Vuoden 2021 Tulenkantaja-ehdokkaat valittu - Kirjat - Aamulehti

Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon saajaksi ovat ehdolla nämä viisi teosta

Tulenkantaja-palkinto jaetaan tänä vuonna yhdeksättä kertaa.

Aamulehden Tulenkantaja-palkinto jaetaan yhdelle ehdokkaana olevista teoksista 4. joulukuuta Tampereen kirjamessuilla.

27.10. 6:00 | Päivitetty 27.10. 14:21

Aamulehti

Ehdokkaat vuoden 2021 Tulenkantaja-palkinnon saajiksi ovat Elina Backman romaanilla Kun jäljet katoavat, Kuutti Koski romaanilla Zeniitti, Miki Liukkonen romaanilla Elämä: Esipuhe, Matias Riikonen romaanilla Matara ja Dess Terentjeva romaanilla Ihana.

Palkinto jaetaan Tampereen kirjamessuilla 4. joulukuuta. Palkintoraadin puheenjohtajana eli päätuomarina toimii kirjailija Juhani Karila. Voittaja saa 5 000 euron palkintosumman lisäksi Suomen kirjallisuuden vientikeskuksen Filin valmennusohjelman Tulenkantaja-voittajateoksen viemiseksi ulkomaille.

Tulenkantaja-palkinto

Aamulehden vuonna 2013 perustama kirjallisuuspalkinto, jonka tarkoitus on kiihdyttää kotimaisen kirjallisuuden vientiä ulkomaille.

Tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen, Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu ja palkintoraadin puheenjohtaja, kirjailija Juhani Karila. Jos tuomaristo ei pääse yksimielisyyteen voittajasta, päätuomarin eli puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Ehdokkaat valinneen esiraadin muodostivat kirjallisuuskriitikot Kaisa Järvelä, Marjaana Tunturi, Markku Soikkeli sekä Aamulehden toimittajat Nina Lehtinen ja Markus Määttänen.

Vuoden 2021 ehdokkaat:

Elina Backman

Syntynyt vuonna 1983. Helsinkiläinen.

Esikoisromaani Kun kuningas kuolee (2020) voitti Elisa Kirjan Vuoden tulokas -palkinnon. Julkaisi vuonna 2021 Heidi Holmavuon kanssa myös selvittämättä jääneitä henkirikoksia käsittelevän kirjasarjan Ratkaisematon.

Koulutukseltaan medianomi, copywriter ja ratkaisukeskeinen terapeutti. Työskentelee media-alalla luovana johtajana.

Ehdolla romaanilla Kun jäljet katoavat (Otava). Dekkari on jatko-osa Backmanin esikoisromaanille, mutta toimii myös itsenäisenä tarinana. Juoneltaan rönsyilevän, moniäänisen dekkarin päähenkilöinä rikosta selvittävät toimittaja Saana ja rikostutkija Jan.

Kuutti Koski

Syntynyt vuonna 1985. Kotoisin Oulusta, asuu Helsingissä.

Esikoisteos, nuoren miehen kehitysromaani Kaira ilmestyi vuonna 2016. Zeniitti on Kosken toinen teos.

On työskennellyt muun muassa ulkoministeriössä Kehitys-lehden päätoimittajana. Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri.

Ehdolla romaanilla Zeniitti (Like). 1700-luvun valistusaikaan sijoittuva historiallinen romaani. Päähenkilö ja minäkertoja on vuosina 1698–1759 elänyt matemaatikko Pierre Louis Moreau de Maupertuis, joka johti Ranskan tiedeakatemian retkikuntaa sen tehdessä laskelmia maapallon napojen litistyneisyydestä Tornionlaaksossa vuosina 1736–1737. Romaani vilisee muitakin valistusajan historiallisia hahmoja Voltairesta alkaen.

Miki Liukkonen

Syntynyt vuonna 1989. Kotoisin Oulusta, asuu Helsingissä.

Voitti J.H. Erkon kirjoituskilpailun vuonna 2009. Debytoi runokokoelmalla Valkoisia runoja vuonna 2011. Esikoisromaani Lapset auringon alla (2013) oli Runeberg-palkintoehdokas.

Liukkosen toistaiseksi kiitetyin ja tunnetuin teos O oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2017.

Ehdolla romaanilla Elämä: Esipuhe (WSOY). Järkälemäinen, 1035-sivuinen metafiktiivinen teos, jonka kohdalla perinteiseen mistä se kertoo -kysymykseen ei kannata koettaa kovin tiiviisti vastata. O:n tavoin loputtoman runsas, kieleltään yksityiskohtainen romaani, jossa ei jätetä yhtäkään ajatuksellista sivupolkua seuraamatta.

Matias Riikonen

Syntynyt vuonna 1989. Helsinkiläinen.

Matara on kotimaista kirjallisuutta opiskelleen Riikosen viides teos.

Esikoisromaani Nelisiipinen lokki ilmestyi vuonna 2012 ja oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Toisella romaanillaan Suuri fuuga (2017) ja sen teosparilla, proosavihko Kiertoradalla Riikonen voitti Kalevi Jäntin palkinnon.

Ehdolla romaanilla Matara (Teos). Matara kertoo pojista, jotka leikkivät kesäleirillä omaa mielikuvitusleikkiään, jossa rakennetaan Matara-nimistä omaa valtakuntaa. Romaania on kiitetty siitä, kuinka se ottaa lapset vakavasti, ilman aikuiskertojien näkökulmaa, lapsia lapsiksi määrittelevää (ylen)katsetta. Lasten keksimää rinnakkaistodellisuutta kuvataan kuin todellisuutta.

Dess Terentjeva

Syntynyt vuonna 1992 Petroskoissa. Asui lapsuutensa Viipurissa, muutti Suomeen 7-vuotiaana. Asuu nyt Tampereella.

Julkaissut vuosina 2020 ja 2021 Susanna Hynysen kanssa kaksi romaania Neonkaupunki-urbaanifantasiasarjaa. Ihanan käsinkirjoitus voitti WSOY:n Taajuus Z -nuortenkirjakilpailun.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, pääaine kirjallisuus.

Ehdolla romaanilla Ihana (WSOY). Säeromaanin muotoon kirjoitetussa nuortenromaanissa teini-ikäinen Lilja ihastuu netissä Ihanaan, joka osoittautuu isän naisystävän lapseksi. Kertojaääni lähentelee spoken wordia. Taajuus Z -kilpailun raati perusteli omaäänisen Terentjevan tuovan suomalaisen kirjallisuuteen äänen, jollainen siitä vielä puuttui.

Oikaisu 27.10.2021 kello 14.21: Jutussa sanottiin alun perin, että Kuutti Koski työskentelee ulkoministeriössä Kehitys-lehden päätoimittajana. Hän on kuitenkin lopettanut tehtävässä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut