Uutuusteos teki löydön USA:sta –intiaanin ja suomalaisen jälkeläinen viihtyy saunassa ja juo viinaa - Kirjat - Aamulehti

Uutuusteos teki löydön USA:sta –intiaanin ja suomalaisen jälkeläinen viihtyy saunassa ja juo viinaa

Meeri Koutaniemi kuvasi fintiaaniveljekset Shyloh Lussierin ja Tyser Jaukkurin Keweenaw Bayssa.

12.8.2016 19:08

He löysivät toisensa Amerikan kylmistä pohjoiskolkista, Suurten järvien takamailta, 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.

Siis suomalaiset ja intiaanit. Pohjois-Amerikan pahnanpohjimmaiset.

Näistä kahdesta kansasta kiersi amerikkalaisten suissa sanontoja: ”ulkona on niin kylmä, ettei siellä selviä kuin suomalainen ja intiaani”. Tai: ”metsissä asuvat vain hullut suomalaiset ja intiaanit”.

Heitä yhdistivät raskaat metsätyöt, hiljaa olemisen taito, samanlainen huumori ja pienessä huoneessa hikoilu – meillä on sauna, heillä hikimaja.

Yhteistä oli myös elämän synkkä puoli: alkoholismi ja korkeat itsemurhatilastot.

Mutta mikä ihmeellisintä, amerikansuomalaisten ja intiaanien yhteinen historia ei ole katkennut missään vaiheessa.

Suurten järvien seuduille alkoi muodostua fintiaanien kulttuuri, ja se on voimissaan yhä.

Fintiaanien mailla -kirja kertoo ensimmäistä kertaa näistä ihmisistä, suomalaisten ja alkuperäiskansan jälkeläisistä. Siksi Katja Ketun, Meeri Koutaniemen ja Maria Seppälän kolmen vuoden projektia voi hyvällä syyllä kutsua kulttuuriteoksi.

Ontarioon asti

Fintiaanien maa ulottuu Pohjois-Minnesotasta Kanadan rajalta yli Wisconsinin ja Yläjärven, ja se jatkuu aina Ylä-Michiganin niemimaalle ja Kanadan Ontarioon asti.

Vuonna 2016 fintiaanit elävät pääosin köyhissä oloissa.

- Asumukset ovat karuja elementtitaloja tai asuntovaunuja. Ja työllisyystilanne on vaikea: joko on töitä kasinolla tai niitä ei ole laisinkaan, Seppälä kertoo.

Suurin osa Amerikan intiaaneista hankkii elantonsa kasinoilla, sillä intiaanit eivät joudu maksamaan veroa reservaateissa tapahtuvasta liiketoiminnasta.

Finlandian kylä Pohjois-Minnesotassa. Asukkaita: 195. Suomen kieltä ei taida enää kukaan. Alkoholia käytetään runsaasti.

Enimmäkseen fintiaanien maa on kuitenkin pikkuruisia kyläpahasia, kuten Finlandian kylä Pohjois-Minnesotassa. Näin sitä kuvataan kirjassa:

”Kielenosaajia ei 195 asukkaan kylässä enää löytynyt. Taajamassa oli kuoppainen pääkatu, kaksi baaria ja yksi Yhdysvaltojen vanhimmista osuuskaupoista, suomalaissiirtolaisten perustama. Paikallisen anniskeluravintolan buffetpöydästä sai mikrossa lämmitettyä ruokaa, ja iltapäivästä jo neljäsosa kyläkunnasta esiintyi juottolassa huomattavan päihtyneenä.”

Jos viina oli ongelma suomalaisille ja intiaaneille, sitä se on myös fintiaaneille.

- Lähes kaikki tapaamamme fintiaanit olivat entisiä alkoholisteja. He kuitenkin puhuvat siitä avoimesti ja kertovat selviytymistarinoitaan, Kettu kertoo.

Maria Seppälä kuitenkin muistuttaa, että kaikki kirjaan haastatellut fintiaanit ovat vahvoja ihmisiä.

- He rakentavat yhteisöään, elävät luonnosta, elvyttävät ojibwekieltä, toimivat ympäristöaktivisteina ja rakastavat omaa kulttuuriaan.

Suomalaisten suurin muuttoaalto Amerikkaan ajoittui vuosiin 1860–1924. Tuona aikana Pohjois-Amerikkaan lähti noin 370 000 suomalaista.

Syy lähtöön olivat monet: maan köyhyys, venäläistäminen, liikakansoitus, Venäjän armeijan välttämäinen.

Katja Kettu haluaa muistuttaa, että silloin matkaan lähtivät juuri nuoret suomalaismiehet, jotka halusivat tarjota perheelleen paremman elämän. Se on hyvä pitää mielessä pakolaiskeskustelussa.

- Siksi oli tyypillistä, että fintiaanien isät olivat Suomesta. Suomalainen mies solmi liiton intiaanivaimon kanssa.

Fintiaani tarkoittaa amerikansuomalaisen ja Amerikan alkuperäiskansaan kuuluvan, intiaanin, jälkeläistä.

Juuri ilmestynyt teos Fintiaanien mailla on ensimmäinen kattava suomenkielinen selvitys tästä tuntemattomasta kansasta.

Teos perkaa tarkasti amerikansuomalaisuuden historiaa ja alkuperäiskansojen taustoja.

Yksi kirjan teemoista on muukalaisviha. Intiaaneihin kohdistuva rasismi ei ole kadonnut mihinkään.

Kirja muistuttaa myös intiaanien kurjista oloista: joka neljäs Pohjois-Amerikan intiaani elää edelleen köyhyysrajan alapuolella ja peräti 30 prosenttia on vailla sairausvakuutusta.

Jussi SaarinenAamulehtiFinndians, fintiaanit. Sana hyppäsi kirjan tekijöiden silmilleThe Guardian-lehden lyhyestä jutusta.

He huomasivat heti, että nyt kävellään koskemattomalla ensilumella. Idea kirjasta alkoi poltella.

Niinpä kirjailijaKatja Kettu, dokumentaristiMaria Seppäläja valokuvaajaMeeri Koutaniemilähtivät ensimmäiselle aineistonkeruumatkalle heinä–elokuussa 2014. Suuntana oli Minnesotan, Michiganin ja Wisconsinin alueet.

Sen jälkeen fintiaanien köyhille maille palattiin vielä kaksi kertaa.

”Pikkukylien suljetut bensa-asemat ja laudoitetut ikkunat luovat kuvaa toisenlaisesta Amerikasta, siitä, jossa lama on jatkunut viimeiset sata vuotta. Suurten järvien takamaat ovat hämmentävän samanlaisia kuin Suomessa: suota, pikkujokia, uinahtaneita kyläpahasia. ”

Kirjan tekijät huomasivat nopeasti, että joillekin fintiaanius on iso pala identiteettiä. Jotkut taas eivät edes tiedä olevansa fintiaaneja, ja monille suomalaisuus tarkoittaa lähinnä suomalaisperäisiä sukunimiä.

Fintiaani-projekti ei jää pelkästään kirjaan. Maria Seppälän mukaan tekeillä on myös dokumenttielokuva. Se saanee ensiesityksensä vuonna 2017.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut