Analyysi: Suomen jalkapallomaajoukkueen kehitys ei pysähtynyt historialliseen EM-karsintaan - Jalkapallo - Aamulehti

Suomen jalkapallomaajoukkueen kehitys ei pysähtynyt historialliseen EM-karsintaan, Euroopan huippu on lähempänä kuin koskaan

Ennen jalkapallon jatkokarsintapaikoista lähinnä haaveiltiin, mutta Markku Kanervan päävalmentajakaudella niistä on tulossa suomalaista arkea. Suomen miesten jalkapallomaajoukkue, joka rämpi vielä neljä vuotta sitten tappioissa oppi pelaamaan paremmin ja voittamaan.

Suomen voittoisa maajoukkue asettautui yhteiskuvaan Helsingin olympiastadionilla pelatun Kansojen liigan Irlanti-ottelun jälkeen 14. lokakuuta.

18.11.2020 19:21

Suomalainen jalkapallo on elänyt Huuhkajien siivellä ennennäkemätöntä nousukautta parin viime vuoden ajan.

Miesten A-maajoukkueen viime vuoden marraskuussa hankkima historiallinen ensimmäinen arvoturnauspaikka on hyvin muistissa, mutta joukkueen kehitys ei pysähtynyt EM-karsintaan.

Tänä syksynä A-maajoukkue on ottanut historiansa ensimmäiset voitot Irlannista ja Bulgariasta. Harjoitusottelussa Suomi kukisti upeasti maailmanmestari Ranskan. Voitto oli ensimmäinen laatuaan hallitsevasta maailmanmestarista A-maajoukkueen historiassa, ja Kansojen liigassa Huuhkajat on noussut aivan Euroopan kovimpien maajoukkueiden kerhon portille.

Keskiviikon Wales-ottelu ladattiin täyteen panoksia. Yhden ottelun voittamisella olisi valtava merkitys A-maajoukkueen lähitulevaisuudelle.

Voitolla Suomi voisi varmistaa paikkansa A-liigassa ja myös MM-karsintojen kolmannessa arvontakorissa, suurella todennäköisyydellä tie olisi auki MM-karsintojen jatkokarsintoihin Kansojen liigan menestyksen varmistamana ja mahdollisesti samalla varmistuisi myös paikka EM-karsintojen jatkokarsinnoissa uuden karsintajärjestelmän ansiosta.

Ennen jatkokarsintapaikoista lähinnä haaveiltiin, mutta Markku Kanervan päävalmentajakaudella niistä on tulossa arkea.

Kovemmassa kastissa

Kävi miten kävi Wales-ottelussa, on Huuhkajat jo osoittanut kyenneensä pitämään tasonsa ja nostamaankin sitä entistä kovemmassa kastissa Kansojen liigassa.

Joukkueen luottopelaajiin kuuluva keskuspuolustaja Paulus Arajuuri kiteytti päivää ennen ratkaisuottelua hyvin, missä joukkue on tällä haavaa Euroopan kartalla.

–Parin vuoden ajan on voinut olla ylpeä Suomi-futiksesta ja siitä, mihin suuntaan se on mennyt. Olisi se [A-liiga] aika hieno jatkumo sille. A-liigassa on Euroopan parhaat joukkueet, että olisi hieno nähdä Suomi siellä. Sinne me haluamme.

–Olemme osoittaneet joukkueena, että kuulumme B-liigaan, ja Wales-ottelussa meidän tehtävänä on osoittaa, että kuulumme vielä korkeammalle, Arajuuri sanoi lehdistötilaisuudessa.

Kaksi vuotta sitten Euroopan jalkapalloliitto Uefa aloitti uuden kilpailun Kansojen liigan, jolla korvattiin valtaosa harjoitusotteluista ja tilalle saatiin merkityksellisiä kilpailullisia otteluita, joissa oli panoksena uusi reitti arvoturnauksiin karsintaturnausten lisäksi.

Ennen Kansojen liigan alkamista Suomessa osa jalkapallokannattajista jopa toivoi, että joukkue aloittaisi uuden kilpailun pahnanpohjalta D-liigasta. Toiveena kun oli, että sieltä pääsisi helpommin lohkovoittajana EM-jatkokarsintoihin.

Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan Huuhkajat pääsi C-liigaan ja nousi lohkovoittajana B-liigaan.

Tänä syksynä maajoukkue osoittanut pärjäävänsä astetta kovemmassa seurassa. Neljällä voitolla Kansojen liigassa Huuhkajat nousi kolkuttelemaan A-liigan ovea.

Markku Kanerva on tuonut päävalmentajan paikalta kasvot Suomen nousulle.

Nopeasti uudelle tasolle

Ajatella, mistä pisteestä tähän on tultu – ja miten nopeasti.

Neljä vuotta sitten Huuhkajat rämpi pelkissä tappioissa päävalmentaja Hans Backen johdolla. Backen aikakaudella Suomi pelasi seitsemän harjoitusottelua, joista tuli kuusi tappiota ja yksi tasapeli. Niiden jälkeen joukkue pelasi neljä karsintaottelua, joista tuli vain yksi tasapelipiste.

Yksi Palloliiton viime vuosien tärkeimpiä ja onnistuneimpia päätöksiä oli kolmen vuoden mittainen päävalmentajasopimus Markku Kanervan kanssa joulukuussa 2016. Oi Suomi on -kirjassa (HS Kirjat, 2020) on kerrattu sitä, miten Kanervasta tuli päävalmentaja.

–Backen potkujen lähestyessä Palloliiton puheenjohtajalla Pertti Alajalla oli vankka näkemys, että ruotsalaisen jälkeen ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin nimittää Kanerva uudeksi päävalmentajaksi. Oli hänen vuoronsa. Alaja oli tukenut liitossa Kanervaa eri tehtäviin, ja nyt oli aika kokeilla häntä päävalmentajana.

Kanervan valintaan vaikutti osin myös Palloliiton taloustilanne. Kassa ei huutanut tyhjyyttään, mutta liiton johdossa ei ollut suurta halua leikkiä rahalla ja palkata taas uutta kallista ulkomaista päävalmentajaa.”

Kanervan valinta oli samalla muutos aiemmista projektimaisista päävalmentajavalinnoista – jollaisia olivat esimerkiksi Roy Hodgsonin ja Hans Backen pestit – kohti prosessimaista valmennusta. Oli Palloliiton onni, että Kanerva oli jäänyt liittoon ja kerännyt oppia maajoukkueeen päävalmentajien apuvalmentajana.

Pelin kehittymisen lisäksi suuri merkitys on ollut myös kohonneella itseluottamuksella.

A-maajoukkueen taustahenkilöt muistelivat, miten suuri merkitys yhdellä voitolla voi olla itseluottamukselle. Sellainen voitto tuli heti Kanervan päävalmentajakauden alussa, kun Suomi voitti Marokon Abu Dhabin harjoitusleirillä.

–Oli yllätys, kuinka tärkeäksi yksi voitto näytti muodostuvan. Se oli henkisesti iso juttu muutamalle pelaajalle, jotka olivat pidempään olleet mukana, joukkueen videoanalyytikko Henri Lehto kertoo Oi Suomi on kirjassa.

Vielä Kanervan valmennuskauden alussa Huuhkajien julkisuuskuva oli tärviöllä. Backen aikana alkanut luisu jatkui vielä puolen vuoden ajan. Heinäkuussa 2017 Suomi sukelsi syvemmälle kansainvälisen jalkapallon arvoasteikossa kuin koskaan aiemmin, kun Huuhkajien sijoitus jalkapalloliiton Fifan maailmanlistalla oli 110:s.

Kanervalta meni joukkueen surkean kurssin kääntämiseen lopulta verrattain lyhyt aika: yhdeksän kuukautta.

Käännekohta koitti syksyllä 2017, kun Suomi voitti Islannin MM-karsinnoissa. Siitä alkoi nousu, joka kulminoitui ensin Kansojen liigan lohkovoittoon ja sitten EM-kisapaikkaan.

Ydin pysynyt samana

On huomionarvoista, ettei joukkueen ydin juurikaan muuttunut. Se oli sama joukkue, joka oli kokenut tappioiden sarjan. Mutta valmennus ja pelin kuva muuttuivat.

Henri Lehdon mukaan valmennusryhmä tähtäsi alusta alkaen siihen, että joukkueen tehokkuutta parannettaisiin.

–Käytimme termiä tehot tappiin. EM-karsinnoissa viimeistelytehokkuutemme oli tosi kovaa luokkaa. Kaikista laukauksistamme 14,4 prosenttia meni maaliin. 46,8 prosenttia laukauksista meni kohti maalia. Alusta lähtien puhuimme siitä, että meidän pitäisi parantaa pallollisen pelaamisemme laatua ja jalostaa pallonhallintamme laadukkaammiksi maalipaikoiksi, Lehto kertoo Oi Suomi on kirjan sivuilla.

Aivan yhtä tehokas Suomi ei ole ollut Kansojen liigassa kuin EM-karsinnoissa, mutta se johtunee myös siitä, että nyt ei ole vastassa sellaisia maita kuin Armenia ja Liechtenstein.

Kanervan päävalmentajakaudella maajoukkueen kyky hallita palloa on parantunut. Sen seurauksena joukkue on laukonut enemmän maalia kohti ja saanut vaarallisempia maalipaikkoja kuin aiemmin.

Parempi pallollinen peli on puolestaan seurausta tarkasti tehdyistä hyökkäysmalleista. EM-karsinnoissa Suomi piti palloa syvällä hyökkäyskolmanneksella keskimäärin 328 sekuntia ottelua kohden. Vertailun vuoksi sama lukema oli MM-karsinnoissa vain 180 sekuntia.

Henri Lehdolla on käytössään tilastoja maajoukkueen peleistä vuodesta 2012 alkaen.

EM-karsinnat olivat tilastojen mukaan ensimmäinen karsinta, jolloin Suomen maaliodottama meni vastustajiin verrattuna positiivisen puolelle. Joukkueiden maaliodottama-arvoja lasketaan sen mukaan, millaisia maalipaikkoja Suomi ja vastustajat saavat.

Teemu Pukki (kesk.) on laukonut Suomelle monta tärkeää maalia.

Trendi on jatkunut

EM-karsinnoissa alkanut trendi on jatkunut tänä syksynä. Tilastoyhtiö MyCoazhin mukaan syksyn Kansojen liigan peleissä Suomen maaliodottama on ollut keskimäärin 1,43 maalia peliä kohden ja vastustajan 1,23 maalia peliä kohden.

Kanervan päävalmentajakaudella kaikissa kilpailullisissa otteluissa vastustajan maaliodottama-arvo on ollut MyCoazhin mukaan keskimäärin 1,03 ottelua kohden. Samaan aikaan vastustajat ovat tehneet vain 0,78 maalia ottelua kohden. Se kertoo siitä, millainen muuri Suomen puolustusalueella sijaitsee.

Suomi pystyy eliminoimaan vastustajan näennäisesti hyvätkin maalipaikat. Tätäkin tarkoittaa Lehdon mainitsema tehot tappiin -sanonta – se pätee myös puolustuspelissä.

Olennaista on myös se, että Suomi ei anna juurikaan vastustajalle vaarallisia vastahyökkäyksiä.

Viidessätoista viimeisimmässä kilpailullisessa pelissä, eli EM-karsinnoissa ja syksyn Kansojen liigassa, vastustaja on tehnyt Suomea vastaan yksitoista maalia, ja vain yksi niistä on syntynyt nopeasta hyökkäyksestä.

Suomi on myös pystynyt tekemään maaleja vastustajaa monipuolisemmin. Huuhkajat on tehnyt 22 maalia, joista kymmenen on syntynyt hitaista hyökkäyksistä ja kahdeksan nopeista hyökkäyksistä.

Wales-ottelu voi kohentaa kerralla A-maajoukkueen asemia karsintakilpailuissa vuosiksi eteenpäin. Oli lopputulos mikä tahansa, Huuhkajat on todistanut nousseensa uudelle tasolle Euroopassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut