Tampereen kirjamessuilla jaettava Tulenkantaja-palkinto edistää suomalaista kulttuurivientiä - Kirjat - Aamulehti

Tampereen kirjamessuilla jaettava Aamulehden Tulenkantaja-palkinto edistää suomalaista kulttuurivientiä

Tulenkantaja-palkituissa on jo useita maailmankielille käännettyjä kirjoja. Tänä vuonna palkintoon on ehdolla viisi 1980–1990-luvuilla syntynyttä kirjailijaa, joiden kirjat edustavat nykykirjallisuuden eri genrejä.

Tulenkantaja-palkinto jaetaan tänä vuonna Tampereen kirjamessujen yhteydessä.

22.11. 18:04

Aamulehti

Kirjojen kääntäminen on tärkeä osa suomalaista kulttuurivientiä, ja käännöskirjojen kautta kotimaiselle kirjallisuudelle on mahdollista löytää uusia yleisöjä.

Tätä ajatellen Aamulehti perusti vuonna 2013 Tulenkantaja-vientikirjallisuuspalkinnon.

Tulenkantaja-palkinto

Aamulehden jakama vientikirjallisuuspalkinto on jaettu vuosittain vuodesta 2013.

Vuoden 2021 Tulenkantaja-voittaja julkistetaan Tampereen kirjamessuilla Tampere-talon Aamulehti-salissa lauantaina 4. joulukuuta alkaen klo 13.

Ehdokkaiden paneelin ja päätuomari Juhani Karilan haastattelun vetää Aamulehden toimittaja Markus Määttänen.

Palkinnon tarkoituksena on löytää kotimainen kaunokirjallinen teos, jolla olisi annettavaa ja mahdollisuuksia menestyä maailmalla myös käännöskirjana. Tänä vuonna palkintosumma on 5 000 euroa.

Kilpailun vuosittain vaihtuva päätuomari on kokenut kirjailija. Tarkoituksena on, että hän toimii myös voittajan neuvoa-antavana kummikollegana maailmalle.

Kahdeksan palkittua

Palkinto syntyi Aamulehden kulttuuritoimituksen ja tamperelaisen Tulenkantaja-kirjakaupan yhteistyönä. Ensimmäisenä tuomarina toimi kirjailija Sofi Oksanen, ja ensimmäisen palkinnon voitti Seita Vuorela (1971–2015) nuortenromaanillaan Karikko (WSOY).

Valinta osoittautui heti oikeaksi ja palkinto ajankohtaiseksi.

Myöhemmin samana vuonna Vuorela ja Karikko palkittiin kaikkien aikojen ensimmäisellä Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnolla.

Vuonna 2014 Suomi oli Frankfurtin kirjamessujen teemamaa, ja mukana oli suuri delegaatio suomalaisia nykykirjailijoita, kustannusväkeä ja valtion johtoa. Aamulehti seurasi Seita Vuorelaa myös näillä maailman suurimmilla kirjamessuilla.

Vuonna 2014 Suomi oli maailman suurimpien kirjamessujen teemamaa Frankfurtissa Saksassa. Aamulehti oli messuilla mukana ja seurasi ensimmäisen Tulenkantaja-palkinnon voittanutta Vuorelaa. Arkistokuva on otettu Helene Schjerfbeckin näyttelyssä Frankfurtin Schirn Kunsthallessa.

Vuorela kuoli vuonna 2015, mutta Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n tietokannasta selviää, että hänen kirjansa ovat jatkaneet elämäänsä useina erikielisinä käännöksinä. Karikko-romaani on käännetty saksaksi, ranskaksi ja tanskaksi.

Palkinnon historia

Tänä vuonna kirjailija Juhani Karila on palkintoraadin puheenjohtaja, jonka ääni ratkaisee.

Tuomaristoon kuuluvat myös Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen ja Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Viisi ehdokasta valinneen esiraadin muodostivat kriitikot Kaisa Järvelä, Markku Soikkeli ja Marjaana Tunturi sekä Aamulehden toimittajat Nina Lehtinen ja Markus Määttänen.

Tulenkantaja-voittajat kautta aikain

2013 Seita Vuorela: Karikko, päätuomarina Sofi Oksanen.

2014 Aino ja Ville Tietäväinen: Vain pahaa unta, päätuomarina Johanna Sinisalo.

2015 Anni Kytömäki: Kultarinta, päätuomarina Leena Lehtolainen.

2016 Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta, päätuomarina Tuomas Kyrö.

2017 Hanna Weselius: Alma!, päätuomarina Antti Tuomainen.

2018 Magdalena Hai: Kurnivamahainen kissa, päätuomarina Salla Simukka.

2019 Minna Rytisalo: Rouva C., päätuomarina Timo Parvela.

2020 Marisha Rasi-Koskinen: REC, päätuomarina Kjell Westö.

Viisi ehdokasta

1. Elina Backman: Kun jäljet katoavat (Otava)

Kun jäljet katoavat on Elina Backmanin toinen rikosromaani samaa sarjaa.

Kuka? Vuonna 1983 syntynyt Elina Backman on helsinkiläinen kirjailija. Hän julkaisi esikoisdekkarinsa Kun kuningas kuolee vuonna 2020. Backman kirjoittaa tällä hetkellä kolmatta rikosromaaniaan, jonka ilmestyy syksyllä 2022.

Mikä? Dekkari Kun jäljet katoavat jatkaa saman tutkijakaksikon tutkimuksia kuin Backmanin esikoisteos Kun kuningas kuolee.

Miksi? Backmanin dekkarisarjan toinen osa jatkaa näyttävästi siitä, mihin sarjan ensimmäinen osa vuotta aiemmin jäi. Sarja on jo herättänyt mielenkiintoa myös maailmalla, ja Elina Backmanista voikin ennustaa yhtä uutta suomalaisen dekkarigenren kärkinimeä.

Miltä tuntuu? ”Olen erittäin otettu – ja liekeissä –  Tulenkantaja-palkintoehdokkuudesta. Julkaisin esikoiskirjani keskellä koronaa, mutta olen alusta asti haaveillut siitä, että kirjani löytäisivät lukijoita myös Suomen rajojen ulkopuolella. Elämä voi joskus yllättää. Kirjojeni käännösoikeudet on tällä hetkellä myyty 15 maahan, ja Ruotsissa esikoiskirjani pääsi tänä syksynä ehdolle vuoden parhaaksi käännösdekkariksi. Kutkuttavinta on kuitenkin saada viestejä ihanilta lukijoilta. Mielestäni Suomi on kiinnostava ja arvoituksellinen maa, josta riittää paljon kerrottavaa. Jokainen suomalaisesta kirjasta ulkomailla tehty käännös on uskomaton tarina jo itsessään.”

2. Kuutti Koski: Zeniitti (Like)

Kuutti Kosken Zeniitti on historiallinen romaani.

Kuka? Kuutti Koski on vuonna 1985 syntynyt, Oulussa kasvanut ja Helsingissä asuva kirjailija. Rovaniemelle sijoittuva esikoisromaani Kaira ilmestyi vuonna 2016. Parhaillaan Koski kirjoittaa kolmatta romaaniaan.

Mikä? Zeniitti on 1700-luvulle sijoittuva historiallinen romaani Tornionjokilaaksosta, Ranskasta ja Preussista.

Miksi? Zeniitti on kulttuurihistorian kerroksia avaava epookki- ja matkaromaani 1700-luvun tiedesodasta. Luotettavuudellaan kiusoitteleva kertojaääni kuuluu ranskalaiselle filosofille, joka kamppailee arvovallasta Voltairen kanssa. Todisteita maailmanselitykselleen Maupertuis hakee niin Lapin-tutkimusmatkalta kuin Fredrik Suuren hovista.

Miltä tuntuu? ”Ehdokkuus kannustaa jatkamaan omaa juttua. On myös kiva päästä ehdokkaaksi nimenomaan potentiaaliselle käännöskirjalle annettavaan palkintoon. Romaanini päähenkilö Pierre Louis Moreau de Maupertuis oli 1700-luvulla yksi tunnetuimpia tieteentekijöitä, mutta tänä päivänä hänet on lähes unohdettu, myös Ranskassa ja Saksassa, joissa hän pääasiassa vaikutti. Tämä on yksi syy sille, miksi olisi hienoa, jos kirjaa voisi lukea myös muilla kielillä kuin suomeksi. Toiseksi, haluaisin ajatella, että kirjani voisi tuoda fiktion keinoin uusia näkökulmia eurooppalaiseen keskusteluun valistuksen ajasta. Siitä kun maalataan usein hiukan ruusuinen kuva.”

3. Miki Liukkonen: Elämä, esipuhe (WSOY)

Miki Liukkonen on ehdolla Tulenkantaja-palkinnolle nyt toistamiseen, sillä myös hänen hänen edellinen romaaninsa Hiljaisuuden mestari oli ehdolla vuonna 2020.

Kuka? Vuonna 1989 syntynyt kirjailija Miki Liukkonen on kotoisin Oulusta, mutta asuu nykyisin Helsingissä. Hän aloitti tuotantonsa lyriikalla 22-vuotiaana, ja on julkaissut sekä runoja että pitkää proosaa. Tällä hetkellä Liukkosella on kaksi kustannussopimusta: yksi romaanista ja toinen lastenkirjasta, joka perustuu Elämä. Esipuhe -romaanin hahmoon, jonka mielestä lapsille ei saa valehdella vaan heille pitää puhua aina totta.

Mikä? Elämä: Esipuhe on yli tuhatsivuinen metafiktiivinen romaani, jossa ei jätetä yhtäkään ajatuksellista sivupolkua seuraamatta.

Miksi? Elämä: Esipuhe todistaa Liukkosen narratiivisen nerouden ja sinkoaa lukijan maailmankirjallisuuden mestariluokkaan. Jos tämä ei ole vientiteos, niin mikään ei ole. Romaanissa on 1 036 sivua, mutta yli 800 sivua oli myös O:ssa, jonka ranskankielinen käännös on jo ilmestynyt.

Miltä tuntuu? ”Palkintoehdokkuudet, kaikenlaiset, tuovat aina näkyvyyttä kirjalle huolimatta siitä, voittaako kirja palkintoa vai ei. Kirjallisuuteni on syystä tai toisesta luokiteltu kokeelliseksi. Saadessaan näkyvyyttä tällainen kirjallisuus löytää lukijoita, ja heille kirjani tuo laajempaa perspektiiviä kirjallisuuden palettiin. Kun O ilmestyi ranskaksi minun piti mennä Ranskaan WSOY:n kanssa, mutta korona esti sen. Annoin kaksi etähaastattelua Zoomin kautta ja se oli aika ärsyttävää. Puhuisin mielelläni kirjan teemoista ja esteettisistä valinnoista, mutta koska ranskalaiset puhuvat huonosti englantia ja minä en puhu ranskaa, kommunikaatio ilman tulkkia typistyy aika pieneen tyyliin: It’s a book about everything.”

4. Matias Riikonen: Matara (Teos)

Matias Riikonen on opiskellut kirjallisuutta ja kirjoittamista Helsingin yliopistossa ja Oriveden opistossa.

Kuka? Matias Riikonen on vuonna 1989 syntynyt helsinkiläiskirjailija, jolta on tähän mennessä julkaistu viisi kaunokirjallista teosta. Esikoisromaaninsa Riikonen julkaisi 23-vuotiaana. Hän tekee parhaillaan tutkimusta tulevia kirjallisia töitä varten.

Mikä? Matara on romaani poikien valtakunnasta ja mielikuvitusmaailmasta, jossa tosi ja leikki ovat lähellä toisiaan.

Miksi? Matias Riikonen on taitava prosaisti, jolta toivoo ja odottaa vielä kiinnostavaa, pitkää uraa. Matara kertoo poikien sotaleikeistä ilman aikuisen näkökulmaa. Ihmisen väkivaltaisuus, vallanhimo ja sodankäynti ovat ajankohtaisia aiheita kaikkialla.

Miltä tuntuu? ”Niin kauan kuin muistan, olen halunnut kirjoittaa lapsuuteni valtakuntaleikeistä. Yhtä kauan olen tiennyt, kuinka mahdotonta niistä on kirjoittaa. Lasten omia maailmoja pidetään yhdentekevinä ja lasten kykyjä vähätellään. Tämä romaani on yhtä kaikki yritys tehdä kunniaa Mataran valtakunnalle, jota minä ja muut pojat rakensimme aikoinaan Helsingin Jollaksessa. Siksipä minua hiukan huvitti kuulla, että kirja on ehdolla käännöksiä edistävän palkinnon saajaksi. Eipä tullut mieleen, kun junttasimme majojemme tukipuita tai valmistauduimme sotaretkelle, että vuosikymmenien päästä tästä kaikesta saatettaisiin lukea tuntemattomissa maissa ja vierailla kielillä.”

5. Dess Terentjeva: Ihana (WSOY)

Dess Terentjeva on koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineenaan kirjallisuus.

Kuka? Dess Terentjeva on Tampereella asuva suomenvenäläinen kirjailija. Hän työstää parhaillaan kahta kirjaa, joista Susanna Hynysen kanssa kirjoitettava Neonkaupunki 3 jatkaa palkittua fantasiasarjaa.

Mikä? Ihana on säeromaani ihastumisesta ja ennakkoluuloista. Käsikirjoitus voitti WSOY:n TaajuusZ-kirjoituskilpailun, jossa haettiin uutta, monimuotoista ääntä nuortenkirjallisuuteen.

Miksi? Dess Terentjeva on kiinnostava, uransa alussa oleva kirjailija, jolla on vahva kirjailijaääni. Ilmavasti etenevä säeromaani (englanniksi: novel in verse) on nuorten aikuisten kirjallisuudessa nouseva raikas genre.

Miltä tuntuu? ”Ehdokkuus tuntuu upealta! Suomessa kirjoitetaan laadukasta kirjallisuutta ja sitä soisi käännettävän entistä enemmän. Itse kirjoitan moninaisen Suomen näkökulmista: tarttumapintaa on kaikenlaisille suomalaisille, mutta koska pohjimmiltaan kirjoitan toiseuksista, ulkopuolisuudesta, yhteisöistä ja rakkaudesta, teksteissä on silloin oltava jotakin yhtä maata ja kulttuuria universaalimpaa. Tuntuu erityisen hienolta, että kirjassani nähdään näin isoa potentiaalia. Myös kanssaehdokkaiden korkea taso on kohteliaisuus.”

Sofi Oksanen ja Seita Vuorela keskustelivat voittoisasta Karikko-romaanista Helsingin kirjamessuilla syksyllä 2013.

Vuoden 2014 voittaja Vain pahaa unta oli Ville Tietäväisen yhdessä tyttärensä Ainon kanssa kirjoittama ja kuvittama sarjakuvamainen kuvakirja.

Anni Kytömäen Kultarinta voitti palkinnon vuonna 2015. Päätuomarina oli Leena Lehtolainen.

Tuomas Kyrö palkitsi Iida Rauman keväällä 2016. Voittajaromaani oli nimeltään Seksistä ja matematiikasta.

Vuonna 2017 voittaja oli Hanna Weseliuksen romaani Alma! Oikealla Tulenkantajien kirjakaupan isäntä Erkki Kiviniemi. Ehdolla olivat myös takana istuvat Emma Puikkonen (vas.) ja Laura Gustafsson.

Salla Simukka onnitteli voittajaa Magdalena Haita vuonna 2018. Kurnivamahainen kissa on ilmestynyt tänä vuonna saksaksi.

Vuonna 2019 palkinnon sai Minna Rytisalon Rouva C. Oikealla voittajille kiertävä Tulenkantaja-palkintopatsas kädessään Aamulehden kulttuuritoimituksen entinen päällikkö Matti Posio.

Vuonna 2020 palkintojuhla pidettiin koronarajoitusten sallimin järjestelmin ensimmäistä kertaa Tampere-talossa. Voittajateos oli Marisha Rasi-Koskisen REC ja päätuomarina toimi kirjailija Kjell Westö.

Lue lisää: Juhani Karila haaveili lapsena kirjallisuuspalkinnoista – Kun niitä alkoi tulla, hän olikin tuore isä, jolla riitti muuta iloittavaa: ”Se on todellakin pitänyt jalat maan pinnalla”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut