Kaupallinen yhteistyö

Yrittäjäveteraani ei ole luopumassa yrittämisestä, vaikka kesäkuussa tuli mittariin jo 90 vuotta

Virallisen eläkeiän Aulis Ääri saavutti jo vuonna 1993 eli neljännesvuosisata sitten.

Kuva: Ville Kulmala
Yrittäjäveteraani ei ole luopumassa yrittämisestä, vaikka kesäkuussa tuli mittariin jo 90 vuotta

Aulis Ääri on kirjaimellisesti pitkän linjan yrittäjä. Kesäkuussa mies juhli 90-vuotista elämänpolkuaan, mutta miehen perustama konepaja työllistää häntä edelleen. Konepaja sijaitsee samalla tontilla oman omakotitalon kanssa. Se onkin ollut miehen asuinpaikka läpi koko elämän, sillä se on myös hänen syntymätilansa.

Ville Kulmala

Punkalaitumen Kanteenmaalla koko elämänsä asuneen Aulis Äärin omakotitalon eräällä seinällä roikkuu monien taulujen joukossa myös Yrittäjien Timanttiristin luovutuksesta kertova plakaatti. Se on päivätty vuodelle 2008. Kyseinen merkin saamiseen vaaditaan 30 vuoden yrittäjäkokemus. Se on erittäin kunnioitettava saavutus, mutta jos mukaan laskettaisiin myös maatalousyrittäjänä toimitut vuodet, oltaisiin jo ihan eri sfääreissä. Ne hommat Aulis maatilan kasvattina aloitti jo poikasena. Ja niistä vuosista on todellakin jo tovi, sillä kesäkuussa yrittäjän synttärikakusta puhallettiin jo komeat 90 kynttilää.

Pitkän linjan possutilallinen

Auliksen yritys, Äären Konepaja Oy, sekä hänen samalla tontilla seisova omakotitalonsa sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä Punkalaitumen keskustasta, aivan lähellä parhaillaan tekeillä olevaa biokaasulaitosta. Sinne ei ole matkaa Auliksen talolta kuin pari kilometriä. Syy siihen, että reilun 1,5 miljoonan euron investointipäätös nousee juuri Punkalaitumella, liittyy tiiviisti myös Auliksen aiempaan uraan. Hän pyöritti itsekin pitkään kotitilallaan isoa sikalaa, ja juuri sikaloista saatava lanta on puolestaan tulevan kaasujalostamon keskeisin raaka-aine. Possuja tilalla oli kasvatettu jo Auliksen isän aikana, mutta suurempaan kokoluokkaan niiden osalta päädyttiin vasta 60-luvulla, jolloin tilalla toteutettiin laajennus.

– Meillä oli sen seurauksena 60-luvulla noin 400 emakkopaikkaa, mikä oli siihen aikaan Suomessa vielä isoimpien joukossa, Aulis Ääri taustoittaa.

Porsaita Aulis piti tämän vuosituhannen puolelle asti. Niitä saattaisi olla tilalla vieläkin, mutta EU-säännösten osalta tuli miehen ikä vastaan. Maataloustukien yläikäraja poistettiin vasta 2015.

Alkutahdit omista häkeistä

Miehen konepajayrityksen, Äären Konepajan käynnistyminen aikanaan 70-luvulla oli pitkälti jatkoa sikatilatoimintaan. Koko konepajatouhu nimittäin sai alkunsa siitä, että mies päätyi valmistamaan sikaloissa käytettäviä häkkejä. Ja kun niistä kerran tehtiin kerralla hyviä, alettiin niitä aika pian myydä myös muille sikatilallisille. Sikalahäkkejä yritys teki pitkään, mutta lisääntynyt kilpailu teki niiden valmistamisesta myöhemmin kannattamatonta. Etenkin Saksasta alkoi tulla markkinoille niin isoja toimijoita, ettemme enää pystyneet kilpailemaan hinnoissa niitä vastaan.

– Siinä vaiheessa me kuitenkin toimme markkinoille erilaisia ruokintalaitteita, jotka pitivät meidät edelleen kannattavana yrityksenä.

Öljykriisi ohjasi tuotantoa

Tänä päivänä Aulis Äärin yritys on erikoistunut säiliöiden valmistamiseen. Ensitahdit sen suuntaisten tuotteiden rakentamiseen polkaistiin käyntiin 70-luvulla, ja syy löytyi hyvin kaukaa Suomesta.1973 öljynviejämaiden yhteistyöorganisaatio Opecin pystyyn polkaisemat reippaat hinnankorotukset ja niiden seurauksena maailmalla syntynyt öljykriisi kun pistivät yrityksen miettimään vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja.

– Teimme yhdessä toisen konepajan kanssa esimerkiksi sellaisen kantopannun, johon mahtui kerralla kymmenenkin kuutiota metsästä kerättyjä kantoja poltettavaksi. Siihen aikaan Suomessa raivattiin paljon metsiä pelloksi, joten kannoista ei ollut puutetta.

Monenmoista tuotetta

Tänä päivänä tuotteista kenties myydyimmät farmarisäiliöt ovat olleet tuotanto-ohjelmassa koko 2000-luvun, ja niiden lisäksi valikoimaan kuuluvat myös suorakulmaiset maanpäälliset säiliöt, sekä niihin liittyvät valuma-altaat ja erilaiset pumppuvarusteet. Lisäksi konepajalla työstetään myös vaihtolavoja ja lietesäiliöitä ja suoritetaan oikeastaan kaikenlaiset konepajan perustyöt.

Kuva: Ville Kulmala
Perussäiliöt ja valuma-altaat ovat tänä päivänä pääosa tuotannosta. Valmiit tuotteet voi hyvin varastoida ulkona, sillä niiden pitää arjessa kestää aika paljon haastavampiakin olosuhteita.

Perussäiliöt ja valuma-altaat ovat tänä päivänä pääosa tuotannosta. Valmiit tuotteet voi hyvin varastoida ulkona, sillä niiden pitää arjessa kestää aika paljon haastavampiakin olosuhteita.

Valttina laatu

Ideoita tuotantoon on haettu toistuvasti maailmalta. Esimerkiksi niitä sikalahäkkien mallia käytiin aikanaan katsomassa Saksassa saakka, ja myös säiliöihin on käyty tutustumassa etenkin Tanskassa, joka on puolestaan ollut biokaasulaitosten osalta yksi maailman ykkösistä. Yrittäjän mukaan tuotteen laatu on ollut aina heidän valttikorttinsa. Käytössä on ollut jo pidemmän aikaa esimerkiksi Amerikassa patentoitu menetelmä, jonka myötä säiliöille niin kovin kriittisen tärkeä hitsaussauma voidaan tehdä erittäin korkealaatuisesti ja tarkemmin kuin mihin käsipelillä voitaisiin päästä. Etuna on sekin, että tuotteet on heillä tehty aina vähän paksummasta metallista.

– Kun etenkin pienissä säiliöissä yleinen standardi on kolme milliä, on meillä säiliöt tehty aina viiden millin levyistä.

Viime vuoden surkea sato näkyy

Yrityksen asiakkaina ovat tällä hetkellä pääasiassa maanviljelijät ja urakoitsijat. Kesä on perinteisesti kiireempää aikaa, mutta tänä vuonna talvi on ollut vielä tavallistakin hiljaisempi.

– Viime vuoden surkea sato on ollut syy tähän talvikauden tavallistakin hiljaisempaan menekkiin, mutta toisaalta nyt kesän korvalla tilauksia on jälleen saatu ihan mukavasti. Ja niitä odotellaan merkittävästi lisää myös heinäkuussa Oripään lentokentällä järjestettävästä maatalousnäyttelystä, jossa konepaja aikoo olla mukana.

– Ylipäätään nämä Agrimessut ovat olleet meille hyvin kannattavia paikkoja kaupallisesti.

Lamoista kuivin jaloin

Lamakaudet, joita niitäkin on mahtunut näin pitkään uraan jo useampi, eivät ole olleet heille mitään totaalisia shokkeja. 90-luvun lamassa apua oli siitä, että tuolloin yrityksessä oli vielä voimakkaasti sikataloutta. Tämä tuoreempi finanssikriisiä seurannut taantuma puolestaan ei ole sekään aiheuttanut mitään järisyttävää hiljentymistä, joskin mies myöntää, että kokonaisuudessaan menekki on ollut koko alalla laskusuunnassa. Se lienee seurausta siitä, että maanviljelijöiden kokonaismäärä on Suomessa jatkuvasti laskenut, ja varsinaiset pientilat ovat nykyään liki uhanalainen laji.

 

Eläkeiässä jo neljännesvuosisadan

Virallisen eläkeiän Aulis Ääri saavutti jo vuonna 1993, mikä tarkoittaa sitä, että hän olisi saattanut olla eläkkeellä jo 25 vuotta. Hän ei kuitenkaan suunnittele vielä nytkään mitään varsinaista eläkettä.

– Kyllä se on tämä työn mielenkiinto, mikä on saanut minut jatkamaan. Olen aina nauttinut siitä, että saan olla mukana kehittämässä uutta, ja lisäksi edelleen onnistumiset antavat valtavasti virtaa.

Paljon on muuttunut elämä ja työntekokin näin pitkän ihmiselämän aikana. Auliksen aloittaessa maanviljelyksen ei moottoreita pahemmin ollut käytössä kauratoimisia lukuun ottamatta.

– Kyllä minä hyvin muistan sen kun äestä vedettiin kahdella hevosella. Nykyäänhän pelkästään se äes on varmasti  kymmenen kertaa leveämpi, hän kertoo.

Auliksen omassa elämässä tapahtui suuri muutos kahdeksan vuotta sitten, kun hänen vaimonsa, Saimi Ääri, menehtyi. Yhdessä oli kuljettu pitkä matka, sillä naimisiin nuori pari oli mennyt jo 50-luvulla. Vaimo teki uransa aivan eri hommissa, nimittäin politiikan parissa. Hän on jäänyt historiaan paitsi Suomen ensimmäisenä naispuolisena kunnanvaltuuston puheenjohtajana myös neljä kautta eduskunnassa istuneena kansanedustajana ja Suomen ensimmäisenä naispuolisena kunnallisneuvoksena.

Presidentti muisti lainatut kalvosinnapit

Aulis on itse paljasjalkainen punkalaitumelainen, ja kotikin n sijainnut samalla tontilla nyt jo sen 90 vuotta. Kaikkea kehitystä kotipitäjässään hän ei ole seurannut hyvillä mielin. Etenkin maaseudun ja pienempien kylien autioituminen on ollut vähän liiankin selvästi havaittavissa omassa naapurustossa. Miehen entinen lähikoulukin on hiljentynyt jo vuosia sitten.

Kuriositeettina mainittakoon muuten, että Auliksen luokkatoverina oli aikanaan tuleva presidentin rouva eli Tellervo Koivisto, joka yhdessä Maunon kanssa säilyi perheystävänä myöhemminkin. Hauska yksityiskohta on sekin, että Aulis lainasi Koiviston häissä häähumussa omansa kotiin unohtaneelle, tulevalle presidentille kalvosinnapit.

– Myöhemmin kun Mauno oli Suomen Pankissa hommissa, hän eräässä tilaisuudessa jo kaukaa nosti kätensä ja näytti minulle, että nyt oli omat napit mukana, Aulis hymyilee.

Pidetty henkilö

Kun ihminen on elänyt samassa kunnassa 90 vuotta, selvä on, että siinä on ehtinyt jo muodostua omalle kylälle tuttuja vähän enemmänkin. Tämän vahvistaa myös Seija Huotari. Hän on itsekin jäänyt leskeksi jo pidempi tovi sitten, ja autellut Aulista Saimi-rouvan kuoleman jälkeen niin yrityksen paperitöiden kuin kotiaskareidenkin kanssa.

– Aina kun menemme esimerkiksi kauppaan, niin paljon iellä on tuttuja. Kyllähän Aulis on täällä kylällä erittäin pidetty ihminen. Hän on hyvin ihmisläheinen ja erittäin vaatimaton ja lämminhenkinen mies, Seija kehuu ystäväänsä.

– Senkin olen huomannut, että aika monelle paikalliselle nuorelle Aulis on aikanaan tarjonnut sen elämän ensimmäisen työpaikan kesäisin tilalla. Vasta äsken yksi mies tuli kaupassa kehumaan, että oli aikanaan kesätienestillä ostanut itselleen sen ensimmäisen moponsa.

Syntymäpäiviä juhlittiin vähän isommalla porukalla

90-vuoden merkkipaaluaan Aulis vietti kotioloissa. Aivan pikkupiirissä pitkän linjan yrittäjä ei juhlinut, sillä pitopalvelun arvion myötä ruoat varattiin ainakin sadalle hengelle.

Entäpä sitten tulevaisuus? Sen suhteen 90-vuotias yrittäjä vähän toppuuttelee.

– Tässä iässä kun mennään, ei paljon tulevaa suunnitella, mutta tätä yritystä minä haluan jatkaa niin pitkään kuin vain terveys kestää, hän tuumaa. Ja sen verran hyvässä vedossa Aulis tuntuu olevan, että se saattaa olla vielä hyvinkin pitkään. Viime vuonna miehelle tehtiin leikkaus, mutta siitäkin hän on toipunut hyvin.


Kaupallinen yhteistyö

Pääaiheet

Sammio