"Koston kierre" Hämeen-Anttilan vaikuttava kirje on tavoittanut jo miljoona ihmistä

Aamulehti pyysi professori Jaakko Hämeen-Anttilaa kirjoittamaan sunnuntain 15.11. etusivun. Professori lähetti Aamulehdelle kirjeen muotoon tehdyn tekstin, joka julkaistiin etusivulla allekirjoituksen kera, Ranskan väreissä. Kuva etusivusta jaettiin myöhään lauantai-iltana myös Aamulehden Facebook-sivuilla. Sitä kautta kirjoitus lähti leviämään sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Sunnuntai-iltapäivään mennessä päivityksestä on tykännyt yli 12 000 ja sen on jakanut yli 6 900 lukijaa. Päivitys on tavoittanut jo yli miljoona henkilöä. Pariisissa tapahtui perjantaina 13.11. tuhoisa terrori-iskujen sarja Julkaisemme suurta huomiota saavuttaneen etusivun kirjoituksen tässä jutussa. Hämeen-Anttilan kirjoitus Aamulehden etusivulla 15.11.205: Syyskuun yhdestoista on heittänyt pitkän varjon yli neljäntoista vuoden päähän. Onko perjantai, kolmastoista päivä samanlainen vedenjakaja Euroopalle? Toivottavasti ei. Maailmamme ei kaipaa lisää epäluuloa, turvatarkastuksia eikä kontrollia. Sen sijaan että kiirehtisimme lisäämään varotoimenpiteitä, meidän on syytä analysoida tilannetta ja sen taustoja. Mistä perjantain iskussa oli kyse? Isis eli Syyriassa viime kesänä nousujohteisesti, mutta sen vetovoima on alkanut hiipua. Vielä alkusyksystä monet radikaalit muslimit - pieni vähemmistö kaikista muslimeista - pitivät Isisin hallitsemaa aluetta uutena alkuna islamilaiselle valtiolle, kalifaatille. Isisin mediatempaukset videoituine teloituksineen olivat avoin haaste länsimaiden dominoimalle maailmanjärjestykselle. Kuukaudet ovat kuitenkin kuluneet ja alueelta on alkanut tihkua tietoja siitä, ettei elämä siellä ole sittenkään kovin islamilaista tai onnellista. Samaan aikaan Isis on kärsinyt sotilaallisia tappioita Syyriassa. Jotain oli tehtävä. Pariisin iskut ovat yritys polarisoida tilannetta. Mitä vahvempia reaktioita Euroopan tai Lähi-idän muslimiväestöä vastaan ne aiheuttavat, sen parempi, Isisin kannalta. Terroristien tarkoituksena on käyttää viattomia ranskalaisia uhreja siihen, että ranskalaisten ja muiden eurooppalaisten viha kohdistuisi yhtälailla viattomia muslimisiirtolaisia tai Lähi-idän asukkaita vastaan ja eräänlainen koston kierre saataisiin aikaan. "Ne tappoivat meitä, tapetaan siis me nyt niitä." Keitä terroristit sitten ovat? Vielä nyt on vaikea sanoa muuta kuin että kyse lienee ääri-islamilaisesta terrorista, jonka toimijat pitävät itseään Isisin tukijoina. Useimmille muslimeille Isis edustaa järjetöntä uhkaa, joka on kaukana heidän normaalista islamilaisesta elämänmenostaan. Maailman vajaasta kahdesta miljardista muslimista kahdeksan osallistui Pariisin iskuihin ja heidän taustajoukkoihinsa on ehkä kuulunut kymmenisen muuta, jotka Ranskan poliisi toivottavasti saa pian kiinni ja tuomittaviksi. Suunnilleen 0,000 001% maailman muslimeista syyllistyi iskuun. Terroristien iskut olivat mielettömiä ja jos he olisivat säilyneet hengissä, mikään tuomio ei olisi ollut heille riittävän ankara. Pakolaiset, siirtolaiset tai muslimit eivät sen sijaan ole syyllistyneet mihinkään: kun Myyrmäessä aikoinaan räjähti pommi, emme pitäneet kaikkia suomalaisia siihen syyllisinä. Ehkä enemmän kuin mitään, terrorismi vihaa vapaata, pelotonta yhteiskuntaa. Paras tapa taistella terroria vastaan ei ole luoda poliisivaltiota, jossa turvallisuuden nimissä valvotaan ihmisiä, jotka eivät koskaan ole syyllistyneet mihinkään. Tehokkain ja oikeastaan ainoa tapa taistella terrorismia vastaan on viedä siltä kannatus: äärijärjestöt eivät voi menestyä ilman uusia rekrytoitavia, ilman nuoria (useimmiten miehiä), jotka pitävät järjestäytynyttä yhteiskuntaa vihollisenaan. Mitä paremman yhteiskunnan luomme Euroopassa ja mitä enemmän saamme Lähi-idän yhteiskuntien epäkohtia korjatuksi, sitä turvallisemmin mielin voimme elää Euroopassa. Suomessakin. Jaakko Hämeen-Anttila


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet