Tampereen kirjamessut: Kokosimme oleelliset tiedot - Kirjat - Aamulehti

Mitä maksaa ja missä tapahtuu? Mitä tarkoittaa kirjafestarit ja miten niihin kannattaa valmistautua? – Kokosimme oleelliset tiedot Tampereen kirjamessuista

Kirjafestareiksi nimettyjä Tampereen kirjamessuja vietetään Tampere-talossa 4.–5. joulukuuta. Aamulehti vastaa tässä jutussa tärkeimpiin tapahtumaa koskeviin käytännön kysymyksiin. Kysyimme myös Tampere-talon liiketoimintajohtajalta Mika Nevalaiselta ja Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtajalta Tiina Lehikoiselta, millaiset messut on luvassa.

Tiina Lehikoinen ja Mika Nevalainen ovat kumpikin tyytyväisiä siihen, millainen ohjelmakattaus Tampere-talossa järjestettäville kirjamessuille on onnistuttu luomaan.

23.11. 6:28

Aamulehti

Mitä Tampereen kirjamessujen kävijän pitää ottaa huomioon tapahtuman käytännön järjestelyistä? Tämän jutun luettuasi tiedät kaiken oleellisen.

1. Aukioloajat

Tampere-talo on avoinna lauantaina 4.12.2021 kello 9–19 ja sunnuntaina 5.12.2021 kello 9–17. Lisäksi talossa on kulttuuritapahtumia molempina iltoina.

2. Liput ja hinnat

Yhden päivän lippu: 18 euroa.

Yhden päivän lippu (eläkeläiset, opiskelijat, lapset): 15 euroa.

Kahden päivän lippu: 24 euroa.

Perhelippu (kaksi aikuista ja kaksi lasta): 38 euroa.

Liput sisältävät pääsyn Muumimuseoon. Vuoden 2020 kirjamessuille ostetut liput käyvät sellaisenaan vuoden 2021 tapahtumaan.

Myynti osoitteessa www.lippu.fi/tampereenkirjamessut tai Tampere-talon lipunmyynnissä. Liput suositellaan ostamaan ennakkoon.

3. Turvallisuus

Tampere-talo käyttää koronapassia. Yleisörajoitukset ollessa voimassa on vieraiden esitettävä koronatodistus päästäkseen sisään Tampere-taloon.

Kirjamessut suosittelee turvallisuusohjeisiin tutustumista osoitteessa tampere-talo.fi/turvallisuus-talossa/

4. Saapuminen

Tampere-talon osoite: Yliopistonkatu 55, Tampere.

Saapuminen autolla: Tampere-talon pihassa on vain inva- sekä pikapysäköintimahdollisuus. Kadunvarsipaikkojen lisäksi kävelymatkan päästä löytyy useita pysäköintitaloja, kuten P-Tampere-talo, P-Tullintori, P-Asema ja P-Hämppi.

Saapuminen julkisilla: Tampere-talo on kävelymatkan päässä rautatieasemalta ja linja-autoasemalta. Välittömään läheisyyteen pääsee myös Nyssellä tai ratikalla.

5. Tilojen käyttö

Tampere-talon kaikki tilat ovat käytössä kirjamessuilla.

Tapahtuma on rakennettu niin, että kaikki ohjelmanumerot ja puheenvuorot tapahtuvat erillisissä saleissa. Saleihin voi saapua ja niistä poistua vapaasti läpi kirjamessujen. Ohjelmanumeroita Tampere-talossa on kahden päivän aikana yli 250.

Kirjamyynti on jaettu Tampere-talon kaikkien neljän kerroksen lämpiöihin sekä Sorsapuisto-saliin. Messuilla on kaikkiaan hieman reilut sata näytteilleasettajaa.

Tampere-talon omat ravintolat ovat kirjammessuilla auki seuraavasti:

  • Storytel-äänikirjakahvila la klo 9–19, su klo 9–17.

  • Ravintola Tuhto la 9–23 (keittiö avoinna 12–21), su 9–21 (keittiö avoinna 12–19).

  • Kahvila Fuuga (2. krs.) la klo 10–19, su klo 10–17.

  • Lounasravintola Majakka (2. krs.) la 12–16, su 12–16.

  • Viinialue & tapasbaari (3 krs.) la 13–19, su 13–17.

6. Tapahtumat Tampere-talon ulkopuolella

Messuviikonloppuna ja viikolla ennen sitä järjestetään useita kirjallisuusteemaisia tapahtumia ympäri Tamperetta, erityisesti kirjastoissa. Levittäytyminen myös Tampere-talon ulkopuolelle on ollut kirjamessujen ohjelmatoimikunnan tärkeitä tavoitteita.

Etenkin Eeva-Liisa Mannerin satavuotisjuhlavuosi on vahvasti edustettuna pitkin viikkoa. Manneria kunnioitetaan pääkirjasto Metsossa (lukudraamaesityksiä torstaina 2. joulukuuta kello 17–19), Kulttuuritalo Laikun Musiikkisalissa (Pirkkalaiskirjailijoiden Manner-seminaari perjantaina 3. joulukuuta kello 11.30–18), ja Tampereen Työväen Teatterissa (Kun kissakin kuoli aloin nauraa – Kirjeitä Eeva-Liisa Mannerille -näytelmä Kellariteatterissa sunnuntaina 5. joulukuuta kello 15).

Koko ohjelmisto löytyy osoitteesta kirjafestarit.fi/ohjelma.

Lue lisää: Valitse vaikkapa näistä: poimimme menotärpit Tampereen Kirjafestarien erilaisille kävijöille

Mika Nevalainen: ”Kun ympäri kaupunkia tapahtuu, voidaan puhua festarista”

Tapahtumajärjestelyissä vahvasti mukana ollut Tampere-talon liiketoimintajohtaja iloitsee, että kirjamessuissa on käsillä laaja-alainen kulttuurijuhla. Vaikka humua ja kaikenlaista uutta halutaan luoda, kirjallisuus on punaisena lankana kaikessa, hän lupaa.

Mika Nevalainen neuvoo kirjamessujen vieraita tutustumaan ohjelmaan huolellisesti ja suunnittelemaan messukäynnin.

Mika Nevalainen, kuinka innostunut olet?

”Aivan täpinöissäni. Koko työryhmä on. Olemme tamperelaisin voimin ja muutamalla Helsingin vahvistuksella saaneet koottua ensimmäiselle vuodelle ohjelmiston, joka on sanan positiivisessa mielessä aivan älytön ja monipuolinen. Nyt keskitytään viimeistelemään tapahtuma, ja nauttimaan sitten niistä päivistä, kun Tampereella tapahtuu.”

Tampereen kirjamessut on nimetty kirjafestareiksi. Mitä se tarkoittaa?

”Ensisijaisesti, että tapahtumia on myös Tampere-talon ulkopuolella. Tavoitteena on ollut alusta asti kutsua eri toimijoita järjestämään kyseiselle viikolle ja viikonlopulle kirjallisuus- ja kulttuuriohjelmaa ympäri kaupunkia. Esimerkiksi teatterit, kirjastot ja muutamat klubit ovatkin lähteneet vahvasti mukaan. Kun ympäri kaupunkia tapahtuu, voidaan puhua festarista.”

”Toiseksi, kirjafestareista on tulossa ohjelmaltaan hyvin erilaiset verrattuna muihin, jo paikkansa vakiinnuttaneisiin isoihin kirjallisuustapahtumiin. Ohjelman sisältö ei liity pelkästään kirjallisuuteen, vaan meillä on laaja kattaus Tampereen seudun kulttuuritoimijoita esillä. Ohjelmatoimikuntaan oli kaikilla avoin pääsy, mikä mielestäni näkyy – ollaan tehty monipuolinen kulttuurin juhla.”

Onko kirjallisuus kirjafestareiden kuningas?

”On. Vaikka ohjelmassa on sisältöä, joka liittyy muuhunkin kuin kirjallisuuteen, kirjallisuustematiikka on kaikessa mukana. Esimerkkinä se, että Mikko Kanninen tulee yhdessä puheenvuorossa kertomaan Tampereen Teatterin Väinö Linna -produktiosta. Tai että ravintola Telakalla järjestetään Runoklubi ja open mic -ilta. Kirjallisuus on punainen lanka kaikessa.”

Aihetta sivuava välikysymys. Mikä on sinun paras festivaalimuistosi?

”Vaikea kysymys. Joku 1990-luvun Ruisrockeista. Silloin oltiin vielä nuoruuden voimissa, parikymppisinä opiskelijoina. En muista vuotta, mutta Bon Jovin keikka on jäänyt mieleen.”

Millaista on ollut rakentaa suurtapahtuma tyhjästä?

”Hienoa. Kiitos kuuluu innostuneille tamperelaisille kirjallisuus- ja kulttuurivaikuttajille. Kun ohjelmatoimikuntaa alettiin rakentaa joulukuussa 2019, se paisui vauhdilla. Esimerkiksi Pirkkalaiskirjailijoiden yhteisöllä on ollut suuri rooli. Hannu Peltonen on auttanut paljon, kutsukaa tuo ja tuo, hän on vinkkaillut. Kaupungin edustajat, esimerkiksi Anna-Kaisa Heinämäki ja Perttu Pesä tajusivat heti alussa, että nyt ollaan jonkin ison ja suuren äärellä. Samoin AamulehtiJussi Tuulensuu oli heti kartalla, kun marssin sanomaan, että tehtäisiinkö Tampereelle valtakunnallisesti merkittävät kirjallisuusmessut, jotka olisivat heti vähintään yhtä isot ja nopeasti isommat kuin Turussa. Ehkä tämä tamperelainen yhteen hiileen puhaltava henki voittaa Turku resonoi meissä kaikissa!”

Miten neuvoisit kirjamessuvieraita saamaan tapahtumasta kaiken irti?

”Tutustu ohjelmaan huolella ja hyvissä ajoin, ja valikoi itsellesi mieleiset sisällöt. Kun esityksiä ja puheenvuoroja on kahdessa päivässä 250, oman ohjelman rakentaminen on paras tapa nauttia messuista. Katso, mikä kiinnostaa, missä salissa se on ja mihin aikaan. Muuten käy helposti niin, että näkee vain ne sisällöt, jotka osuvat kohdalle. Olemme yrittäneet tasapainottaa niin, että molemmille päivillä riittää niin sanottuja headliner-esityksiä.”

”Eniten saa siis irti hyvällä suunnittelulla ja tietenkin kahden päivän lipulla. Myös ostoksille on hyvä jättää aikaa.”

Mitkä ohjelmanumerot haluat itse nähdä?

”Valtavana Tex Willer -fanina aion käydä kuulemassa Miksi lännensarjakuva porskuttaa Suomessa -paneelikeskustelun (su klo 12, Duetto 1), ja dekkarien ystävänä Elina Backmanin ja Marko Kilven puheenvuorot. Kolmas tärppi on Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon julkistus (la klo 13, Aamulehti-sali). Vielä neljäntenä tavoitteena on ehtiä näkemään cosplay-muotinäytös ja Nyrok Dollsien keikka Tampere-talon pääaulassa.”

Millaista tulevaisuutta povaat Tampereen kirjamessuille?

”Hyvää tulevaisuutta. Olemme alusta asti rakentaneet tapahtumaa ajatuksella, että tästä tulee jokavuotinen. Joulukuun alku on henkisesti lukittu pysyväksi ajankohdaksi. Se on hyvä aika, se starttaa joululahjakirjamarkkinat, mikä tekee tapahtumasta kustantamoille – joita ilman ei tällaista voisi tuottaa – houkuttelevan. Iso kirjallisuus- ja kulttuuritapahtuma joulukuun alkupisteeksi, se on tavoite.”

Tiina Lehikoinen: ”Emme ole pelkkä Väinö Linna -museo”

Kysyimme Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtajalta, mitä kirjamessut merkitsevät, ja pyysimme häntä toivottamaan messuvieraat tervetulleiksi Tampereelle.

Kirjailija Tiina Lehikoinen pitää kirjamessuja hyvänä tapana houkutella myös uusia yleisöjä kirjallisuuden pariin.

”Kirjailijana kirjamessuista on tullut tapahtumia, jossa tapaan kollegoita. Mutta olin innokas messukävijä jo aiemmin. Silloin messut olivat ennen kaikkea tapahtumia, joista hankin kirjoja. Kustantamoilta uutuuksia, antikvaaripuolelta löytöjä.

Äkisti tulee mieleen vuosi 2001 ja Turun kirjamessut. Oli ensimmäinen syksyni yliopistossa, jonne olin päässyt suoraan lukiosta. Löysin antikvariaatin pöydältä Marja-Liisa Vartion esikoisrunokokoelman. Priimakuntoisena. Vartio on runoilijoita, joilla on ollut minulle tärkeä merkitys, varsinkin silloin nuorempana. Ostin kirjan, en muista paljolla. Kirja on yhä tallessa, tietenkin. Säilytän sitä muoveissa.

Olen aina pitänyt myös keskusteluohjelmista. On avartavaa kuunnella, kun kirjailijat kertovat teoksistaan itse. Kaikki tämä yhdessä tekee kirjamessut.”

Odotan Tampereen kirjamessuja kiinnostuneena. Ohjelmaryhmään kuuluminen on ollut antoisaa, vaikken olekaan tapahtuman pioneereja – raamit olivat jo pitkällä, kun liityin Pirkkalaiskirjailijoiden uutena puheenjohtajana mukaan vuosi sitten.

Luvassa on paljon laadukkaita kirjallisia keskusteluja, mutta myös innostavaa oheisohjelmaa ihmisille, jotka eivät miellä itseään himolukijoiksi, vaan ovat kiinnostuneet vaikkapa lastenkirjojen hahmoista tai cosplaysta. On tärkeää saada houkuteltua uusia yleisöjä lajin ja lukemiseen piiriin.

On erittäin ilahduttavaa, miten paljon kirjallista ohjelmaa kaupungilla on järjestetty messujen ympärille – esimerkiksi me Pirkkalaiskirjailijat järjestämme perjantaina koko päivän kestävän Eeva-Liisa Manner -seminaarin Laikun Musiikkisalissa. Samoin ilahduttaa se, että messut järjestetään aivan Tampereen sydämessä.”

”TampereELLA on todella aktiivinen kirjallisuuskenttä. Täältä löytyy vahvoja ääniä monista eri lajeista. Poikkeuksellisen hyvin Pirkanmaa on edustettuna lasten- ja nuortenkirjallisuudessa.

Tampereella on tietenkin vankka, hieno kirjallisuushistoria, mutta on tärkeää, että se ei ole jäänyt siihen. Palkittuja nykytekijöitä on useita. Emme ole pelkkä Väinö Linna -museo.

Minulle tärkeimmät historialliset tamperelaiset ovat juhlavuosiaan viettävät Eeva-Liisa Manner ja Mirkka Rekola. He olivat uraauurtavia oman kielensä etsijöitä, ja toimivat kumpikin omalla tyylillään modernismin keskeisinä suunnannäyttäjinä. He molemmat löysivät uudenlaisen suhteen kieleen, tapaan kirjoittaa ja havainnoida maailmaa.”

Messuvieraille sanoisin: olkaa avoimia, kuunnelkaa, nähkää ja nauttikaa.”

Suorat lähetykset

Aamulehti näyttää osoitteessa aamulehti.fi/live osan kirjamessujen ohjelmasta suorina lähetyksinä. Suoria lähetyksiä voivat katsoa Aamulehden tilaajat.

Kaikki Aamulehti-saliksi nimetyn Tampere-talon Pienen salin ohjelmanumerot näytetään molempina päivinä kokonaisuudessaan. Niihin lukeutuvat esimerkiksi pormestari Anna-Ikosen avauspuheenvuoro (la klo 10), Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon paneelikeskustelu ja palkinnonjako (la klo 13) sekä yli kymmenen Suomen eturivin kirjailijahaastattelua ja -puheenvuoroa.

Lauantaina Aamulehti-salissa nähdään Heidi Köngäs, Sisko Savonlahti, Marissa Mehr, Sirpa Kähkönen, JP Koskinen, Matti Rönkä, Miki Liukkonen, Anni Lötjönen, Juha Itkonen, Johanna Vuoksenmaa ja Joel Elstelä.

Sunnuntaina haastattelussa ovat Roope Lipasti, Anneli Kanto, Jukka Viikilä, Anni Kytömäki, Eppu Nuotio, Anja Snellman, Rosa Liksom, Matias Riikonen, Päivi Alasalmi, Annamari Marttinen ja Juha Hurme.

Koko ohjelma ja aikataulu löytyy osoitteessa kirjafestarit.fi/ohjelma ja Kirjafestarit-liitteestä.

Muista saleista Aamulehti näyttää seuraavat ohjelmanumerot:

Lauantai 4.12.

10–10.30 Riffi: Kristiina Markkanen & Leena Virtanen: Wivi ja Hanna. Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena Kustannus). Wivi Lönnin ja Hanna Parviaisen yhteisistä vuosista kirjan kirjoittaneita Markkasta ja Virtasta haastattelee Ville Rauvola.

13.30–14 Sorsapuistosali: Aamulehti 140 vuotta: alkuvuosikymmenten mullistukset. Miten Aamulehti sai alkunsa ja miten se löysi paikkansa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun mullistuksissa? Historioitsija Teemu Keskisarjaa haastattelee Aamulehden uutispäällikkö Vesa Laitinen.

17.30–18 Riffi: Ari Järvelä: Idman – Valoa vaiettuun häpeään. Tamperelaista Nils Idmania sanotaan Suomen kaikkien aikojen suurimmaksi talousrikolliseksi. Ari Järvelä kirja kertoo Idmanin perheen tarinan uudessa valossa. Haastattelija Anneli Kanto.

Sunnuntai 5.12.

9.30–10 Maestro: Matti Mörttinen: Shlomo Zabludowicz – Holokaustin kauhuista salaperäiseksi suomalaismiljardööriksi (Into). Toimittaja Matti Mörttinen kertoo mystisen maailmankansalaisen elämäntarinan ensimmäistä kertaa. Millainen on matka keskitysleiriltä yhdeksi Suomen rikkaimmista ihmisistä?

11.30–12 Maestro: Taija Holm: Loppuunmyyty! Musiikkibisneksen sisäpiiriläinen Taija Holm raottaa esirippua millaista on työ Popedan, Yön, Eppu Normaalin ja lukuisten eri alan toimijoiden kanssa.

13.30–14.30 Sonaatti 1: Romaani. Nyt. – Pirkkalaiskirjailijoiden paneeli. Anneli Kanto, Alexandra Salmela ja Tiina Poutanen keskustelevat romaanin nykytilasta.

15–15.30 Sorsapuistosali: Huumeiden Tampere. Tarinat Aamulehden uutisten takana. Aamulehden toimittaja Minna Ala-Heikkilä kertoo, miten erilaiset uutiset Tampereen huumemaailmasta ovat syntyneet. Miten juttuja tehdään ja miten erilaisia näkökulmia käsitellään.

16–16.30 Maestro: Paavo Arhinmäki & Kari Kanala: Suuri jalkapallokeskustelu – kaiken se kestää. Tunnetut jalkapallofanit Paavo Arhinmäki ja Kari Kanala keskustelevat, mitä Suomen pääsy EM-kisoihin merkitsi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut