Kaupallinen yhteistyö

Lentokentän matkustajamäärissä jäädään tänä vuonna ennätysalas – tästä syystä siitä ei kuitenkaan kannata murehtia

Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajakehitys on ollut viime vuosina mollivoittoista katsottavaa. Huippuvuosista on tultu jyristen alas, ja sekin on jo lähes varma, että matkustajamäärä vuonna 2018 jää alhaisimmalle tasolle vuosikausiin. Lentokentälle uusia yhteyksiä ja siten myös matkaajia haaliva Marja Aalto Business Tampereesta suhtautuu tulevaisuuteen silti hymyssä suin. Tämän puolesta puhuu myös joulukuussa kentälle 15 miljoonan euron investointipäätös.

Kuva: Irina Luoto, Jenga Markkinointiviestintä Oy
Lentokentän matkustajamäärissä jäädään tänä vuonna ennätysalas – tästä syystä siitä ei kuitenkaan kannata murehtia
Ville Kulmala

Tämä on niitä juttuja, jotka kannattaa lukea alusta loppuun, sillä lukemalla pelkästään alun saat Tampere-Pirkkalan lentokentän tulevaisuudesta synkän kuvan. Jos taas luet vain seuraavan sivun, on käsitys optimistisempi, muttei aivan kokonainen. Suosittelen siis, että siirrät katseesi seuraavaan kappaleeseen ja tavaat tekstin alusta sen päättävään pisteeseen saakka.

Ennätysvuosista on jo aikaa

Aloitetaan täräyttämällä alkuun ne huonot faktat, eli murheellinen rivi numeraaleja. Lentokentän matkustajaluvut saavuttivat ennätyksensä miltei vuosikymmen sitten, 2009. Sinä vuonna kentän kulki ilmateitse reippaat 700 000 matkaaja. Helsinki– Vantaa porskutteli luonnollisesti omilla luvuillaan, mutta Tampere oli selvä kakkonen. Ennätysvuonna 2009 Tampereelta lennettiin peräti 14 eri kohteeseen, joskin osaan vain sesongeittain, mutta silti valtavasti sekä aiempaan että nykyiseen verrattuna.

Toissavuosi oli heikoin

Sittemmin luku on harventunut huolestuttavaa tahtia. Vuoden 2016 matkustajatilastot kertovat karua kieltä. Tampere–Pirkkalan matkustajamäärä oli tipahtanut silloin 209 000 matkustajaan. Yhtä alhaalla se oli viimeksi 90-luvun puolella eli aikaan ennen koko Ryanair-kuvion alkua. Myös sijoitus lentokenttien välisessä vertailussa oli 2016 historiallisen huono. Ohi olivat menneet perinteisesti Tampereen jälkeisiä sijoituksia pitäneet Turku ja Oulu, mutta valitettavasti myös melko moni muu kenttä. Tampere jäi myös tänä vuonna matkustajamäärissä jopa Vaasan, Rovaniemen ja Kittilän kentän jälkeen, joskin kahta viimeistä selittää Lapin nykyinen valtava suosio talvimatkailukohteena.

Kova työ palkittiin, mutta…

Tässä valossa viime vuoden matkustajamäärät olivat jopa hyvät. Kasvua edeltävään murhevuoteen oli reilusti, sillä 230 000 matkaajan raja meni rikki, vaikka ennen vuodenvaihdetta kentälle ei edes uskallettu asettaa povata kasvua.

– Vuoden 2017 alussa uskalsimme kuitenkin jo ennustaa kentälle noin 10 prosentin kasvua matkustajaliikenteeseen, joka sitten toteutuikin. Joskin aikamoisen työn kautta, Aalto kertoo.

Kuluvalle vuodelle Pirkkalan kentällä odotetaan kun taas miinusvuotta. Lentoliikenteen kehitysjohtaja Marja Aalto itse arvioi tämän vuoden matkustajamäärän päätyvän jonnekin 175 000 ja 190 000 tienoille riippuen vielä millaisia reittejä syksy tuo.

Kuva: Irina Luoto, Jenga Markkinointiviestintä Oy

Tämän pudotuksen syy tiedetään jo etukäteen

Sitten se positiivinen puoli. Marja Aalto nimittäin näkee tämän vuoden matkustajaennusteessa myös sen kuuluisan kolikon kääntöpuolen. Ei siinä, että edellisvuoden tuloskaan olisi mikään pitkällä tähtäimellä tavoitteena oleva päämäärä, mutta koko totuutta tämän vuoden reipas notkahdus ei kerro. Suurin syy on nimittäin kentällä kesällä 2018 toteutettava remontti, joka puolestaan on tulevaisuuden kannalta äärimmäisen positiivinen asia. Aalto uskoo, että nyt Pirkkalassa tehtävä remontti puhuu sen puolesta, että Tampere– Pirkkala pääsee kehittymään eräänlaisena Suomen kakkoskenttänä.

Komea potti

Aallon mielestä investointi on saanut kokoonsa nähden aika vähän huomiota. Helsingin Sanomat teki siitä ison jutun, mutta aika monelta ei-sen-lukijalta meni ohi, kuinka valtavasti kentän omistava Finavia on siihen panostamassa. Kaikkiaan kentän uusintatöihin on varattu 15 miljoonaa euroa. Se on tuplasti enemmän kuin mitä Finavia on siihen koko kuluvan vuosikymmenen aikana laittanut.

– Tämä kertoo, että kentän tulevaisuuteen riittää uskoa. 15 miljoonaa on summa, jota mikään taho ei puoltaisi ilman pidemmän aikavälin kasvusuunnitelmia, Aalto huomauttaa.

Työvoitto

Finavian päätös yllätti myös Aallon. Mutta siis ehdottomasti myönteisessä mielessä. Puhuipa hän Helsingin Sanomien haastattelussa jopa joululahjasta, koska asiasta tiedotettiin aivan viime vuoden lopussa.

– Finavian ja päättäjien suuntaan on tehty aktiivista vaikuttamistyötä kesästä 2016 alkaen, joten työvoitto tämä oli, Aalto myöntää ja korostaa tämän olleen monen tahon – ei vain hänen itsensä – ansiota. Kiitosta hän jakaa myös Tampereen tuoreelle pormestarille.

Lauri Lyly lähti heti kautensa alussa ajamaan tätä erittäin aktiivisesti Finavian suuntaan, mitä suuresti arvostan, Aalto kehaisee.

Selitys matkustajakadolle

Remontissa uusitaan kentän koko kiitorata ja kiitoradan päihin saadaan aivan uudet kääntöpaikat. Käytännössä työn alla on aitojen taakse jäävä kiitorata ja muu kentän infrastruktuuri, ei itse asema. Negatiivinen puoli on se, että kyseessä olevan remontin myötä lentokenttätoiminta joudutaan ajamaan alas 17.7.– 12.8.2018 väliseksi ajaksi eli lähes kuukaudeksi.

Kun matkustajia ei liiku, ja remontin ajoitus osuu normaalisti vilkkaaseen kesäkauteen, on lopputuloksena se Aallon alussa kaavailema noin 40 000 matkustajan väheneminen. Vaihtoehdot olivat vähissä. Työnsä vuoksi matkustavien liikemiesten suhteen kyseinen ajankohta on paras, sillä se on liikematkailun osalta hiljaisin.

– Ja juuri liikematkustajat ovat ne varsinaiset kanta-asiakkaamme, ja täten myös leipäpuumme, Aalto muistuttaa. On aikataulutukseen tosin myös toinen syy. Tammikuu olisi ehdottomasti hiljaisin kuukausi matkustajien osalta, mutta samalla myös keleiltään sellainen, että maatyöt eivät juuri houkuttele.

Kuva: Irina Luoto, Jenga Markkinointiviestintä Oy

Ensi kevään reiteistä tiedetään lisää syksyllä

Pakkopaussi on ehdottomasti huono juttu myös neuvottaessa tulevia reittejä suunnittelevien lentoyhtiöden kanssa.

– Minun tehtäväni on muistuttaa lentoyhtiöiden reittisuunnittelijoita siitä, että notkahdus johtuu tästä nimenomaisesta syystä.

Pitkällä tähtäimellä investointi on Aallon mukaan silti Pirkanmaan sekä kaikkien kentän käyttäjien etu.

– Tämän mittaluokan remontti, on tärkeä indikaattori siitä, että alueella on pysyvää merkitystä ja että lentoliikenteeseen todella panostetaan. Lentoyhtiöiden suuntaan se on viesti, jota on mukava viedä, 15 miljoonaa on tämän kokoiselle kentälle merkittävä juttu, Aalto summaa. Matkustajamääriin nyt tehty investointi ei vaikuta heti, mutta optimitilanteessa uusia yhteyksiä saadaan jo ensi vuoden kevääseen, sillä varsinaiset päätökset tulevaista reiteistä lentoyhtiöissä tehdään seuraavan kerran syys–lokakuun vaihteessa.

Edelleen toisiksi kansainvälisin

Se, että Tampere on romahtanut lentomatkustajien määrässä mitattuna hopeapallilta sijalle seitsemän, on ollut kiistämättä heikko suoritus, mutta aivan koko totuutta tämä listaus ei Aallon mukaan kerro. Pirkanmaan lentokenttä sattuu olemaan siinä mielessä vähän erityisasemassa moneen muuhun, että täältä lennetään merkittävästi vähemmän sisämaanlentoja eli käytännössä Helsinkiin suuntautuvia matkoja.

– Me olemme edelleen Suomen toiseksi kansainvälisin lentoasema, sillä meiltä leijonanosa matkustuksesta tapahtuu ulkomaille, Aalto aloittaa.

– Tampere–Pirkkalan Helsinkiin lentävistä matkustajista lähes kaikki jatkavat eteenpäin. Noin kahdeksan prosenttia kaikista Tampereen lentomatkustajista lentää Suomen sisäisellä reitillä kotimaan kohteeseen ja loput jatkavat ulkomaille. Helsinkiin jää vajaa prosentti kaikista kulkijoista, Aalto avaa.

Sijainti on ylivoimainen

Tampere–Pirkkalan kentän vetovoima ulottuu huomattavasti maakuntarajan ulkopuolella. Juuri sen sijainti on yksinkertaisesti erinomainen. Tämän todistamiseen ei tarvita karttalehteä ja harppia kummempaa tekniikkaa. Siinä missä Turusta, Porista ja Vaasasta piirretyn ympyrän sisäpuolelle jää melkoinen määrä merenpohjaa, jää Tampereen ympärille piirretyn rajan sisään suurin osa tiheimmin asutettua Suomea. Jyväskylään tai Kuopioon mentäessä saman harppiharjoituksen sisään jää puolestaan huomattavasti vähemmän populaa.

– Tästä syystä Tampere–Pirkkalaa voi pitää aidosti siis paitsi Pirkanmaan, myös Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan omana kotikenttänä.

Lomalennoissa plussaa

Yhdessä asiassa nostetta on tiedossa jo tähänkin vuoteen, sillä Pirkkalasta lähtevien lomalentojen määrä nousee myös tänä vuonna. Esimeriksi Tui on lisännyt Kanarian saaren kahden lomalentoreitin oheen mukaan Turkin ja Kreikan. Matka- Vekalla on koko talven ja kevään kestävä lentosarja, ja paluun Pirkanmaan kentälle tekee Detur, joka sekin lentää lyhyen sarjan keväällä, ja mukana on myös muutama muu räätälöidympi lomalento.

– Lomaliikenteessä oikeiden reittimäärien löytäminen on tarkkaa puuhaa, sillä huonosti vetävän matkailukauden jälkeen leikkuri on armoton. Lomalennot pitää lentää käytännössä kaikki täysin lastein, hän kertoo. Matkustuspäätöksillä siis todella on merkitystä

– Pirkanmaalta lähtevälle lomalennolle osallistuminen on siis puoltoääni myös oman kentän tulevaisuuden puolesta, Aalto vinkkaa.

Apuvoimia lentokenttäsanoman julistamiseen

Kuva: Business Tampere

Kuva: Business Tampere

Marja Aalto sai lentokenttäevankeliumin julkistamiseen rinnalleen myös työparin, kun Kauppakamarin ja Business Tampereen kaksoisroolin työssään omaksunut Harri Ojala saatiin vuoden vaihteessa jakamaan työtaakkaa. Roolijako on selvä, sillä lentoyhtiöt sekä markkinointi ja tiedotus ovat jatkossakin Marjan harteilla, ja elinkeinoelämän koukerot hyvin tunteva Ojala ottaa hoteisiinsa yritysrajapinnan.

– Olen erittäin tyytyväinen, että Harrin  kautta meillä on entistäparemmat yhteydet myös elinkeinoelämään. Liikematkustajat ovat lentokentän vakiomatkustajinameille äärettömän tärkeä ryhmä, Aalto myöntää.

Nyt meneillään olevasta no usukaudesta pitää ottaa irti mahdollisimman paljon.

– Kansainvälisten yritysten  sijoittumisellapaikkakunnalle lentokentällä on selvä merkitys. Lentoaseman todellisen vaikutuksen näkee vasta kun sitä ei ole, eikä meillä ole varaa siihen kokeiluun. Huonoja esimerkkejä maailmalta löytyy valitettavan paljon.


Kaupallinen yhteistyö

Pääaiheet

Sammio