Myös 1800-luvun Turussa kiisteltiin lihansyönnin etiikasta: tuore historiallinen viihdekirjallisuus tuo esiin aiheet, joita ihmiset pohtivat tänäänkin
Historiallista romantiikkaa on perinteisesti luettu Suomessa paljon, eikä laji näytä kuihtuvan. Uudet kirjailijat tuovat tarinoihin kuitenkin myös 2000-luvun arvot, asenteet ja ihmissuhteiden moninaisuuden.
Ann-Christin Antell tuntee 1800-luvun Turun, joka on hänen esikoisromaaninsa miljöö. Sen tunnelman tavoittaa myös Ett Hem -museossa: se on alkuperäisessä asussaan säilytetty yläluokan koti, jonka varakonsuli Alfred Jacobsson puolisoineen testamenttasi Åbo Akademille vuonna 1925. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Historiallinen proosa on perinteisesti ollut Suomessa luettua ja rakastettua kirjallisuutta, ja viime vuosituhannen lopulla myyntilistojen kärkeä kolistelivat vuoroon esimerkiksi Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) ja Kaari Utrio.
2000-luvulla tahti on hiipunut. Viime vuosina lajia myydyimpien listalla on edustanut enää Enni Mustonen, jonka lähihistoriallisen Syrjästäkatsojan tarina -sarjan osat yltävät yhä vuosittain yli 30 000 niteen myyntiin.