Menotärppejä Tampereen kirjamessuille 2021: Valitse vaikkapa näistä - Kirjat - Aamulehti

Valitse vaikkapa näistä: poimimme menotärpit Tampereen Kirjafestarien erilaisille kävijöille

Kirjamessuviikonlopun puheenvuoroissa kirjallisuus kohtaa niin musiikin, teatterin, historian, kuvataiteen, sarjakuvan, arkkitehtuurin kuin luonnon ja ympäristönkin.

Tampereen kirjamessujen ohjelmassa on yli 250 puheenvuoroa ajankohtaisesta kirjallisuudesta. Paikalla ovat muun muassa Kerttu Kotakorpi (vas. ylhäällä), Rosa Liksom, Anni Lötjönen, Antti Tuomainen, Anneli Kanto ja Juha Hurme.

23.11. 6:29

Aamulehti

1. Kulttuurimatkailijalle: Hattulan kivikirkosta Idmanin huvilaan

Anneli Kannon keväällä ilmestynyt romaani Rottien pyhimys aiheutti turistiryntäyksen Hattulassa.

Anneli Kannon romaani Rottien pyhimys on tuore osoitus siitä, millainen vaikutus hyvällä kirjalla voi olla.

1500-luvun kirkkomaalareita kuvaava romaani räjäytti kesällä Hattulan keskiaikaisen kirkon suosion, kun kaikki halusivat nähdä Pyhän Kakukyllan ja Aatamin sekä Eevan saunavihtoineen.

Seurakunnassa opaskierroksia oli jatkettava lokakuuhun asti, kun ne normaalisti lopetetaan elokuun puolivälissä. Nyt kysellään jo ryhmävarauksia ensi kesälle.

”Meillä on tänä vuonna käynyt jo 9 000 ihmistä, mikä on kaksinkertainen määrä normaaliin nähden. Koronan takia kävijöistä puuttuvat vielä ulkomaiset turistit, joita on yleensä viidesosa kävijöistä”, kertoo seurakunnan talouspäällikkö Tia Kymäläinen.

Messuilla Anneli Kanto kohtaa myös toisen historiaa syventäneen tamperelaiskirjailijan.

Ari Järvelän Idman – Valoa vaiettuun häpeään kertoo Nils ja Anna Idmanin perheen tarinan. Teos tuo Suomen taloushistorian suurimpaan pankkikavallukseen ja skandaaliin henkilökohtaisen ja inhimillisen tason. Samalla kirja avaa uusille sukupolville ikkunan Tampereen historiaan ja Hatanpään kauniiseen kartanoalueeseen.

Ari Järvelä: Idman – Valoa vaiettuun häpeään Riffi lauantaina klo 17.30, Anneli Kanto: Rottien pyhimys Aamulehti-sali sunnuntaina klo 10.

2. Dekkarin ystäville: Rikos ei kannata, toisin kuin siitä kirjoittaminen

Seppo Jokinen ja hänen luomansa dekkarihahmo komisario Koskinen ovat Tampereella kotonaan.

Miltä tuntuu nähdä oman mielikuvituksen tuottama hahmo toisten toteuttamana? Entä miltä tuntuu itse esiintyä hahmoaan kuvaavassa tv-sarjassa?

Kirjailija Seppo Jokisella on tästä kokemusta. Vuonna 1996 hän julkaisi ensimmäisen rikosromaaninsa komisario Sakari Koskisen tutkimuksista nimeltä Koskinen ja siimamies. Loppu on tamperelaisen rikoskirjallisuuden historiaa. Huhtikuussa ilmestyi jo 26. Koskis-dekkari Siipirikkoiset, joka lähtee liikkeelle komeasti Iidesjärven lintutornilta. Lisäksi marraskuussa saa ensi-iltansa nordic noir -sarja, jossa kirjailijalla itselläänkin on pieniä cameorooleja. Koskinen nähty takavuosina myös näyttämöllä ja kuultu radiokuunnelmana.

Lauantaina Maestro-sali täyttyy muistakin rikoskirjallisuuden ja true crimen osaajista. Paikalle ovat lupautuneet muun muassa Leena Lehtolainen, Antti Tuomainen, Christian Rönnbacka, Marko Kilpi ja Kale Puonti.

Seppo Jokinen: Siipirikkoiset (Crime Time) Maestro-salissa lauantaina klo 13.30,Jännityksen mestarit Maestro-salissa lauantaina klo 10–19.

3. Runosielulle: Eläviä säkeitä, spoken wordia ja improvisaatiota

Runouden taikaa festareille tuovat muun muassa spoken word -artisti Elsa Tölli (vas.), Heli Laaksonen ja Pelle & Romantiks -yhtye.

Runoklubi esittelee monipuolisesti suomalaisen lyriikan ajankohtaisia nimiä. Elsa Tölli on helsinkiläinen runoilija ja ja Suomen tunnetuimpia lavarunoilijoita. Spoken word -artistina toimiva Tölli voitti tänä vuonna Ylen vuosittain jakaman Tanssiva Karhu -runopalkinnon.

Lounais-Suomen murteella kirjoittava Heli Laaksonen on puolestaan laajalti tunnettu runoilijamestari. Hänen viimeinen teoksensa Poimit sydämeni kirjahyllystä on runovuoropuhelu vuonna 1950 kuolleen latvialaisen runoilijan Aleksandrs Čaksin kanssa. Kirjafestareilla Laaksonen esiintyy lavarunoutta tunnetuksi tehneen runoilija Harri Hertellin kanssa.

Runoklubin päättää runoja esittävä yhtye Pelle & Romantiks, jota johtaa pseudonyymia Pelle Romantique käyttävä runoilija ja kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen. Esityksessä luvataan jättää tilaa myös improvisaatiolle. Yhtye koostuu tamperelaisista huippumuusikoista: Kielo Kärkkäinen, Sami Sippola, Risto Ylihärsilä, Matti Salo, Ville Rauhala ja Sebastian Krühn.

Runoklubi Aulaklubilla lauantaina klo 17–19.

4. Cosplay-faneille: Mikä hahmo toimii nyt?

Tampereella cosplayta on nähty yhtä laajamittaisesti edellisen kerran vuoden 2019 Tracon-tapahtumassa. Arkistokuvassa Iida Kilpeläinen (vas.) ja Tara Timmerbacka Tampere-talon viereisessä Sorsapuistossa.

Koronapandemian aiheuttamista rajoituksista on seurannut taukoa ja hiljaiseloa myös cosplayrintamalla.

World Cosplay Summitia Japanissa ei vuonna 2020 pidetty lainkaan, ja viime vuonna nämä cosplayn vuosittaiset MM-kisat järjestettiin vain netissä. Koska laji on parhaimmillaan itse koettuna ja tehtynä, harrastajat odottavat nyt kuumeisesti, että kesällä 2022 olisi taas maailmanmestaruusmittelöjen aika. Toisaalta cosplayta voi harrastaa myös omaksi iloksi ilman kilpailuviettiä.

Kirjafestareilla Kyuu Eturautti kertoo, mitä cosplay on, miten lajia Suomessa harrastetaan ja pitääkö vanhempien olla huolissaan, jos teini alkaa meikata ja pukeutua kummallisesti.

Cosplay-muotinäytöksestä yleisö pääsee jyvälle siitä, mikä juuri nyt kiinnostaa, kun catwalkille nousee kirjo hahmoja merirosvoista maageihin ja taistelijoista tieteen edustajiin. Eturautin mukaan cosplay-somessa puhutaan tällä hetkellä erityisen paljon kiinalaisesta Genshin Impact -pelistä, joten tästä voi ennustaa hittiä hahmokavalkadissa.

Kyuu Eturautti: Cosplay – Tätä lapsenne harrastaa Duetto 1 lauantaina 12 ja Cosplay-muotinäytös Aulaklubi lauantaina klo 16.

5. Paljon lukeneille: Kokeneet huippukirjailijat

Lauantaina Aamulehti-salissa esiintyvät muun muassa Matti Rönkä (vas.), Sirpa Kähkönen, Rosa Liksom ja Anja Snellman.

Kaunokirjallisuus on taiteenlaji, jossa kokemuksesta on suurta hyötyä. Monet tuotteliaista nykykirjailijoistamme ovat kirjoittaneet jo vuosikymmeniä, ja tuoneet kirjoissaan Suomen historiaan käänteisiin uuden ja inhimillisen, yksityisen ihmisen näkökulman.

Rosa Liksom debytoi kirjailijana 1980-luvun puolivälissä. Kymmenen vuotta sitten hänen romaaninsa Hytti nro 6 palkittiin Finlandia-palkinnolla, ja nyt teos elää uutta elämää Cannesissa palkittuna elokuvana ja Suomen Oscar-ehdokkaana. Syksyllä ilmestynyt Tornionjokilaakson murteella kirjoitettu uutuusromaani Väylä kuvaa nuoren tytön ankaria kokemuksia Lapin sodassa vuonna 1944.

Myös Anja Snellmanilla on takanaan 40-vuotinen ura kirjailijana. Hänen tuorein kirjansa Kaikki minun isäni kuvaa kirjailijan omaa, sodassa traumatisoitunut evakkoisää ja niitä jälkiä, joita isän alkoholismi ja epäonnistunut kiintymyssuhde jättävät.

30 vuotta kirjoittanut Sirpa Kähkönen julkaisi rakastettuun Kuopio-sarjaansa tänä syksynä jo yhdeksännen osan. Romaanissa Vihreä sali eletään vuotta 1964, mutta palataan takaumina myös 1900-luvun alun Terijoelle ja Pietariin.

Parikymmentä vuotta on kirjoittanut myös Matti Rönkä, jonka Surutaloa on sanottu hänen parhaaksi romaanikseen. Myös siinä palataan sukupolvilta toisille kantautuvaan perintöön, häpeään ja heikkouteen, jonka voi ottaa myös voimavarana. Näkökulma on isien, poikien ja veljien.

Sirpa Kähkönen: Vihreä Sali (Otava) lauantaina klo 12, Matti Rönkä: Surutalo (Gummerus) lauantaina klo 14.30, Anja Snellman: Kaikki minun isäni (WSOY) sunnuntaina klo 12.30 ja Rosa Liksom: Väylä (Like) sunnuntaina klo 13. Kaikki Aamulehti-salissa.

6. Hurme Kiven kantapäillä

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on Juha Hurmeelle ihailun kohde.

Juha Hurme nosti tänä syksynä hienoisen pöyristyksen kirjallisissa vesilaseissa. Saako suomalaisen kaunokirjallisuuden syntyteokseksi kutsuttua kirjaklassikkoa ja taideteosta nykysuomentaa? Vuonna 1870 julkaistu Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on ensimmäisiä suomenkielisiä romaaneja. Moni on törmännyt sen meheviin kielikuviin jo koulussa. Teosta sovitetaan aina vain uudestaan myös teatterinäyttämöille. Millä oikeudella Hurme työhön ryhtyi ja mitä järkeä siinä oli? Kirjamessuilla kirjailija on paikalla vastaamassa myös näihin kysymyksiin.

Juha Hurme: Seitsemän veljestä nykysuomennos (Teos) Aamulehti-sali sunnuntaina klo 16.

7. Miten pitkälle itsestä voi ammentaa?

Alexandra Salmela ja Sisko Savonlahti hyödyntävät uutuuskirjoissaan autofiktiivisiä aineksia.

Autofiktio on nykyromaanin trendi. Sisko Savonlahden romaani Kai minä halusin tätä kertoo yhden naisen elämästä millintarkasti: päättömistä valinnoista ja siitä, miten vaikeaa päätösten tekeminen on. Alexandra Salmelan uusin teos 56, oletan testaa puolestaan autofiktion ja mentaalistripteasen rajoja. Pirkkalaiskirjailijoiden paneelissa pohditaan, mitä kaikkea kaikkiruokainen romaani voi syödä.

Sisko Savonlahti: Kai minä halusin tätä (Gummerus) Aamulehti-sali lauantaina klo 11, Haastattelussa Alexandra Salmela (Teos) Sonaatti 2 sunnuntaina klo 11.30, Romaani nyt -paneeli Sonaatti 1 sunnuntaina klo 13.30.

8. Vuoden Finlandia-voittajakirjailijat

”Kirjaa ei ole ilman kirjailijaa”, muistuttaa kirja-alan vaikuttaja Leena Majander-Reenpää. Hän on nauttinut urastaan kirjailijoiden kanssa.

Kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden ja lasten- sekä nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnot julkistetaan tänä vuonna 1. joulukuuta. Sarjojen voittajat on kutsuttu esiintymään myös kirjavuoden huipentaville Tampereen Kirjamessuille.

Ehkä paras näköala suomalaiseen kustannusmaailmaan ja Finlandia-voittajiin on Leena Majander-Reenpäällä, joka on työskennellyt johtotehtävissä niin vuonna 1890 perustetussa Kustannusosakeyhtiö Otavassa kuin vuonna 1878 perustetussa WSOY:ssa. Messuilla Majanderia haastattelee Tampere-talon johtaja Paulina Ahokas.

Finlandia-voittajat Aamulehti-sali lauantaina klo 16, Leena Majander-Reenpää: Kirjatyttö – Kustantajaelämää (Siltala) Maestro-sali sunnuntaina klo 10.30.

9. Punkkia ikä kaikki

Novellikirjailijanakin tunnetun Marko Järvikallaksen näytelmä PUNK kuuluu TTT:n tämän syksyn kantaesityksiin.

Punk on kapinaa ja rajaton riemu, josta riittää ammennettavaa sukupolvesta toiseen. Tänä syksynä punk näkyy ja kuuluu Tampereen Työväen Teatterissa. Messuilla punk-kulttuurista keskustelevat PUNK-näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Marko Järvikallas, joka on myös kiitelty novellisti. Järvikallaksen kanssa lavalle nousee Huora-punkbändin laulusolisti ja esikoiskirjailija Anni Lötjönen musiikkitoimittaja Mervi Vuorelan johdolla. Sunnuntaina Miettinen valottaa punkin historiaa.

PUNK Sonaatti 1 lauantaina klo 12, Kimmo Miettinen: Suomipunk 1977–1981 Maestro-sali sunnuntaina klo 14.

10. Ihanat lasten- ja nuortenkirjat

Sami Toivonen ja Aino Havukainen ovat luvanneet Tatun ja Patun ystäville yllätyksen.

Pirkanmaalla vaikuttaa iso joukko suosittuja lasten- ja nuortenkirjailijoita. Tampereella sijaitsevat myös Suomen ainoa Lastenkirjainstituutti ja maailman ainoa Muumimuseo. Lasten ja nuorten tärkeä rooli lukijoina näkyy myös Kirjafestareilla. Lauantaina Aino Havukainen ja Sami Toivonen saapuvat Sastamalasta kertomaan Tatun & Patun tuoreimmista seikkailuista. Lasten- ja nuortenkirjailijoita on tavattavissa Duetto 1 -salissa, ja koko perheen ohjelmaa lukukoirineen on molempina päivinä.

Lastenkirjainstituutin Onnimanni -palkinnon jako lauantaina Duetto 2 klo 13.00, Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu kesäleirillä (Otava) Duetto 2 lauantaina klo 14.

11. Katsaus etelänaapuriin

Ville Hytönen (vas.), Paula Havaste, Valdur Mikita ja Sampo Terho tuovat tuulahduksia Virosta.

Sorsapuistosalissa lavalle astuu sekä virolaiskirjailijoita että Virosta kirjoittaneita suomalaisia. Valdur Mikita on virolainen semiootikko ja biologi, joka puhuu luonnon ja pienten kansojen puolusta. Saarenmaan maisemiin vievät Sampo Terhon ja Paula Havasteen romaanit, mutta onko niillä muuta yhteistä? Indrek Harglan keskiaikaiseen Tallinnaan sijoittuvat rikosromaanit ovat Virossa käsite. Kaksikielisestä runoudesta kertovat vironsuomalaiset runoilijat Heidi Iivari ja Ville Hytönen.

Viro-iltapäivä Sorsapuistosali lauantaina klo 15–19.

12. Suomen parhaita sarjakuvia

Runsaassa sarjakuvaosuudessa esiin pääsevät muun muassa Tiitu Takalo, Pauli Kallio ja Ville Tietäväisen sekä Iiro Küttner.

Tampere on myös sarjakuvapääkaupunki. Messujen sarjakuvaohjelmistosta vastaa Tampere kuplii -tapahtuma. Lauantaina käsitellään laajasti magnaa. Esillä on myös useita aikuisten sarjakuvia, kuten Ville Tietäväisen ja Iiro Küttnerin sarjakuvaromaani Harvennus, joka vie Nooan arkille ja vuosiin 2800 eaa, 450 eea sekä 2021. Pauli Kallion puheenvuorossa kerrotaan lehtisarjakuvan synnystä käsikirjoittajan ja piirtäjän yhteistyönä.

Duetto 2 lauantaina: Ville Tietäväinen & Iiro Küttner: Harvennus (WSOY) klo 11.30, Tiitu Takalo: Rakkaus on köyhän rikkaus (Suuri Kurpitsa) klo 12 ja Pauli Kallio: Ammatti: käsikirjoittaja (Suuri Kurpitsa) klo 12.30.

13. Musiikkimaailma ennen ja nyt

Epe Helenius (vas.), Anni Lötjönen, Iisa Pajula ja M. A. Numminen edustavat festarien musiikkiosastoa.

Tampere ei olisi kaupunki eikä mikään ilman manserokkia ja -poppia. Sunnuntaina Maestro-salissa hiljennytään suomalaisen populaarimusiikin tähtihetkiin Poko Rekords -levy-yhtiön ja Epe’s Music Shopin perustajan Epe Heleniuksen ja promoottori Taija Holmin kanssa. Lauantaina Eini kertoo urastaan Suomi-diskon kuningattarena ja Iisa Pajula sanoituksistaan. Musiikkikirjoja esitellään messuilla useita.

Iisa Pajula: Itke, kirjoita, laula (Nemo) Sonaatti 1 lauantaina klo 11, Anna-Liisa Hämäläinen: Discokuningatar Eini (Docendo) Riffi lauantaina klo 13, Maestro-salissa sunnuntaina: Taija Holm: Loppuunmyyty! (Docendo) klo 11.30, M.A.Numminen: On syytä muistaa – Muistelmat II (Docendo) klo 13 ja Timo Kanerva: Epe (Johnny Kniga) klo 13.30.

14. Luonto, ympäristö ja avaruus

Meteorologi Kerttu Kotakorpi esittelee lauantaina klo 16 kirjaansa, jossa hän käsittelee vuoden 2100 ilmastoa uusimpaan tutkimustietoon nojaten.

Ihmisen suhde ympäristöön on viime vuosina puhuttanut kaikkialla. Sopraanon lauantai on omistettu tälle kokonaisuudelle. Miten jatkuu Luonnonperintösäätiön työ Pentti Linkolan jälkeen? Entä mitä tekee Itämeren suojeluun keskittynyt John Nurmisen Säätiö? Mitä syntyy, kun runoilija vie poikansa kaikkiin Suomen kansallispuistoihin, ja minkälainen on meteorologin tutkimustietoon perustuva näkemys tulevaisuuden Suomen ilmastosta? Puheenvuoron saa myös Esko Valtaoja.

Historia, luonto ja ilmasto Sopraano-salissa lauantaina klo 10–19.

15. Tieteen näkemyksiä kirjallisuuteen

Tampereen yliopistossa tutkitaan kirjallisuutta tieteellisesti.

Mihin kirjailijoita tarvitaan, kun some on pullollaan toinen toistaan ihmeellisempiä tarinoita? Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen yksikön paneeleissa pohditaan tarinataloutta ja sitä tekeekö lukeminen ihmisistä parempia – ja tarvitseeko tehdä? Mukana on joukko kirjailijoita sekä kirjallisuudentutkijat Samuli Björninen, Ville Hämäläinen ja Maria Mäkelä.

Sonaatti 2 lauantaina: Kirjailija tarinataloudessa klo 11.30, Tekeekö kirjallisuus meistä vähemmän empaattisia? klo 12.30

(Muutokset ohjelmistossa mahdollisia.)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut