Analyysi: Mistä Pekka Haaviston ?jytkyssä? oikein oli kyse?

Niin siinä sitten kävi. Vihreiden Pekka Haavisto teki presidentinvaalien ?jytkyn?. Vihreä, seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva hillitty intellektuelli raivasi tiensä ohi räyhäkkäiden väyrysten ja soinien ja haastaa Sauli Niinistön presidentinvaalien toisella kierroksella. Lähes 19 prosentin kannatus on jotain aivan muuta, mitä vihreät ovat puolueena saaneet viimeisissä vaaleissa. Mistä hänen menestyksessään lopulta oli kyse? Se oli sukupolvijuttu, sanoisin minä, 1960 syntynyt, ihan saman sukupolven edustaja. Tästä se alkoi Pekka Olavi Haavisto (s. 23. maaliskuuta 1958 Helsinki) on puhdasverinen interrailsukupolven kasvatti. Hän aloitti maailmaan tutustumisen 16-vuotiaana lähtemällä interrailmatkalle. Hän jopa kirjoitti vuonna 1978 Suomen ensimmäisen interrail-oppaan. Vain vuosi myöhemmin hän oli muiden vihreän liikkeen perustajahahmojen kanssa Koijärvellä osoittamassa mieltään. Siellä oli koko porukka, myöhemmin ns. ?Pyhänä perheenä?? tunnettu jengi Ville Komsista Heidi Hautalaan. Vuonna 1983 valittiin villeiltä listoilta eduskuntaan kaksi vihreää: Ville Komsi Helsingistä ja Kalle Könkkölä Uudeltamaalta. Tämä oli yllätys poliittisille piireille, Suomessa ei koskaan oltu noustu eduskuntaan puolueiden ulkopuolelta. Vuoden 1987 vaaleissa valitsijayhdistysten listoilta nousi neljä vihreää eduskuntaan: Pekka Haavisto ja Osmo Soininvaara Helsingistä, Eero Paloheimo Uudeltamaalta ja Erkki Pulliainen Oulusta. Vuosina 1986-87 käytiin vihreissä intohimoisen värikäs keskustelu järjestäytymisestä. Se päättyi Vihreän liiton perustamiseen. Vuonna 1991 vihreät kasvattivat kansanedustajiensa määrän neljästä kymmeneen. Mukana oli jälleen myös Pekka Haavisto - josta tuli neljä vuotta myöhemmin Paavo Lipposen hallituksen ministeri. Kolkyt ja risat No niin. Se matka Koijärven hipistä ministeriksi kesti viisitoista vuotta. Pauli Välimäki kirjoitti noin 15 vuotta sitten teoksessaan Vihreä ABC-kirja 2 (jota tässä on paljon lainattu) seuraavaa: ?Vihreät ovat leimallisesti sukupolvipuolue. Vihreiden äänestäjien keski-ikä vuoden 1991 vaaleissa oli 30 vuotta, demareilla 47 vuotta. Vihreät ovat siis kolkyt ja risat -puolue siinä missä demarit, kokoomus, kepu ja vasemmistoliitto ovat viiskyt ja risat -puolueita. Vihreät ovat myös naisten puolue. Yli puolet vihreiden kunnanvaltuutetuista on naisia. Vihreiden äänestäjistä noin 60 % on tutkimusten mukaan naisia.? Vihreät ovat siis noin vuonna 1960 tai vähän ennen syntyneitä suomalaisia. Kuulun siis itse samaan sukupolveen. Millaisia me olimme? Me kävimme interraililla ja siellä ollessamme myöhästyimme vasemistolaisesta nuorisoliikkeestä (onneksi). Me elimme kiihkeintä nuoruuttamme silloin, kun Sex Pistolsia ei päästetty Suomeen ja Koijärvi puhutti kaikkia. Me luimme Pahkasikaa ja nauroimme Velipuolikuulle ja kavahdimme puoluepolitiikkaa. Me säikähdimme Harrisburgia ja Tshernobylia. Ja me olimme ensimmäinen sukupolvi, jolle kasvissyönti oli ihan relevantti mahdollisuus. Me kaikki olimme vuonna 1991 - vihreiden suurvoiton aikaan - noin kolkyt ja risat. Suurten ikäluokkien hallitsema politiikka unohti ehkä turhan pitkään tuon sukupolven. Tämä sukupolvi oli itsekin politiikan alisuorittaja siinä mielessä, että suurin osa tuon sukupolven merkittävistä poliitikoista oli vihreitä. (Olette kai huomanneet, että uudet poliittiset johtajat, nämä kataiset, urpilaiset, arhinmäet ja kiviniemet ovat noin nelikymppisiä. Nyt tuo Haaviston sukupolvi on viiskyt ja risat. Ja valmis lopulta taas äänestämään. Haaviston menestys on tämän sukupolven poliittisen vaikuttamisen huippuhetki ja looginen päätepiste. Sen lisäksi Haavisto onnistui vakuuttamaan osan nuoremmista sukupolvista. Lisäksi hän löysi kaikupohjaa varmasti naisäänestäjissä, jotka eivät löytäneet naisehdokkaista uutta tarjahalosta. Toisessa jutussa verkkolehdessämme pohditaan, miten paljon Haaviston menestyksessä oli taktikointia: äänestettiinkö häntä, jotta saataisiin Väyrynen pudotetuksi toiselta kierrokselta? Mahdollisen taktikoinnin osuuden näemme vasta 5. helmikuuta, kun käydään toinen kierros.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet