Sharia-laki torpattiin jälleen Yhdysvalloissa ? Tiesitkö näitä asioita islamin laista?

Yhdysvaltain Pohjois-Carolinan osavaltion lainsäätäjät ovat hyväksyneet lakiesityksen, joka kieltää osavaltion tuomareita ottamasta huomioon ulkomaalaisia lakeja oikeuspäätöksissä. Lakiesitys on muotoiltu koskemaan ?ulkomaalaisia lakeja?, vaikka suurin osa lainsäätäjistä vahvistaa, että lakiesitys on räätälöity sharia-lakia varten. Pohjois-Carolinasta tuli samalla seitsemäs osavaltio Oklahoman, Arizonan, Kansasin, Louisianan, Etelä-Dakotan ja Tennesseen lisäksi, jossa kiellettiin ulkomaalaisten lakien soveltaminen oikeusistuimissa. Lakiesityksissä ei puhuta suoraan sharia-laista, sillä se olisi vastoin maan lainsäädäntöä. Oklahoman osavaltiossa äänestettiin vuonna 2010 pelkästään sharia-lakia vastaan, mutta tuolloin kaksi liittovaltion oikeusistuinta linjasi, että pelkän sharia-lain kieltäminen lainsäädännöstä on perustuslain vastaista ? eli lakiesityksen tulisi koskea kaikkia ulkomaalaisia lakeja. Mutta miksi sharia-laki kismittää Yhdysvalloissa? Huffington Postin artikkelin mukaan monet amerikkalaiset pitävät sharia-lakia sovinistisena, suvaitsemattomana ja erittäin ankarana. Monet Yhdysvaltain muslimit kuitenkin painottavat, että islamin lakiin liitetyt puheet julmista rangaistuksista ja perustuslain vastaisista tuomioista ovat vahvasti liioiteltuja ? ja viime kädessä oikeusistuimissa noudatetaan Yhdysvaltain lainsäädäntöä. Muslimeilla ympäri maailman on vaihtelevia näkemyksiä siitä, mitä sharia-laki edellyttää tai pitää sisällään. Huffington Post julkaisi viisi seikkaa, jotka saattavat auttaa ymmärtämään tätä monimutkaista ja usein väärinymmärrettyä käsitettä. 1. Mikä on sharia? Sharia on arabiankielinen sana, ja kirjaimellisesti se tarkoittaa seurattavaa polkua. Sharia on laaja termi, ja se kattaa sekä henkilökohtaiset moraaliset säännöt että uskontoon perustuvan lain. Sharia-laissa sovelletaan sekä Koraania että sunnaa, joka on profeetta Muhammadin elinaikanaan asettama esimerkki. Sharian lainopillisesta kirjallisuudesta ja lain tulkinnasta käytetään nimeä fiqh. Islamilainen laki koostuu shariasta ja fiqhistä. Koska fiqh on ihmisen luomaa, sitä voidaan muuttaa. 2. Mitä sharia kattaa? Vaikka sharia usein mielletään okeusjärjestelmäksi, se kattaa sekä henkilökohtaisen että sosiaalisen elämän. Sharia jaetaan karkeasti kolmeen osaan: uskoon, ihmisen luonteeseen ja tekoihin. Vain pieni osa teoista kuuluu lakiin. Itse asiassa vain noin 80 Koraanin 6 236 säkeestä on erityisiä oikeudellisia määräyksiä. Usko shariassa määrää muslimit uskomaan Jumalaan, enkeleihin, profeettoihin, ilmestyksiin ja muihin metafyysisiin ja fyysisiin uskonasioihin. Luonteen osalta sharia määrää muslimit pyrkimään elämässään nöyryyteen ja ystävällisyyteen ja välttämään muun muassa valehtelua ja ylpistymistä. Tekojen osalta on velvollisuus rukoilla, paastota, mennä avioon ja perustaa perhe sekä suositeltavaa muun muassa pyhiinvaeltaa. 3. Kuka on pätevä tulkitsemaan ja antamaan tuomioita sharian pohjalta? Sharia kehittyi 700?900-luvuilla, noin 200?300 vuotta sen jälkeen, kun Muhammad sai ensimmäisen ilmestyksen. Islamilaisessa yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset pakottavat uskonoppineet katsomaan shariaa yhä uudelleen ja antamaan uusia tulkintoja, joita kutsutaan nimellä fatwa. Fatwat ovat uskonnollisia lausumia tai tulkintoja sharia-laista. Shariaa tulkitsevia juristeja kutsutaan nimellä faqih. Paikoissa, joissa sharialla on virallinen asema, tulkintoja tekeviä tuomareita kutsutaan nimellä qadi. Maalliset tuomioistuimet ja sharia-tuomioistuimet toimivat rinnakkain islamistisissa maissa, joissa sharia-tuomioistuimet ottavat usein vastuun perheoikeudellisissa asioissa. 4. Miten shariaa tulkitaan eri maissa? Alankomaissa sijaitsevan Leidenin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan professori Jan Michiel Otto jakaa muslimimaiden oikeusjärjestelmät kolmeen ryhmään: klassinen sharia-järjestelmä, maallinen järjestelmä ja sekajärjestelmä. Klassisen sharia-järjestelmän maissa sharialla on virallinen asema tai suuri vaikutus oikeusjärjestelmään. Sharia-laki kattaa perheoikeuden, rikosoikeuden ja joissain paikoissa henkilökohtaiset uskomukset sisältäen myös rangaistukset uskosta luopumisesta, jumalanpilkasta ja rukoilemattomuudesta. Näitä maita ovat Egypti, Mauritania, Sudan, Afganistan, Iran, Irak, Malediivit, Pakistan, Qatar, Saudi-Arabia, Jemen, ja tietyt alueet Indonesiassa, Malesia, Nigeria ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Sekajärjestelmät ovat yleisimpiä muslimienemmistöisissä maissa. Yleisesti ottaen sharia kattaa perheoikeuden, kun taas maalliset tuomioistuimet käsittelevät kaikki muut oikeustapaukset. Tällaisia maita ovat: Algeria, Komorit, Djibouti, Gambia, Libya, Marokko, Somalia, Bahrain, Bangladesh, Brunei, Gazan kaista, Jordania, Kuwait, Libanon, Malesia, Oman ja Syyria. Näissä muslimienemmistöisissä maissa shariaa ei sovelleta lainsäädännössä: Burkina Faso, T?ad, Guinea, Guinea-Bissau, Mali, Niger, Senegal, Tunisia, Azerbaid?an, Kazakstan, Kirgisia, Tadzikistan, Turkmenistan, Uzbekistan, Albania, Kosovo ja Turkki. Joissakin maissa muslimivähemmistöillä on käytössään islamilaisen perheoikeuden tuomioistuimet: Eritrea, Etiopia, Ghana, Kenia, Tansania, Uganda, Intia, Israel, Singapore, Sri Lanka, Thaimaa ja Britannia. Yhdysvalloissa ei ole islamilaisia tuomioistuimia, mutta tuomareiden on joskus harkittava islamilaista lakia päätöksissään. Tuomarin täytyy esimerkiksi tunnustaa muslimimaassa tehdyn islamilaisen avioliittosopimuksen pätevyys voidakseen myöntää avioeron Amerikassa. 5. Annetaanko sharia-lain pohjalta julmia rangaistuksia, kuten kivitystuomioita aviorikoksista? Kyllä, mutta monet näistä rangaistuksista on kumottu tai vaativat sellaisia todisteluita, joita on lähes mahdotonta antaa. Jotta joku tuomittaisiin aviorikoksesta, teolle on oltava esimerkiksi neljä todistajaa, mikä on harvinaista. Koraani myös määrää varkaiden käsien amputoinnista, mutta rangaistusta ei laiteta täytäntöön, jos varas on tehnyt parannuksen. Eräät sharia-oppineet sanovat, että tällaista rangaistusjärjestelmää voidaan käyttää vain sellaisessa yhteiskunnassa, jossa on korkea moraali ja jossa kaikkien tarpeet täyttyvät (ei ole halua varastaa tai syyllistyä muihin rikoksiin). Islamilaiset militanttiryhmät ovat kuitenkin käyttäneet ruumiillisia rangaistuksia esimerkiksi Afganistanissa, Somaliassa ja Syyriassa, ja hallitukset Iranissa, Saudi-Arabiassa ja muun muassa Acehin valtiossa Indonesiassa. Huffington Postin artikkeli


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet