Tällainen on Huuhkajien lähitulevaisuus: kevään jatkopelit jäivät haaveeksi, mutta jo kesällä odottaa poikkeuksellinen rypistys - Jalkapallo - Aamulehti

Tällainen on Huuhkajien lähi­tulevaisuus: kevään jatko­pelit jäivät haaveeksi, mutta jo kesällä odottaa poikkeuksellinen rypistys

Huuhkajat pelaa ensi kesäkuussa neljä kilpailullista ottelua kahden viikon sisällä. Yksi mahdollinen vastustaja on Ruotsi.

Suomen joukkue kokoontui rinkiin Ranska-ottelun päättyä. Joona Toivio jätti maajoukkueelle hyvästit, Joel Pohjanpalo ja Onni Valakari taasen kuulunevat tulevan Kansojen liigan vakionimiin.

17.11. 19:29

Kun jalkapallon MM-jatkokarsinnat jäivät Huuhkajilta haaveeksi, siirtyy maajoukkueen seuraavien tosipelien ajankohta keväältä kesälle.

Kesäkuussa 2022 käynnistyy kaikkien aikojen kolmas Kansojen liiga. Viime kerran tavoin Suomi pelaa B-liigassa, jossa on joukkueet edellisen turnauksen sijoilta 17–32.

Arvonta neljän joukkueen lohkoihin suoritetaan 16. joulukuuta. Suomi on tuossa arvonnassa kakkoskorissa.

Turnauksen neljä ensimmäistä kierrosta pelataan 2.–14. kesäkuuta. Kyseessä on siis joukkueille poikkeuksellisen työläs maaotteluikkuna.

Kaksi viimeistä kierrosta ovat vuorossa 22.–27. syyskuuta 2022. Jokaisesta B-liigan lohkosta paras nousee A-liigaan ja huonoin putoaa C-liigaan, josta Suomikin aikanaan taipaleensa aloitti syksyllä 2018.

Kansojen liigasta voi mahdollisesti saada jälleen paikkoja kesän 2024 EM-turnauksen jatkokarsintaan. Tarkempia yksityiskohtia ei ole kuitenkaan vielä päätetty.

On 25 prosentin mahdollisuus, että Suomi pelaa ensi vuonna kaksi kilpailullista ottelua Ruotsia vastaan.

A-liigasta pudonnut länsinaapuri on ykköskorissa Suomelle viime vuosien karsinnoista tutuksi tulleiden muiden putoajien, eli Ukrainan, Bosnia ja Hertsegovinan sekä Islannin kanssa.

Kolmannesta ja neljännestä korista Suomelle on tarjolla pääasiassa pitkiä pelireissuja. Kolmoskorin joukkueet ovat Israel, Romania, Serbia ja Irlanti, joista viimeksi mainittua vastaan Huuhkajat pelasi edellisessä Kansojen liigassa.

Neljännessä korissa on tarjolla neljä C-liigasta noussutta maata. Nämä ovat Slovenia, Montenegro, Albania ja Armenia.

Oliver Antman (yllä) kuuluu Suomen lupaavimpiin nuoriin pelaajiin. A-maajoukkueen tarpeiden kannalta hänen pelipaikkansa on kuitenkin väärä.

Tiistaina maajoukkueuransa päätöksestä ilmoittivat Paulus Arajuuri ja Joona Toivio, jotka jättivät Olympiastadionille ja maajoukkueen kannattajille tunteikkaat hyvästit.

Arajuuri ja Toivio olivat Suomen tämänkertaisen maajoukkueen kaksi vanhinta pelaajaa.

Kolmannen vuonna 1988 syntyneen, Ranska-ottelussa pelikiellossa olleen Jukka Raitalan jatkosuunnitelmista ei ole erikseen kerrottu. Vuotta nuorempi Albin Granlund on ollut maajoukkueeseen helppo valinta pitkälti siksi, ettei Suomella ole oikean puolustajan tontille kansainvälisen tason pelaajia.

Kesällä HJK:hon siirtynyttä Tim Sparvia ei valittu lainkaan maajoukkueeseen. Ei olisi yllätys, mikäli 34-vuotiaan pitkäaikaisen maajoukkue­kapteenin pelit Huuhkajissa olisivat pelattu loukkaantumisten vuoksi.

Sparv kertoi lokakuussa HS:lle, että ylipäätään koko pelaajaura on vaakalaudalla.

Poistujien tilalle on löydyttävä myös uusia nimiä, ja Markku Kanerva valmennus­tiimeineen onkin kyennyt ajamaan sisään uusia pelaajia.

Pienenä ongelmana on kuitenkin se, etteivät Urho Nissilän, 25, ja Robert Ivanovin, 27, kaltaiset pelaajat ole jalkapalloilijana enää nuoria ja kehittyviä lupauksia, vaan enemmänkin parhaassa peli-iässään tai juuri sitä lähestymässä.

Toinen ongelma on se, että merkittävä osa Suomen nuorista lupauksista on keskikentän keskustan pelaajia.

Vuonna 2001 syntyneistä FC Nordsjællandin Oliver Antman ja Hamburger SV:n Anssi Suhonen voisivat olla jo valmiita A-maajoukkueeseen. Kuitenkaan edes kaksikkoa vanhempi ja valmiimpi Onni Valakari ei ole saanut siellä vielä peliaikaa kuin harvakseltaan.

Samaan aikaan laidoilla olisi huutava pula sivutuista (englanniksi wing back). Tämä ohituskaista on pysynyt valitettavan tyhjänä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut