Terveyserot näkyvät jo ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä

Päivi Alasuutari Koulutustausta vaikuttaa oleellisesti siihen, miten paljon terveysasiat kiinnostavat ihmistä. Tämä tulee jälleen kerran todistetuksi informaatiotutkija Noora Hirvosen loppusuoralla olevassa väitöstutkimuksessa, jossa selvitettiin nuorten miesten suhtautumista terveystietoon ja terveyskäyttäytymiseen. Hirvonen tutki terveystiedon lukutaitoa, minkä hän määrittelee motivaatioksi etsiä ja soveltaa terveyteen liittyvää tietoa omaan elämään. Hän selvitti asiaa itsearviointiin perustuvalla kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin Puolustusvoimien kutsuntatilaisuuksissa Oulussa vuosina 2012-2013 ja vastaukset saatiin kaikkiaan 1 870 nuorelta mieheltä. Heidän ruumiillista kuntoaan arvioitiin painoindeksillä, hapenottokyvyn ja puristusvoiman mittauksilla sekä kehonkoostumuksen mittauksilla. Tutkimukseen osallistuneiden yhteiskunnallista asemaa arvioitiin koulutustaustan ja heidän vanhempiensa ammatin perusteella. Ammatillisen koulutuksen saaneet arvioivat terveystiedon lukutaitonsa selkeästi heikommaksi kuin lukion käyneet. Kaikkein heikoimmaksi sen arvioivat vain peruskoulun käyneet, joita oli viisi prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Niillä, joita terveystieto kiinnosti, oli myös parempi kunto ja vähemmän terveydelle haitallista käyttäytymistä, kuten tupakointia ja alkoholin käyttöä. - Olin yllättynyt, että erot lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä olivat niin selkeät, Hirvonen pohtii. Se, että paremmin koulutetut ja paremmassa taloudellisessa asemassa olevat ovat keskimäärin myös terveempiä, on todettu useissa tutkimuksissa aikaisemminkin. Uusi löydös oli, että erot näkyvät jo nuoruusiässä samantasoisissa koulutuksissa: lukio ja ammatillinen koulutus ovat molemmat toiseen asteen koulutuksia. Heikomman yhteiskunnallisen aseman tiedetään altistavan terveysongelmille, mutta täysin selvää ei ole, miksi näin on. Hirvonen epäilee, että selitys löytyy kulttuurisista eroista. Hän viittaa esimerkiksi liikuntasosiologi Kati Kauravaaran tutkimukseen ammattikoululaisten liikuntakäyttäytymisestä. - Hänen löydöksensä oli, että ammattikouluympäristö pikemminkin estää liikkumista kuin tukee sitä. Sosiaalinen paine on sen suuntainen, että on normaalia olla liikkumatta. Toinen tutkimus liittyy varusmiesten ravitsemukseen. - Se osoitti, että on tavallaan sosiaalinen normi ottaa se munkki tai olla syömättä vihanneksia. Koulutustaustan lisäksi koti ja erityisesti nuoren miehen isän ammatti vaikuttavat hänen terveystiedon lukutaitoonsa. Isän työ rakennus-, prosessi- ja kuljetusalalla lisää merkittävästi sitä todennäköisyyttä, että terveystiedon lukutaito on heikko. Erityisasiantuntija-, yrittäjä- ja johtajaisien poikia terveysasiat kiinnostavat. Eroja voivat selittää käsitykset miehisyydestä. - Vallalla voivat olla maskuliiniset arvot, joissa ei pidetä huolta terveydestä, vaan koetaan terveyden riskeeraava käyttäytyminen positiiviseksi. Kasvisten syönti, ehkä kuntoliikuntakin voidaan nähdä feminiinisenä, Hirvonen miettii. Myös suhtautuminen tietoon voi olla erilainen eri tavoin koulutetuilla. - Tieto ei välttämättä muuta ihmisen toimintaa, mutta se on kuitenkin yksi edellytys sille, että olisi motivaatiota muuttaa terveyskäyttäytymistä. Toisaalta ei pidä unohtaa taloudellisen aseman merkitystä. Vähävaraiselle ruuan edullisuus voi olla tärkeämpää kuin terveellisyys, ja rahanpuute ainakin kaventaa mahdollisuuksia valita itselle mieluisa liikuntalaji. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, että monet urheiluseuroissa harrastettavat liikuntalajit ovat niin kalliita, että keskiluokkaisillekin perheille tekee tiukkaa rahoittaa lastensa harrastuksia. Tutkimusaineistossa näkyi, että lukiossa opiskelevat harrastivat vapaa-ajan liikuntaa todennäköisemmin kuin ammattioppilaitoksessa opiskelevat. Toisaalta ammattioppilaitoksessa opiskelevat eivät kuitenkaan istuneet päivästään niin suurta osaa kuin lukiolaiset. Hirvonen huomauttaa, että eroja liikunnallisuudessa näkyy paitsi yhteiskuntaluokkien myös sukupuolten välillä. - Meillä on trendi, että pojat ovat lapsena liikunnallisempia kuin tytöt, mutta jossain vaiheessa nuorten miesten liikunta-aktiivisuus romahtaa ja aikuisena naiset ovat aktiivisempia kuin miehet. Fakta Nuoret miehet tutkimuskohteina Informaatiotutkija Noora Hirvosen väitöstutkimus nuorten miesten terveystiedon lukutaidon yhteydestä heidän terveyskäyttäytymiseensä ja terveyteen on osa monitieteistä MOPO-hanketta, jossa ovat mukana Oulun yliopisto, Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntatieteellinen klinikka ja Oulun kaupunki. Hankkeessa on kerätty kysely- ja mittausaineisto nuorukaisista Puolustusvoimien kutsuntojen yhteydessä Oulussa vuosina 2009-2014. Näinä kahtena vuotena kutsuntoihin osallistui 2 547 nuorta miestä. Heistä 1 899 (74,6 %) vastasi kyselyyn ja 1 603 (62,9 %) osallistui fyysisiin mittauksiin. Aineistosta valmistuu koko ajan tutkimuksia eri tieteenaloilta. Hirvosen tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2012 ja 2013. Terveystiedon lukutaitoa arvioitiin kymmenellä väittämällä, joihin piti vastata asteikolla 1-5: täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä. Terveydestä kyllä puhutaan koulussa Abiturientti Arttu Saarnisaari, 19, ja levyseppähitsaajaksi opiskeleva Kalle Länkelä, 19, täyttivät pyynnöstä Noora Hirvosen väitöstutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen. Heidän piti arvioida kymmentä terveystietoon liittyvää väittämää asteikolla 1-5, täysin samaa mieltä- täysin eri mieltä. Heidän vastauksensa eivät lopulta juuri poikkea toisistaan. Terveystieto tuntuu tavoittaneen heidät, ja molemmat kiinnittävät myös huomiota esimerkiksi ruokansa terveellisyyteen. Kalle Länkelä sanoo, ettei terveystieto häntä mitenkään erityisesti kiinnosta, mutta hän pitää sitä kuitenkin tärkeänä. - Olen alkanut viime vuoden aikana syödä tasapainoisemmin ja yritän noudattaa terveystiedon kirjoissa esitettyä lautasmallia. Olen myös vähentänyt roskaruuan syömistä. Arttu Saarnisaari on samoilla linjoilla. Terveys ei häntä erityisemmin kiinnosta, mutta hän tuntee saaneensa riittävät perustiedot terveellisestä ruuasta koulun terveystiedon opetuksesta ja kotoa. Kalle Länkelä on ollut liikunnallinen pienestä pitäen. Kaveriporukassa rullalautailu, koripalloilu ja jalkapallon peluu ovat mieluisia tapoja viettää vapaa-aikaa. - En kyllä ajattele liikkumista terveyden kannalta. Liikun kavereitten kanssa, koska se on hauskaa. Saarnisaari on harrastanut muutaman vuoden historiallista miekkailua. - Piti keksiä jotain uutta tilalle, kun lopetin jalkapalloharrastuksen. Hän harrastaa myös partiota, jossa retkeillään ja ulkoillaan paljon. Suunnitelmissa on alkaa lenkkeillä säännöllisesti. Koska abiturientin ei tarvitse enää pyöräillä joka päivä kouluun, Arttua hieman huolestuttaa arkiliikunnan väheneminen. Arttu Saarnisaari on todella yllättynyt kuullessaan tutkimustuloksista. Kalle Länkelää tutkimustulokset sen sijaan eivät yllätä. Hän on huomannut, että lukiolaiset liikkuvat enemmän, ja että tupakka, alkoholi ja roskaruoka maistuisi enemmän ammatillisissa oppilaitoksissa. Liikuntaa suositumpaa on Länkelän mukaan autojen ja moottorien kanssa värkkääminen.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet