Kaupallinen yhteistyö

Kolmoistutkinnon antava konelukio tekee paluun – ja siihen on todella hyviä syitä

Kolme tutkintoa neljässä vuodessa antava koulutus takaa hyvät menestymisen eväät työelämään ja korkeakoulujen jatko-opintoihin. Konelukio on Tampereen seudun ammattiopisto Tredun ja sen yhteistyöverkoston vastaus kysyntään.

Kolmoistutkinnon antava konelukio tekee paluun – ja siihen on todella hyviä syitä

Teknologiateollisuuden tuotteille on maailmalla kysyntää, kuten tälle Valmet IQ Scanner -laitteelle, joka mittaa valmistuvan paperin laatua. Tuotannon esimiehenä työskentelevä Marko Lintula pitääkin työllisyysnäkymiä alalla hyvinä.

Tampereella tulee neljän vuoden tauon jälkeen mahdollisuus hakea jälleen konelukio-opintoihin ensi kevään yhteishaussa. Tarjolla on kolmoistutkinto eli mahdollisuus suorittaa kone- ja tuotantotekniikan alalla ammattilukio-opinnot, jotka sisältävät ammatillisen perustutkinnon, lukion oppimäärän sekä ylioppilastutkinnon.

Konelukion palauttamisessa opetustarjontaan on kuunneltu Tampereen kaupungin, työnantajien ja korkeakoulujen toivetta, sanovat Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kone- ja tuotantotekniikan koulutuspäällikkö Timo Saari sekä opinto-ohjaaja Mikko Kukkola.

-Meillä on konelukiosta erittäin hyvät kokemukset. Se tarjoaa erinomaiset valmiudet työelämään ja jatko-opintoihin, Saari taustoittaa.

Ylioppilastutkintoon ja lukion päättötodistukseen tähtäävä opetus kulkee koulutuksessa lomittain ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen kanssa.

Konelukion opiskelijat ovat Saaren mukaan olleet tunnetusti erittäin motivoituneita, oppivaisia ja työelämässä haluttuja.

-Teollisuus on saanut heistä hyviä työntekijöitä ja jatko-oppipaikat hyviä opiskelijoita.

Konelukiossa suoritetut opinnot kattavat ammattikorkeakoulun perusopintoja niin, että opiskeluaika on ammattikorkeakoulussa jopa puoli vuotta lyhyempi.

-Konelukio antaakin hyvän väylän jatkaa insinööritasolle. Tekniikan alan jatko-opintoja miettivän kannattaa valita ammattilukio, Saari suosittelee.

-Kolmannen vuoden syksyllä voi jo kirjoittaa jonkun aineen, ja kolmannen vuoden keväällä kaikki aineet tai loput niistä. Neljäntenä vuotena käydään lukiokursseja, Tredun opinto-ohjaaja Mikko Kukkola aikatauluttaa.

-Kolmessa vuodessa on siis ihan mahdollista saada sekä ammatillinen perustutkinto että ylioppilastutkinto, ja neljännen vuoden aikana hankkia lukion päättötodistus, Kukkola lisää.

Kone- ja tuotantotekniikkaa Tredussa opettava Jussi Koort valmistui parikymmentä vuotta sitten itse konelukiosta, minkä jälkeen opiskeli kone- ja tuotantoautomaatioinsinööriksi sekä suoritti vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

-Konelukion käyneenä voin sanoa, että se antoi erittäin hyvät valmiudet korkeakouluopintoihin. Sen antama pohja on ollut merkittävä aina tähän päivään asti, Koort painottaa.

-Kun olin aina tykännyt tehdä asioita käytännössä ja myös lukio kiinnosti, konelukio oli juuri minua varten.

Tampereen ammattikorkeakoulun vastuuopettaja Seppo Mäkelä, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelija Juuso Kanerva sekä kone- ja tuotantotekniikka opettaja Jussi Koort ja koulutuspäällikkö Timo Saari luottavat tekniikan alaan, joka aina tarvitsee myös monipuolisia osaajia.

Tampereen ammattikorkeakoulun vastuuopettaja Seppo Mäkelä, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelija Juuso Kanerva sekä kone- ja tuotantotekniikka opettaja Jussi Koort ja koulutuspäällikkö Timo Saari luottavat tekniikan alaan, joka aina tarvitsee myös monipuolisia osaajia.

Konelukion opiskelijoilla on jo opiskeluaikana yhteyksiä työelämään, mikä edesauttaa menestymistä työmarkkinoilla ja jatko-opinnoissakin.

-Konelukiossa annettu koulutus on ollut tunnettua Pirkanmaan yrityksissä ja mikseipä myös muualla. Konelukion käyneet työskentelevät usein työnjohtajina tai vastaavissa tehtävissä, joissa tulee hallita tuotannonohjaus, Koort toteaa.

Tredun yhteistyöverkostoon kuuluvan Tampereen ammattikorkeakoulun monimuotoryhmien vastuuopettaja Seppo Mäkelä sanoo huomanneensa, että konelukion käyneiden valmistumisprosentti on korkea ammattikorkeakoulussa.

-Lisäksi konelukiolaiset työllistyvät erittäin hyvin, mikä ei ole mikään ihme, sillä konelukiosta saadaan hyvä käytännön näkemys, Mäkelä painottaa.

Teoriapuolella matematiikan ja fysiikan taidot ovat tärkeitä, mutta Mäkelä haluaa korostaa myös muiden lukio-opintojen merkitystä.

-Enpä tiedä työtä, jossa ei joutuisi käyttämään äidinkieltä sekä kirjoittamaan raportteja ja muita esityksiä, hän korostaa.

”Sitkeyttä se kysyi ja antoi – hyvä niin”

Konelukiosta vuonna 2000 valmistunut Valmet Automationin Tampereen toimituskeskuksen tuotantopäällikkö Marko Lintula nostaa ensimmäisenä ajatuksena esiin sitkeyden vaatimuksen, joka ei koskaan ole nuorelle pahasta.

-Konelukio sekä kysyi että antoi sitkeyttä: huomasi sen, etteivät asiat tule ilmaiseksi, ja että niiden eteneminen on itsestä kiinni. Ymmärsi, että on ponnisteltava.

Vielä tuohon aikaan ammattikoulua käytiin päivällä, minkä jälkeen illat kuluivat lukio-opintojen parissa.

Kun mekaniikka ja tekniikka olivat aina kiinnostaneet, Lintulalle oli luonteva ratkaisu siirtyä yläkoulusta konelukioon, jossa hän ylioppilastutkinnon lisäksi suoritti koneenasennuksen perustutkinnon.

Työtä on alalla riittänyt heti valmistumisesta lähtien. Asentajan pestissä hän työskenteli noin yhdeksän vuotta, minkä jälkeen opiskeli ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksessa automaatioinsinööriksi.

-Ammattikorkeakoulussa lukio-opintojen yleistieto oli eduksi ja helpotti opiskelua. Valmistuttuani siirryin aluksi kehitysinsinööriksi ja myöhemmin tähän tuotantopäällikön työhön, jossa olen ollut kohta neljä vuotta, hän kertoo etenemisestään.

-Nuori antaa aina käyntikortin itsestään työelämään, joten työharjoitteluihin kannatta suhtautua sen mukaisesti, hän sanoo. Tuotannon esimiehenä työskentelevällä Lintulalla on ryhmässään 24 työntekijää.

-Kolme entistä konelukiolaista on meidänkin porukassa, joten kyllä sillä koulutuksella tuntuu pärjäävän.

Konelukio antaa ammattitutkinnon ja avaa ovia sekä työelämään että jatko-opintoihin.

-Ja jos ei ole ihan varma omasta alastaan, se antaa myös aikaa jatkosuunnitelmiin.

Neljässä vuodessa hankittava kolmoistutkinto on Lintulan mukaan joka tapauksessa tehokasta ajankäyttöä.

-Eikä sitkeyden vaatimus ole koskaan pahasta, hän summaa.

Käytäntöä tuntevia arvostetaan myös TTY:llä

Tampereen teknillisen yliopiston kone- ja tuotantotekniikan professori Kari T. Koskinen tervehtii ilolla tietoa konelukion paluusta Tampereelle.

-Kuulostaa hyvältä, tällaista tarvitaan, Tredun yhteistyöverkostoon kuuluva Koskinen sanoo konelukioon liittyvistä suunnitelmista.

-Ja me tarvitsemme hyviä opiskelijoita. Opiskelijoita, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita modernista konetekniikasta, hän vinkkaa tulevien konelukiolaisten jatkoväylistä.

TTY on ja haluaa olla mukana alan yhteistyöverkostoissa. Koskinen mainitsee esimerkkinä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Tampereen teknillinen yliopiston muodostaman älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymän, joka osaltaan rakentaa suomalaisen valmistavan teollisuuden tulevaisuutta.

Professori Kari T. Koskinen toivoo konelukiolaisten näkyvän myös TTY:n opiskelijoina.

Professori Kari T. Koskinen toivoo konelukiolaisten näkyvän myös TTY:n opiskelijoina.

Tämä SMACC eli Smart Machines and Manufacturing Competence Centre tarjoaa erityisesti pk-yritysten käyttöön ratkaisuja, huippuosaamista sekä laajan yhteistyöverkoston.

-SMACC-yhteistyöverkoston kautta on mahdollista saada aikaan opiskelijoiden ja oppilaitosten toteuttamia hankkeita. Konelukio voisi Koskisen mukaan myös hyödyntää TTY:n Kampusareenan puitteita ja laitteita.

Oikealla tekemisellä on tekniikan alalla aina suuri merkitys. Siksi TTY:lläkin halutaan panostaa käsillä tekemiseen erityisesti opintojen alkupäässä.

-Ennen vanhaan korjattiin mopoja, mutta nykyään ei ilmeisesti niinkään paljon. Kiinnostus käsillä tekemiseen on kuitenkin aivan loistava kasvualusta konetekniikan teekkarille ja diplomi-insinöörille, Koskinen sanoo.

Konelukiolle hän antaa sillanrakentajan roolin toisen aseteen koulutuksen ja yliopiston välillä.

-Hyvänä tavoitteena voidaan pitää sitä, että konelukion käyneet näkyvät tulevaisuudessa aina vain enemmän täällä meillä.

Perustietoa konelukiosta

Konelukioon hakeminen on jälleen mahdollista kevään yhteishaussa. Koulutus yhdistää tekniikan ja lukio-opinnot.

Kolmoistutkinto sisältää ammatillisen perustutkinnon, lukion oppimäärän ja päättötodistuksen sekä ylioppilastutkinnon.

Kone- ja tuotantotekniikan lisäksi ammattilukiossa on mahdollisuus suorittaa sähkö- ja automaatiotekniikan (automaatioasentaja) ja tieto- ja tietoliikennetekniikan (ict-asentaja) sekä lentokoneasennuksen perustutkinto (avioniikka- tai lentokoneasentaja, koulutus Pirkkalassa).

Lukiokurssien opetusta varten toimivat Hepolamminkadulla Tampereen teknillisen lukion sekä Pirkkalassa Pirkkalan yhteislukion modernit, viihtyisät ja viimeisimmällä opetusteknologialla varustellut tilat

Lukio-opinnon ja ylioppilastutkinto antavat laajan yleissivistyksen, jolloin jatkovalmiudet parantavat.

Opiskelu on luokkamuotoista. Lukiokurssien opetuksessa käytössä ovat Hepolamminkadulla toimivan Tampereen teknillisen lukion nykyaikaiset tilat.

Ammattilukio tuottaa parhaan mahdollisen pohjan sekä työelämään että jatko-opintoihin korkeakouluissa ja yliopistoissa.

 

Ammatillinen koulutus uudistuu

Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta astuu voimaan vuoden 2018 alusta.

Uudistuminen merkitsee entistä voimakkaampaa yhteyttä työelämään.

Koulutusta kehitetään osaamisen ja työelämän tarpeiden mukaiseksi.

Yritykset saavat näkyvämmän jalansijan opetuksen järjestelyissä, ja oppiminen tapahtuu aikaisempaa enemmän työpaikoilla.

Opiskelijoille laaditaan yksilölliset opintopolut.

Keskeisiin muutoksiin kuuluu yksi näyttöön perustuva ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto.

Osaaminen arvioidaan näytöillä aidoissa työtilanteissa.

Tutustu koulutukseemme: www.tredu.fi


Kaupallinen yhteistyö

Pääaiheet