Jalkapallokesä 2021 jää historiaan suomalaisen jalkapallon sukupolvikokemuksena. - Jalkapallo - Aamulehti

Jalkapallokesä 2021 jää historiaan suomalaisen jalkapallon suurena sukupolvikokemuksena

Huuhkajien ensimmäinen esiintyminen miesten EM-turnauksessa yhdisti suomalaisia ja laajensi maan jalkapalloperhettä.

Jalkapallokesän 2021 tärkein hetki: Joel Pohjanpalo puski Suomen EM-kisahistorian ensimmäisen maalin. Tanska-peli osuma on myös toistaiseksi Huuhkajien ainoa arvokisoissa.

11.7. 10:00

Miten Huuhkajien ensimmäinen EM-turnaus vaikuttaa suomalaiseen jalkapalloiluun? Mistä turnaus jälkikäteen muistetaan? Mikä on se ikoninen kuva, joka turnauksesta jää ihmisten mieliin?

Omaan mieleeni syöpyi turnauksen aikana monta kuvaa.

Se, miten suomalaiset kannattajat ottivat vastaan joukkueen Parken-stadionilla Kööpenhaminassa, Huuhkajien epätoivoiset ilmeet Christian Eriksenin sairauskohtauksen aikana.

Voittomaalin tuonut Joel Pohjanpalon syöksypusku, Huuhkajien riemu heidän juostessaan kentälle Pietarissa. Paulus Arajuuren ylitsepursuava onnellisuus Maamme-laulujen aikana sekä Suomen viimeisen lohkopelin jälkeen Krestovski-stadionin ulkopuolella iloisina palloa potkineet suomalaiskannattajat.

Leirinuotiolla

Huuhkajien EM-turnaus nousi mediailmiöksi, jolla on kytkös yhtenäiskulttuurin ajan leirinuotiohetkeen, jolloin kaikki tulivat television ääreen samalla hetkellä.

Mediatutkija Sami Kolamon mukaan faniuden valtavirtaistuminen turnauksen aikana näkyi myös sosiaalisessa mediassa, kun turnauksen aikana ”kaikista” tuli faneja. Huuhkajat jättivät vahvan tunnejäljen suomalaisiin, eikä se ole vähäinen asia.

Tampereen yliopiston mediakulttuurin dosentin Kolamon mukaan EM-turnausta voi pitää sukupolvikokemuksena.

– Jalkapalloa seuranneet junioripelaajat saivat sukupolvikokemuksen suomalaisesta jalkapallosta ja siitä, että suomalainen joukkue on ollut parhaiden kanssa pelaamassa. Se voi olla hyvinkin motivoiva tekijä pihapeleissä, jalkapallon taikamaailmassa.

Huuhkajien valmennus¬ryhmään kuuluva videoanalyytikko Henri Lehto huomasi saman asian kuin Kolamo palattuaan kotiin yli kuukauden mittaiselta turnausmatkalta Suomen viimeisen lohkopelin jälkeen. Ihmiset tulivat kertomaan hänelle, miten innoissaan he olivat olleet Suomen peleistä.

– Ehkä me olemme nyt koskettaneet laajempaa joukkoa kuin mitä miesten jalkapallomaajoukkue on aikaisemmin koskettanut. Kaverini kertoi, miten Tanska-pelin jälkeen pikkupojat olivat pelanneet pihalla ja leikkineet Huuhkajien pelaajia, Lehto kertoo.

Turnaus voi Lehdon mukaan auttaa vahvistamaan maan junioripelaajien juurtumista suomalaiseen jalkapalloon.

– Se on varmaan lyhyen aikavälin hyötyjä.

Lehto sanoo toivovansa, että EM-turnauksen seurauksena arvostus juniorityötä kohtaan lisääntyisi. Tämä voisi antaa ruohonjuuritason tekijöille motivaatiota jatkaa työtään.

– Silloin tajusin taas, miten hienoa jalkapallo on.

Daniel O’Shaugness (vas.) koki epätodellisia tuntemuksia, kun ennen vain tv:stä tuttu Belgian Eden Hazard tuli pallon kanssa kohit. Paulus Arajuuri varmistaa.

Jalkapallon hienous

EM-turnaus ei sytyttänyt intohimon liekkiä vain lapsissa ja nuorissa, vaan myös kisajoukkueessa. Niin kävi Huuhkajat-toppari Leo Väisäselle, 23, turnauksen aikana. Hän sanoo, että fanien näkeminen iski tajuntaan.

– Se hetki kun menimme Tanskassa lämmittelemään ennen peliä, meni syvälle. Silloin tajusin taas, miten hienoa jalkapallo on.

Ennen turnausta Väisänen oli joutunut kuntouttamaan itseään pitkään loukkaantumisen jäljiltä. Mielessä oli käynyt, oliko kaikki vaivan arvoista. Jalkapallo oli tuntunut liikaakin työltä.

– Minulle EM-turnaus oli tärkeä reissu. Innostuin taas treeneistä. Nautin jokapäiväisestä futisarjesta. Se oli varmaan minulle se suurin asia. Futiksessa ei voi kehittyä, jos arjesta ei nauti, ja tekeminen on vain puurtamista.

Vaikka Väisänen pääsi pelaamaan EM-peleistä vain ensimmäisessä lisäajan jämä¬minuutin, teki turnaus hänestä paremman pelaajan.

– Tosi paljon tuli oppia. Huomasin, miten paljon se merkitsi muille jätkille, jos päästää jonkun maalin. Niin sen pitääkin olla. Pelasin joka treeneissä Teemu Pukkia vastaan, kun olin vaihtopenkkijoukkueessa. 35 päivää painettiin vastakkain. Kyllä se automaattisesti kehittää.

Uutta kiinnostusta?

Tekeekö EM-turnauksessa pelaaminen suomalaisista jalkapalloilijoista kiinnostavampia ulkomailla?

Asiantuntijoiden mukaan vastaus on yksiselitteisesti ei. Suomalaisia pelaajia tuskin siirtyy maailmalle turnauksen jälkeen yhtään sen enempää kuin aiemmin, eivätkä suomalaisista pelaajista maksettavat siirtosummat suomalaisseuroille kasva turnauksen seurauksena.

– Yksittäinen maajoukkueen menestys ei muuta Suomen hintoja. Pelaajien arvo määrittyy [kansallisen] sarjan perusteella, ei maajoukkueen menestyksellä, sanoo HJK Oy:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti.

Suomalaisten maajoukkuepelaajien kiinnostavuuteen vaikuttaa pelaaja-agentti Teemu Turusen mukaan kielteisesti myös se, että Suomi pelasi kisoissa melko iäkkäällä joukkueella. Vanhemmat pelaajat ovat vähemmän kiinnostavia seurojen silmissä.

Markkinoilla on Riihilahden mukaan koronapandemian takia valtavasti vapaita pelaajia. Siinä kilpailutilanteessa suomalaiset eivät ole vahvoilla.

EM-reissu sai Leo Väisäsen jälleen nauttimaan futisarjesta.

Sekä Riihilahti että Turunen puhuvat siitä, että EM-turnauksen seurauksena suomalaisella jalkapallolla on nyt etsikkoaika, joka pitää hyödyntää.

– Pystymmekö hyödyntämään huuman ruohonjuuritasolla, Turunen kysyy.

Riihilahti puhuu siitä, miten suomalaisen jalkapallon laatua pitäisi kehittää turnauksen aiheuttaman hyvän hetken ja sen tuomien resurssien avulla.

Resursseja pitäisi Riihilahden mukaan ohjata valmentajakoulutukseen ja pelaajakehitykseen. Etsikkoaikaa pitäisi hänen mielestään käyttää myös vaikuttamiseen.

– Jalkapallo ei ole osannut tuoda ääntään kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Jalkapallo ei ole osannut yleisesti perustella, miksi olisi tärkeätä panostaa lajiin ja sen olosuhteisiin.

– Pääsarjan stadionolosuhteet pitää saada kuntoon. Ilman niitä emme saa rakennettua samanlaisia tulovirtoja esimerkiksi tv-sopimuksilla kuin naapurimaissa, joissa olosuhteet ovat kunnossa.

Riihilahden kanssa samanlaisia ajatuksia jakaa Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja, jonka mukaan kaavoituspäätöksiä tehdessä voitaisiin jalkapalloa huomioida paremmin. Hän mainitsee Suomen Palloliiton ja Euroopan jalkapalloliiton (Uefa) vaikuttavuustutkimuksen, jonka mukaan jalkapallolla oli yli miljardin euron vaikutukset hyvinvointiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

EM-turnaus antoi Vaasan Palloseuran (VPS) operatiivisen johtajan Satu Niemisen mukaan mahdollisuuden saada uutta kuluttajakuntaa seuralle. Hän kertoo seuran hyödyntäneen markkinoinnissa entisiä maajoukkuepelaajia ja VPS:ssä jossain vaiheessa pelanneita Huuhkajia, Pyry Soiria ja Robin Lodia.

– Olemme saaneet lajin tunnettuutta, niin hullulta kuin se kuulostaakin, kasvatettua koko kansalle.

Robert Ivanov oli mukana tekemässä historiaa, vaikka ei pelannut kisoissa minuuttiakaan.

Kylmät väreet

Miltä tuntuu tehdä historiaa? Ymmärrys siitä hiipi Huuhkajat-toppari Robert Ivanovin, 26, mieleen vaivihkaa.

– Muistan kauniin miljöön, kun ajoimme Kööpenhaminan läpi stadionille Tanska-ottelua edeltävänä päivänä. Näin faneja pelipaitoineen. Stadionilla näin turnauksen Euro 2020 -kyltit. Näin, missä olemme seuraavana päivänä. Sitten muistan fiiliksen, kun tulin ensimmäistä kertaa kentälle ennen peliä.

– Silloin tajusin, missä oikein olin, kun näin Suomen kannattajat stadionilla. Olin mukana tekemässä historiaa ja pääsin olemaan mukana tuollaisessa joukkueessa. Tulee vieläkin kylmiä väreitä, kun ajattelen sitä meininkiä.

Ivanov oli yksi niistä seitsemästä EM-turnausjoukkueen pelaajasta, jotka eivät saaneet lainkaan peliaikaa kisoissa. Mutta hänelle oli valtava asia pelkästään sekin, että hän oli mukana joukkueessa.

Toisen ikimuistoisen hetken Ivanov koki juuri ennen Venäjä-ottelua Pietarissa, kun joukkue asteli puvut päällä kentälle.

– Se oli kaunis hetki, kun puhuin videopuhelua EM-turnauksen kentällä katsomossa olevien kaverieni kanssa. He ovat kavereita, joiden kanssa pelasin vielä vuonna 2015 samassa joukkueessa Viikingeissä.

– Sama fiilis jatkui, kun pääsin lämmittelemään kentälle. Ajattelin, että tämä on sairaan hienoa. Tiesin, että siellä oli äitini ja lapsuudenkaverini. Oli tosi vaikeata olla hymyilemättä sillä hetkellä.

Sitä peliä hän oli jännittänyt ylivoimaisesti eniten.

– Minulla on venäläinen sukunimi, ja minut on kasvatettu venäläiseen kulttuuriin. Vaikka olenkin suomalainen, tunneside Venäjälle on ollut vahva.

Inkeriläis-venäläisessä perheessä Itä-Helsingissä kasvanut Robert Ivanov kertoi haastattelussa vuonna 2018 perheestään ja edesmenneestä isästään.

– Venäjä on ollut kosketuspintani arvokisoihin, ja olen voinut kannustaa Venäjää. Yhtäkkiä olin mukana joukkueessa Venäjää vastaan. Vaikka en kentälle päässytkään, ottelu kosketti ehdottomasti eri tavalla.

– Harmi, että isäni ei ollut näkemässä ja kokemassa sitä. Serkkuni lähettivät Virosta paljon tsemppiä ja sanoivat kannustavansa ensimmäistä kertaa jotain muuta, kuin Venäjää.

Siitä ei ole kuin viisi vuotta, kun Ivanov pelasi vielä kolmannella sarjatasolla Suomessa. Muutaman viime vuoden aikana hän on noussut ensin Veikkausliiga-pelaajaksi, päässyt pelaamaan Puolan liigaan ja valittu mukaan Huuhkajiin.

Vielä EM-karsintojen aikaan hän oli Huuhkajien kannattaja, joka suunnitteli aikataulunsa maaotteluiden mukaan.

– Välillä minulla oli sellainen fiilis, että mitä minä oikein teen turnauksessa ja miten on mahdollista, että olen täällä. Kentällä sen tietysti unohti, ja minulle tuli sellainen tunne, että kuulun sinne taitojeni puolesta. Oli siistiä kuulua siihen joukkueeseen. Oli siisti kuukausi.

– Joka kerta kun pääsin treenikeskukseen, loikin innosta piukeana kentälle. Väkisinkin siinä kehittyi, kun pääsin pelaamaan Pukkia, Pohjanpaloa ja Lodia vastaan.

– Kaiken kaikkiaan minulla on kiitollinen olo siitä, miten hyvin minut otettiin joukkueeseen. Se on tosi hyvä porukka, jossa on tosi hyvä yhteishenki.

Kisajoukkueesta loukkaantumisen takia sivuun jääneen Sauli Väisäsen kanssa Ivanov ystävystyi ennen turnausta.

– Hän auttoi minua paljon sopeutumisessa. Oli tosi harmi, että hänelle tuli selkävaiva. Muutama kyynel tuli jaettua hänen kanssaan sen uutisen jälkeen.

– Varmasti jokaiselle, joka oli turnauksessa, tuli fiilis, että on sen arvoinen. Niitäkin päiviä tulee, kun miettii jalkapallon mielekkyyttä, ja itselläni oli viime syksynä niitä päiviä. Innolla odotan mitä tuleman pitää.

– EM-kisapaikka vahvistaa jalkapallokulttuuria.

Lisää rohkeutta

EM-turnauksen Venäjä-ottelu jätti jossittelun varaa. Mitä jos Suomi olisi hyökännyt rohkeammin?

Videoanalyytikko Henri Lehdon mukaan on selvää, että Suomen miesten maajoukkueen pitää pystyä kehittämään pallollista pelaamista.

– Meidän pitää pystyä tulemaan kontrolloidusti prässin alta ja pitää palloa pidempiä pallonhallintajaksoja. Kollektiivisen hyökkäyspelin kehittäminen on yksi pää¬kehityskohteista. Puolustuspeli on vahvuutemme, ja osoitimme, että pystymme olemaan pelissä mukana, kun teemme sen hyvin.

Joukkue tietää Lehdon mukaan nyt entistä paremmin vahvuutensa ja heikkoutensa.

Huuhkajien EM-turnaus voi vaikuttaa edellä kerrottujen esimerkkien lisäksi myös suomalaiseen jalkapallokulttuuriin. Se voi auttaa lisäämään jalkapallon tietopääomaa Suomessa.

Jalkapallon asema voi vahvistua, sanoo Jyväskylän yliopiston ja Suomen Palloliiton jalkapallon työelämäprofessori Mihály Szeróvay.

– Yliopistolla jalkapalloon liittyvät sisällöt ja toiminnot voivat vahvistua. Oletan, että opiskelijoiden kiinnostus jalkapalloa kohtaan kasvaa entisestään. Voimme saada osaavia ja motivoituneita ihmisiä jalkapallon pariin, työelämään.

Szeróvay kertoo, että hän on kansainvälisten kollegoiden kanssa käydyissä keskusteluissa huomannut rivien välistä, miten suomalaisia kohdellaan nyt eri tavalla Huuhkajien päästyä EM-kisoihin.

– Tutkijaverkoston rakentaminen on pitkällä ajanjaksolla tärkeätä ja helpompaa, koska Suomen asema jalkapallomaailmassa paranee.

Szeróvay sanoo huomanneensa kuluneen vuoden aikana lisääntyneen jalkapallokeskustelun. Hän arvelee, että se on tavoittanut myös niitä, jotka eivät ole aiemmin olleet niin syvästi kiinnostuneita jalkapallosta.

– Jalkapalloperheen laajentaminen on ehkä ollut mahdollista EM-turnauksen avulla. Koen, että EM-kisapaikka vahvistaa jalkapallokulttuuria.

Markku Kanervan johtamat Huuhkajat on esiintynyt mediassa edukseen.

Selkeä muutos

Turnauksen aikainen valtava mediaseuranta vaikuttaa mediatutkija Sami Kolamon mukaan kasvavaan sukupolveen.

– Olen nähnyt myönteisessä mielessä sen, miten Markku Kanervan maajoukkue on esiintynyt mediassa. Siitä on huokunut joukkueena tekeminen, joukkuehenki ja pelaajien kannustaminen.

– On tullut myös kritiikkiäkin. Fanit ovat saaneet mielestäni liikaakin lokaa niskaansa. Osoittaisin syyttävää sormea enemmänkin Uefan suuntaan. Siinä kritiikissä on sellaista moralisointia, jossa tarkastellaan niitä alaluokkaisia faneja, jotka ryyppäävät ja sähläävät.

Eikö sekin ole merkki jalkapallokulttuurin laajenemisesta ja syventymisestä, että korkean profiilin ihmiset, esimerkiksi poliitikot, haluavat osallistua keskusteluun EM-turnauksesta? Jopa käyttää sitä hyväkseen?

– Se on selkeä muutos, joka näkyy valtavassa tunteiden vyöryssä sosiaalisessa mediassa. Tässä kohtaa voisi puhua faniuden valtavirtaistumisesta.

– Jotkin brittitutkijat ovat puhuneet yhteiskunnan jalkapalloistumisesta, käytetään termiä footballization. Siihen liittyy myös sosiaalisen median kulttuuri emojeineen, kun olemme koko ajan faneja.

– Tähän liittyy sukupolvikokemus. Tällainen iso tapahtuma kokoaa kansaa, vaikka mediamaailmamme on pirstaloitunut.

Epätodellista

Koko kansan yhteiseen kokemukseen osallistuminen tekijänä ja pelaajana aiheutti Huuhkajat-toppari Daniel O’Shaughnessylle, 26, epätodellisen tunteen.

– Pääsin laulamaan Maamme-laulun ja pelaamaan ihan maailman huippuja vastaan. Tiesin, että stadionilla oli paljon ihmisiä, Suomessa miljoonia katsomassa televisiosta ja maailmalla enemmän. Se oli uskomaton kokemus. Tuollaiset muistot jäävät mieleen loppuelämäksi.

– Jäi mieleen, kun kisat alkoivat ja katsoimme ensimmäistä peliä. Siinä hetkessä tajusin, että pelaan EM-turnauksessa, ja kuinka iso asia on päästä pelaamaan Tanskaa vastaan.

– Meitä oli joukkueessa vain 26 pelaajaa. Kuinka moni muu pelaaja tai ihminen olisi halunnut olla siinä tilanteessa? Sitten tietysti seuraavana päivänä Suomen kannattajien eteen kävelemisestä tuli upea olo.

O’Shaugnessylle pelkästään joukkueeseen pääseminen oli iso juttu. Kilpailu puolustuslinjan kolmannen topparin paikasta oli kova, mutta hän sai halutun paikan.

Sen jälkeen hän ajatteli, että hänen oli vain annettava kaikkensa joukkueelle. Lopulta hän pelasi kaikki kolme peliä, ja oli Huuhkajien suurin läpimurtopelaaja EM-turnauksessa.

– Oli paljon yksittäisiä hetkiä, jotka olivat epätodellisia. Belgia-ottelussa tuli pari kertaa sellainen tilanne, kun Eden Hazard lähti kuljettamaan palloa minua kohti, että ajattelin nähneeni pelaajan aiemmin televisiossa ja nyt se kuljettaa palloa minua kohti

O’Shaughnessy pohtii, että kisojen vaikutusta suomalaiselle jalkapallolle on vaikea nähdä tällä hetkellä.

– Toivottavasti kisojen vaikutus näkyy viimeistään 10–15 vuoden päästä, kun tämän hetken nuoret pelaajat innostuvat treenaamaan vielä kovempaa ja pystyvät käyttämään Huuhkajia esikuvinaan. Toivottavasti vuosien päästä Suomi on entistä suurempi jalkapalloyhteiskunta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut