Kisaopas: Jalkapallon EM-kisat 2021 - Jalkapallo - Aamulehti

Kisaopas: Lue tästä kaikki jalkapallon EM-kisoista, tällainen on pudotuspeliohjelma

Jalkapallon miesten EM-lopputurnaus pelataan kesällä 2021. Tästä jutusta löydät kaikki tarpeelliset tiedot kisoista: paikkakunnat, alkulohkot, otteluohjelman, turnausjärjestelmän, pudotuspelikaavion, faktaa lippujen myynnistä ja palkintorahoista sekä historiatilastoja.

Suomen joukkue aloitti EM-kisat 1–0-voitolla Tanskasta.

30.11.2020 17:05 | Päivitetty 21.6. 16:06

Aamulehti

Jalkapallon miesten Euroopan mestaruuskilpailut järjestetään kesällä 2021 jo 16. kerran. Tässä on tietopaketti lopputurnauksesta, joka tunnetaan myös nimellä Euro 2020.

Suomi pelaa B-lohkossa Tanskaa (Kööpenhamina), Venäjää (Pietari), ja Belgiaa (Pietari) vastaan.

Missä ja milloin

Täällä lohkot pelataan:

  • A-lohko: Rooma (Stadio Olimpico), Baku (Olympiastadion)

  • B-lohko: Pietari (Krestovski-stadion), Kööpenhamina (Parken)

  • C-lohko: Amsterdam (Johan Cruyff Arena), Bukarest (Arena Naționala)

  • D-lohko: Lontoo (Wembley), Glasgow (Hampden Park)

  • E-lohko: Sevilla (La Cartuja), Pietari (Krestovski-stadion)

  • F-lohko: München (Allianz Arena), Budapest (Puskas Arena)

Ensimmäisen kerran kisoilla ei ole vain yhtä tai kahta järjestäjämaata. Turnaus pelataan hajautetusti ympäri Eurooppaa 11 maassa ja kaupungissa kesä- ja heinäkuussa 2021. Kisat pelataan 11. kesäkuuta–11. heinäkuuta.

Kisojen hajauttamista perusteltiin taloudellisen rasituksen jakamisella.

Finaali ja välierät pelataan Lontoossa (Englanti). Siellä pelataan myös kaksi neljännesvälierää.

Bakussa (Azerbaidzhan), Münchenissä (Saksa), Roomassa (Italia) ja Pietarissa (Venäjä) pelataan puolivälierät.

Amsterdam (Hollanti), Sevilla (Espanja), Bukarest (Romania), Budapest (Unkari), Kööpenhamina (Tanska) ja Glasgow (Skotlanti) isännöivät Lontoon kanssa neljännesvälieriä.

Pietarissa pelataan kuusi alkulohkon ottelua, muilla paikkakunnilla kolme. Pietarissa pelattavien alkulohko-ottelujen määrä kasvoi, kun Irlannin Dublin tiputettiin järjestäjien joukosta pois tiukkojen koronarajoitusten takia. Samoin kävi Espanjan Bilbaolle, jonka ottelut siirrettiin Sevillaan.

Alun perin myös Belgian Brysselin piti isännöidä kisoja, mutta sen uusi Eurostadium-areena ei koskaan valmistunut. Brysseliin kaavaillut ottelut siirrettiin Lontoolle.

Kisoja siirrettiin koronaviruksen takia

Lopputurnaus piti alun perin pelata kesä–heinäkuussa 2020. Euroopan jalkapalloliitto Uefa kuitenkin päätti maaliskuussa 2020, että kisoja siirretään vuodella koronaviruspandemian takia.

Nämä maat ovat mukana

20 maata valikoitui kisoihin varsinaisten karsintojen kautta. Loput neljä paikkaa annettiin Kansojen liigan pudotuspelien voittajille.

Karsinnat päättyivät 19. marraskuuta 2019. Kansojen liigan pudotuspelit piti pelata maaliskuussa 2020, mutta koronaviruksen takia ne siirrettiin loka- ja marraskuulle 2020.

Kisoihin selviytyivät seuraavat maat: Belgia, Englanti, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Kroatia, Pohjois-Makedonia, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Skotlanti, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tshekki, Turkki, Ukraina, Unkari, Wales, Venäjä

EM-kisojen alkulohkot arvottiin 30. marraskuuta 2019, vaikka neljä viimeistä joukkuetta eivät olleet vielä tiedossa. Viimeiset joukkueet eli Pohjois-Makedonia, Unkari, Slovakia ja Skotlanti sijoitettiin ennalta arvotuille paikoille.

Kisoihin luotiin niin sanotut isäntämaaparit, jotka siis pelaavat samassa alkulohkossa, jos kisoihin selviytyivät. Parit päätettiin arvonnalla, jossa oli kuitenkin huomioitu maiden urheilullinen vahvuus ja maantieteellinen sijainti.

Kukin kisoihin selviytyvä isäntämaa saa näin ollen pelata vähintään kaksi ottelua kotistadionillaan.

Alkulohkoarvontoja varten kisoihin selviytyneet maat pantiin järjestykseen karsintamenestyksen perusteella. Ranking luotiin seuraavien kriteerien mukaan:

  1. sijoitus lohkossa

  2. pisteet

  3. maaliero

  4. tehtyjen maalien määrä

  5. tehtyjen maalien määrä vieraissa

  6. voittojen määrä

  7. voittojen määrä vieraissa

  8. rikkeiden (keltaisten ja punaisten korttien) määrä

  9. Uefan Kansojen liigan ranking

Näin luotiin neljä kuuden joukkueen arvontakoria. Ensimmäisessä korissa olivat parhaat lohkovoittajat, toisessa loput neljä lohkovoittajaa ja parhaat lohkokakkoset, kolmannessa pelkästään lohkokakkosia ja neljännessä korissa kaksi heikointa lohkokakkosta sekä Kansojen liigan pudotuspelien kautta kisapaikan saavat.

Samassa korissa olevat joukkueet eivät siis voineet päätyä samaan alkulohkoon, ellei kyseessä ollut isäntämaapari.

Alkulohkoihin vaikutti muitakin tekijöitä. Poliittisista syistä seuraavat maat eivät voineet päätyä samaan alkulohkoon: Armenia ja Azerbaidzhan, Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo, Venäjä ja Kosovo, Serbia ja Kosovo, Espanja ja Gibraltar sekä Ukraina ja Venäjä.

Jo ennen arvontaa oli selvää, että Suomi pelaa joko A-lohkossa, jossa on varmuudella Italia tai B-lohkossa, jossa ovat varmuudella Belgia, Venäjä ja Tanska.

Näin pelataan

Turnausjärjestelmä on sama kuin edellisissä EM-kisoissa 2016, jolloin mukana oli ensimmäisen kerran 24 maata.

Joukkueet arvotaan kuuteen neljän joukkueen alkulohkoon. Jokaisen lohkon kaksi parasta ja neljä parasta lohkokolmosta etenevät 16 joukkoon ja neljännesvälieriin.

Lohkokolmoset pannaan paremmuusjärjestykseen seuraavien kriteerien perusteella:

  1. pistemäärä

  2. maaliero

  3. tehtyjen maalien määrä

  4. voittojen määrä

  5. rikkeiden (keltaisten ja punaisten korttien) määrä

  6. sijoitus karsintarankingissa

Alkulohkoissa jokainen joukkue kohtaa toisensa kerran. Voitosta saa kolme pistettä ja tasapelistä yhden. Tasapisteissä järjestys määräytyy seuraavien kriteerien perusteella:

  1. keskinäisen/keskinäisten ottelujen tulos

  2. keskinäisten ottelujen maaliero

  3. keskinäisissä otteluissa tehtyjen maalien määrä

  4. kriteerit 1–3 lohkon muita joukkueita vastaan

  5. kaikkien ottelujen maaliero

  6. tehtyjen maalien määrä kaikissa otteluissa

  7. voittojen määrä

  8. rikkeiden (keltaisten ja punaisten korttien) määrä

  9. sijoitus karsintarankingissa

Kaikki pudotuspelivaiheet pelataan kerrasta poikki -menetelmällä. Jos pudotuspeleissä varsinainen peliaika päättyy tasan, pelataan jatkoaika, joka on 2 x 15 minuuttia. Jos ottelu on yhä tasan, seuraa rangaistuspotkukilpailu.

Otteluissa saa tehdä viisi pelaajavaihtoa aiemmin käytössä olleen kolmen vaihdon sijaan.

Kokoonpanot

Joukkueiden on ilmoitettava lopullinen 26 pelaajan kokoonpanolista viimeistään kymmenen päivää ennen turnauksen avausottelua. Loukkaantuneen tai karanteeniin joutuneen pelaajan voi vaihtaa tuon päivämäärän jälkeenkin ennen avausottelua.

Alun perin joukkueiden kokoonpanojen piti olla 23 pelaajan suuruisia, mutta määrää kasvatettiin kolmella. Kyse on yhdestä koronaviruksen aiheuttamista poikkeussäännöistä. Kuhunkin otteluun saa kuitenkin nimetä enintään 23 pelaajaa kolme maalivahtia mukaan lukien.

Yleisö

Jokaiselle stadionille otetaan yleisöä. Budapestissa tavoitellaan jopa täyttä stadionia.

Pietari ja Baku ovat aiemmin ilmoittaneet täyttävänsä stadioninsa puolilleen. Amsterdamissa, Bukarestissa, Kööpenhaminassa, Glasgow’ssa, Roomassa ja Sevillassa on käytössä 25–45 prosenttia katsojakapasiteetista. Münchenissä katsojamäärä lähentelee neljännestä enimmäismäärästä.

Lontoossa katsojia otetaan vähintään 25 prosenttia kapasiteetista alkulohkopeleissä ja neljännesvälierävaiheessa. Uefa kertoo katsoja- ja paikkakuntakohtaisista rajoituksista tarkemmin täällä.

Suomalaisfaneille varattiin alun perin yhteensä 21 000 lippua kolmeen alkulohkon otteluun. Niistä 5 000 oli Kööpenhaminassa pelattavaan Tanska-otteluun ja 8 000 molempiin Pietarissa pelattaviin otteluihin.

Suomalaisten lippukiintiö on kuitenkin pienentynyt samassa suhteessa kuin stadionien kapasiteetit ovat pienentyneet. Uefa arpoi, ketkä fanit saivat pitää lippunsa.

Lipunmyynnistä Uefa kertoo täällä.

Palkintorahat

Jokainen lopputurnaukseen selviytynyt joukkue (jalkapalloliitto) saa Uefalta 9,25 miljoonaa euroa pelkästä osallistumisesta. Voittaja voi saada yhteensä 34 miljoonaa. Palkintorahaa jaetaan kisoissa seuraavasti:

  • Voitto alkulohkossa 1,5 Me

  • Tasapeli alkulohkossa 0,75 Me

  • Paikka neljännesvälierissä 2,0 Me

  • Paikka puolivälierissä 3,25 Me

  • Paikka välierissä 5,0 Me

  • EM-hopeaa 7,0 Me

  • EM-kultaa 10,0 Me

Voittajat ja maalipyssyt

Saksa on EM-kisahistorian menestynein maa. Se on voittanut mestaruuden kolme kertaa ja ollut yhtä monta kertaa hopealla.

Kaikkiaan kymmenen maata on voittanut Euroopan mestaruuden.

Edellisissä kisoissa vuonna 2016 Portugali voitti EM-kultaa ensimmäisen kerran. Se kukisti loppuottelussa kisaisäntä Ranskan jatkoajalla 1–0. Välieriin ylsivät Saksa ja yksi kisojen yllättäjistä Wales.

Portugalin ylivoimainen ykköstähti oli Cristiano Ronaldo, joka kuitenkin loukkaantui finaalin alkuhetkillä ja joutui tulemaan kyynelehtien vaihtoon.

Ronaldo ja Ranskan Michel Platini ovat tehneet eniten maaleja EM-turnaushistoriassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos