustoitukseen. Toisaalta episodit ovat yhtä irrallisia kuin itsenäiset novellit.

Kuudesti ehdokkaaksi noussut ja kerran (Pieni erokirja, 2003) palkinnon voittanut kirjailija olisi mahdoton jättää huomiotta vuoden vaativimpia romaaneja valitessa. Niin erityinen tapaus Passio on Saision seitsemäntoista proosateoksen joukossa.

Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto (Otava)

Jukka Viikilä pokkasi Finlandian viimeksi päiväkirjaromaanillaan Akvarelleja Engelin kaupungista (2016). Kirjan nimihenkilö toteaa urakastaan, että kaupungin kokoiset työmaat voivat valmistua vain yllätyksenä tekijälleen.

Mahdottoman suurelta ja kompleksiselta vaikuttava työ on myös Viikilän Taivaallinen vastaanotto. Jäljellä ei ole mitään akvarellimaisesta selkeydestä. Kirja on sitaateista järjestetty kommentaari samannimisestä teoksesta ja sen kuvitteellisesta tekijästä.

Niille, jotka pitävät romaanista moniäänisenä ajatusten kohtauspaikkana, Taivaallinen vastaanotto on lajinsa kärkeä. Se on sokkeloista ja humoristisen monikerroksista kuin keksityistä muistoista järjestelty elämä.

Vaikka Finlandia-ehdokkaiden valinnan voisi tehdä fiksumminkin kuin vanhoja voittajia nostamalla, on Viikilänkin kohdalla tunnustettava hienon kirjan ensisijaisuus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut